Tasapainoaistin tasauduttua aamusta, olikin hyvä lähteä töihin.
[ 10:55 ]
Nopean laskutoimituksen jälkeen, pohjakassa oli kunnossa. Tällä kertaa joku oli sitten sulkenut kassakoneen kokonaan, niin että jouduinkin ensin käynnistämään sen, ennen kuin sain laitettua rahat sisään. Ja pöydällä oli kahdet ohjeet kassakoneen käyttöä varten, mikä hieman hämmensi, koska täsmälleen samat ohjeet löytyy kuitenkin siitä minun uusimasta ohjekirjasta. Huoh.. No jaa..
[ 11:00 ]
Ovi auki ja kukkanen pihalle. Tervetuloa vain!
Pöydällä oli lätetty lappu amppeleista, ettei tarvitse alkuvuoden lukumääriä. Mutta hyvä elämä sentään, olen myynyt ehkä, ja siis painotan EHKÄ kaksi amppelia. No jaa, ihan sama, kai voin sitten tuhlata aikaa ja laskea ne kaikki uudelleen ja todeta, että joo'o, kovinkaan paljon eri lukumääriä ei tullut ja samat amppelit on vähissä, kuin ennenkin.
[ 11:25 ]
Uudet Voima-lehdet tuli taas. Pääsee heittämään ison nipullisen taas pois, edellisiä, paperikeräykseen..
[ 11:50 ]
Jännästi uudelleen laskennan jälkeen meille on ilmestynyt yksi amppeli mystisesti lisää ja 5 on myyty.
Jepa jee, jos vaikka sitten tekisi päiväkassatositteet, päivittäisi pääkassan ja laittaisi sitten ne uudet lehdet esille ja vanhoille kyytiä.
[ 12-13:30 ]
Tulipa tänne vanha kauppias käymään! Oli kyllä kaikin puolin mukavaa vaihdella kuulumisia. Hennaa olisi halunnut ostaa emännälle kotia, mutta sitäpä meillä ei olekaan vieläkään hyllyssä.
Aviomies soitti väliin ja sovittiin, että tuo Subwaystä lounasta. Sitä odotellessa turistiin vielä hyvä tovi vanhan kauppiaan kanssa. Olinkin ajatellut häntä tänä aamuna. Niin ja hän tuli huomanneeksi, että kaupan kello oli vielä vanhassa ajassa. En varmaan olisi vähään aikaan tajunnut asiaa itse ollenkaan!
Sittemmin hän lähti jatkamaan omaa päiväänsä ja jonkin ajan perästä aviomies saapui lounaan kanssa. Jee!
[ 15:10 ]
Tilanne vaati selkeästi kaakaota. Kylmä taas on ja ei asiakkaan asiakasta.
[ 15:35 ]
Hoo! Kollegahan se sieltä tupsahti! Tuli mysliä ostamaan ja tavan takaa jäätiin siihen vielä turisemaan. Tällä kertaa kuivakäymälistä ja siitä, miten paskavesi menee ihan turhaan tuonne meidän juomavesiin ja muualle kaikkine kemikaaleineen, mitä ihmiset sinne syytää joko suoraan tai itsensä kautta.
[ 18:00 ]
Ovet suljin ja kassan laitoin rapsuttamaan päiväkassakuittia. Kas kas kun ei mennyt niin kuin piti ja se piru tulosti taas kaiken samalle riville. (Pääsin juuri tänään sanomasta, että se on kerran tehnyt jo sen, muttei minulle.) Mutta lopulta tajusin, että se oli kyllä oma vika, kun en tarkistanut, että olin laittanut kannen kunnolla kiinni takaisin, kun koitin sitä uudelleen asetella paikoilleen. Eipä ollutkaan ilmeisesti kunnolla. Dun dun.. Huomenna siis tiedossa taas kerran käsin kopiointia... Huoh..
Piia the kauppias, kuittaa!
maanantai 31. maaliskuuta 2014
perjantai 28. maaliskuuta 2014
Ei näin...
Aamusta jo oli tuttu olo: "kohta lentää".
[ 10:50 ]
Postilaatikolla oli tullut postia, mutta ei oikeastaan mitään oleellista. Samaiset postit oli sille toisellekin firmalle tarjolla.
Kaupalla aloitin laittamaan pohjakassaa valmiiksi, kun...
Pöntön palvominen on niin huisin hupaisaa puuhaa!
[ 11:00 ]
Olkoonkin, että kello oli pari minuuttia yli. Ei hirveästi naurattanut muutenkaan. Ovi auki, kukka pihalle ja kyrsiintyneenä toimiston puolelle pohtimaan, pitäisikö soittaa kollega paikalle vai ei. En haluaisi, mutta tämäkään ei toimi, että vietän koko päivän puolikuntoisena ja sitten nukun seuraavaan päivään asti, kun olen ihan loppu.
What to do...
[ 11:10 ]
Jos vaikka sitten hoitaisi paperihommat alta pois..
[ 12:00 ]
Hain listan meidän amppeleista, mitä inventoroitiin silloin aiemmin. Tein perään listaa tuotteista, joita samasta paikkaa pitäisi tilata, mistä ilmeisesti mein amppelitkin tulevat.
Päätä särkee taas... ja oksettaa. Järkevä ihminen luovuttaisi. Viikonloppu tulee. Kai tästä selviää.
[ 12:20 ]
Round 2. Tyhjää on vähän heikko oksentaa. Tai no joo, söin yhden namin, että saisin pahan maun pois suusta.. Eipä näemmä sekään pysynyt sisällä. Ei taida pysyä särkylääkekään, jos sellaisen nyt syön.. Huoh..
[ 12:35 ]
Tappio on myönnettävä. Ei tästä tule mitään. Kaupan oveen lappu: "Kiinni sairaustapauksen vuoksi. Huomenna auki normaalisti."
Piia the kauppias, kuittaa...
[ 10:50 ]
Postilaatikolla oli tullut postia, mutta ei oikeastaan mitään oleellista. Samaiset postit oli sille toisellekin firmalle tarjolla.
Kaupalla aloitin laittamaan pohjakassaa valmiiksi, kun...
Pöntön palvominen on niin huisin hupaisaa puuhaa!
[ 11:00 ]
Olkoonkin, että kello oli pari minuuttia yli. Ei hirveästi naurattanut muutenkaan. Ovi auki, kukka pihalle ja kyrsiintyneenä toimiston puolelle pohtimaan, pitäisikö soittaa kollega paikalle vai ei. En haluaisi, mutta tämäkään ei toimi, että vietän koko päivän puolikuntoisena ja sitten nukun seuraavaan päivään asti, kun olen ihan loppu.
What to do...
[ 11:10 ]
Jos vaikka sitten hoitaisi paperihommat alta pois..
[ 12:00 ]
Hain listan meidän amppeleista, mitä inventoroitiin silloin aiemmin. Tein perään listaa tuotteista, joita samasta paikkaa pitäisi tilata, mistä ilmeisesti mein amppelitkin tulevat.
Päätä särkee taas... ja oksettaa. Järkevä ihminen luovuttaisi. Viikonloppu tulee. Kai tästä selviää.
[ 12:20 ]
Round 2. Tyhjää on vähän heikko oksentaa. Tai no joo, söin yhden namin, että saisin pahan maun pois suusta.. Eipä näemmä sekään pysynyt sisällä. Ei taida pysyä särkylääkekään, jos sellaisen nyt syön.. Huoh..
[ 12:35 ]
Tappio on myönnettävä. Ei tästä tule mitään. Kaupan oveen lappu: "Kiinni sairaustapauksen vuoksi. Huomenna auki normaalisti."
Piia the kauppias, kuittaa...
torstai 27. maaliskuuta 2014
Lähes kadun, että edes tulin töihin tänään...
Aamu ei todellakaan alkanut hyvin. Migreenin poikanen ja sittemmin pöntön palvontaa vähän sen jälkeen, kun olin ottanut särkilääkkeen.. Huoh...
[ 10:55 ]
Postilaatikolla oli pari kirjettä sille toiselle firmalle.
Kaupalla en jaksanut viedä tavaroita takahuoneeseen, vaan jätin ne tähän toimiston puolelle. Kassa kuntoon, kone auki. Ready to roll.
[ 11:00 ]
Ovi auki asiakkaille ja kukkanen ulos. Siihen on alkanut pariin paikkaan kasvamaan uusia lehtiä. Loput lehdet on niin pölyiset, että tekisi mieli pestä koko kukka..
[ 11:20 ]
Sitten olisi taas paperihommien vuoro, eli päiväkassatosite kuntoon ja pääkassan päivitys.
[ 12:15 ]
Äärimmäisen inhottavasta olotilasta huolimatta on pidettävä itsestään huolta ja päätin lähteä hakemaan lounasta.
[ 12:20 ]
Niin. Toin lounaan. Otin lusikan syödäkseni sen. Meninkin oksentamaan aamulla syömäni banaanin. Ai että on kiva päivä. Olisi kai pitänyt vain jäädä kotiin sittenkin..
Itsetuhoisesti aion silti syödä lounasta. Pakko on syödä. Ei sitä tyhjästä elä.
Tämä päänsärkykin on jätte kiva.
[ 13:45 ]
Jee! Ensimmäinen asiakas! Aikansa katseli ympräilleen, kun tuli toinenkin asiakas! Mutta olivatkin toistensa seurassa ja yhdessä sitten katselivat yhtä sun toista. Lopulta ostivat shamppoota, pari erilaista teetä, hunajaa ja ruokosokeria. Heillä oli lahjakortti, jolla halusivat maksaa. Sanoin sitten, etten voi antaa siitä rahaa takaisin, että suosittelen ostamaan koko summan edestä. Näinpä kyytiin tuli vielä penaali ja neljät suklaapatukat. Paljoa ei mennyt yli lahjakortin summasta ja loput maksettiinkin ihan niin kuin normaalistikin. Kovin tyytyväisinä ja vähän vitsaillenkin suun makeaksi panemisesta poistuivat kaupalta.
Nyt kun vielä muistaisin, miten se lahjakorttiostos merkattiin kassaan... Niitä kun tulee niin harvoin, niin ei pysy mielessä..
[ 14:05 ]
Oho, asiakas! Tuli ostamaan melkoisen kasan suitsukkeita! Neljä isompaa pakettia ja kolme pienempää. Käytiin hieman keskustelua Latvalasta ja siellä pyörivästä vartijasta ja siitä, miten sieltä varmaan ihmiset varastelee asioita ja sen takia vartijan on pakko kytätä kaikkia, mutta että se tuntuu todella ikävältä tavallisen asiakkaan näkökulmasta, kun mitään ei kuitenkaan ole tehnyt ja silti tullaan enemmän vähemmän perästä.
[ 15:20 ]
Pitkän hiljaisuuden jälkeen tuli jälleen asiakas. Kovin toivoi jotain herkkuja itselleen, kun on koeviikko. Banaanilastut ja suklaapatukka pääsivät tiskille asti, mutta sitten kun koitti korttia tarjota, jouduin sanomaan, että meillä käy vain käteinen. Siinä sitten kolikoita laskiessa totesi, että ostaakin sittenkin vain sen suklaapatukan, sillä siihen hänen rahansa riittävät juuri. Näin tehtiin ja vein sitten banaanilastut takaisin hyllylle.
[ 18:00 ]
Puoliksi nukkuen, puoliksi animea katsoen ja puoliksi mahaa pidellen loppu päivä meni hyvinkin hiljaisissa merkeissä. Onneksi oli kuitenkin edes muutama asiakas.
Kassan laskenta taas odottaa ja kaupan valmistelu huomista varten. Näillä mennään.
(Kun pääsen kotiin, nukun varmaan huomiseen asti...)
Piia the kauppias, kuittaa.
[ 10:55 ]
Postilaatikolla oli pari kirjettä sille toiselle firmalle.
Kaupalla en jaksanut viedä tavaroita takahuoneeseen, vaan jätin ne tähän toimiston puolelle. Kassa kuntoon, kone auki. Ready to roll.
[ 11:00 ]
Ovi auki asiakkaille ja kukkanen ulos. Siihen on alkanut pariin paikkaan kasvamaan uusia lehtiä. Loput lehdet on niin pölyiset, että tekisi mieli pestä koko kukka..
[ 11:20 ]
Sitten olisi taas paperihommien vuoro, eli päiväkassatosite kuntoon ja pääkassan päivitys.
[ 12:15 ]
Äärimmäisen inhottavasta olotilasta huolimatta on pidettävä itsestään huolta ja päätin lähteä hakemaan lounasta.
[ 12:20 ]
Niin. Toin lounaan. Otin lusikan syödäkseni sen. Meninkin oksentamaan aamulla syömäni banaanin. Ai että on kiva päivä. Olisi kai pitänyt vain jäädä kotiin sittenkin..
Itsetuhoisesti aion silti syödä lounasta. Pakko on syödä. Ei sitä tyhjästä elä.
Tämä päänsärkykin on jätte kiva.
[ 13:45 ]
Jee! Ensimmäinen asiakas! Aikansa katseli ympräilleen, kun tuli toinenkin asiakas! Mutta olivatkin toistensa seurassa ja yhdessä sitten katselivat yhtä sun toista. Lopulta ostivat shamppoota, pari erilaista teetä, hunajaa ja ruokosokeria. Heillä oli lahjakortti, jolla halusivat maksaa. Sanoin sitten, etten voi antaa siitä rahaa takaisin, että suosittelen ostamaan koko summan edestä. Näinpä kyytiin tuli vielä penaali ja neljät suklaapatukat. Paljoa ei mennyt yli lahjakortin summasta ja loput maksettiinkin ihan niin kuin normaalistikin. Kovin tyytyväisinä ja vähän vitsaillenkin suun makeaksi panemisesta poistuivat kaupalta.
Nyt kun vielä muistaisin, miten se lahjakorttiostos merkattiin kassaan... Niitä kun tulee niin harvoin, niin ei pysy mielessä..
[ 14:05 ]
Oho, asiakas! Tuli ostamaan melkoisen kasan suitsukkeita! Neljä isompaa pakettia ja kolme pienempää. Käytiin hieman keskustelua Latvalasta ja siellä pyörivästä vartijasta ja siitä, miten sieltä varmaan ihmiset varastelee asioita ja sen takia vartijan on pakko kytätä kaikkia, mutta että se tuntuu todella ikävältä tavallisen asiakkaan näkökulmasta, kun mitään ei kuitenkaan ole tehnyt ja silti tullaan enemmän vähemmän perästä.
[ 15:20 ]
Pitkän hiljaisuuden jälkeen tuli jälleen asiakas. Kovin toivoi jotain herkkuja itselleen, kun on koeviikko. Banaanilastut ja suklaapatukka pääsivät tiskille asti, mutta sitten kun koitti korttia tarjota, jouduin sanomaan, että meillä käy vain käteinen. Siinä sitten kolikoita laskiessa totesi, että ostaakin sittenkin vain sen suklaapatukan, sillä siihen hänen rahansa riittävät juuri. Näin tehtiin ja vein sitten banaanilastut takaisin hyllylle.
[ 18:00 ]
Puoliksi nukkuen, puoliksi animea katsoen ja puoliksi mahaa pidellen loppu päivä meni hyvinkin hiljaisissa merkeissä. Onneksi oli kuitenkin edes muutama asiakas.
Kassan laskenta taas odottaa ja kaupan valmistelu huomista varten. Näillä mennään.
(Kun pääsen kotiin, nukun varmaan huomiseen asti...)
Piia the kauppias, kuittaa.
keskiviikko 26. maaliskuuta 2014
Joopa joo, olipas taas päivä
Hammaslääkärin pakeilla meni aamupäivä. Tuli 2 tunnin ruokailukielto, kun hyvyystöhniä laittoi hampaat täyteen.
[ 14:00 ]
Työvuoro alkoi. Vaihdettiin ristikkäin perjantain ja tämän päivän vuorot. Perjantaina istunkin sitten kooooooooko päivän täällä.
Asiakkaita ei kollegan mukaan ole käynyt täällä ensimmäistäkään. Melkoisen surullista.
[ 14:10 ]
Niin, olen ollut ruokailukiellossa ja nyt 2 tuntia on mennyt siitä, kun sen kiellon sain. Laitoin siis kaupan hetkeksi kiinni ja oveen "Pieni hetki" -lappusen ja suuntasin kaupungintalon lounasravintolalle. Siellä piti tänään olla siskonmakkarakeittoa! Kuola poskella minä tätä päivää olin odotellut. Ja sitten kun pääsin tiskille, sain kuulla, että se keitto loppui jopa kesken. Niin suosittua se oli. Huh huh.. Kyllä vähän harmitti. Mutta otin sitten tilalle perunoita ja burgundipataa (jotain lihamönttejä ja ruskeaan väristä kastiketta, missä on seassa ainakin porkkanaa, hillosipuleita, sipulia ja kilo mausteita).
[ 15:15 ]
Melkoista, näyttää olevan taas yksi näitä todella, TODELLA hiljaisia päiviä. Toisaalta, onhan tässä vajaa 3 tuntia aikaa jonkun eksyä.
[ 16:30 ]
Ihan oikeasti, tämä on ihan naurettavaa! Missä kaikki ovat?
*sirkkojen siritystä*
[ 16:50 ]
Tuli asiakaspariskunta katselemaan kaupan antia. Riippukeinu sai ihastelua, kahvejakin tutkittiin kovin, amppelitkin saivat kiinnostusta osakseen. Lopulta maitosuklaa päätyi ostoksien joukkoon. Kahveja tuumasivat hakevansa toiste. Ja amppelin sitten, kun talo on rakennettu valmiiksi.
[ 18:00 ]
Päivän saldo näyttää melkoisen aneemiselta. Tekee pahaa kaupan puolesta, ihan oikeasti. Mutta minkäs teet.. Huomenna on taas uusi päivä ja täynnä uusia mahdollisuuksia.
Lukitsin oven, lasken kassan ja valmistan kaupan aamua odottelemaan.
Joudunpa kävelemään kotia.. huoh..
Piia the kauppias, kuittaa!
[ 14:00 ]
Työvuoro alkoi. Vaihdettiin ristikkäin perjantain ja tämän päivän vuorot. Perjantaina istunkin sitten kooooooooko päivän täällä.
Asiakkaita ei kollegan mukaan ole käynyt täällä ensimmäistäkään. Melkoisen surullista.
[ 14:10 ]
Niin, olen ollut ruokailukiellossa ja nyt 2 tuntia on mennyt siitä, kun sen kiellon sain. Laitoin siis kaupan hetkeksi kiinni ja oveen "Pieni hetki" -lappusen ja suuntasin kaupungintalon lounasravintolalle. Siellä piti tänään olla siskonmakkarakeittoa! Kuola poskella minä tätä päivää olin odotellut. Ja sitten kun pääsin tiskille, sain kuulla, että se keitto loppui jopa kesken. Niin suosittua se oli. Huh huh.. Kyllä vähän harmitti. Mutta otin sitten tilalle perunoita ja burgundipataa (jotain lihamönttejä ja ruskeaan väristä kastiketta, missä on seassa ainakin porkkanaa, hillosipuleita, sipulia ja kilo mausteita).
[ 15:15 ]
Melkoista, näyttää olevan taas yksi näitä todella, TODELLA hiljaisia päiviä. Toisaalta, onhan tässä vajaa 3 tuntia aikaa jonkun eksyä.
[ 16:30 ]
Ihan oikeasti, tämä on ihan naurettavaa! Missä kaikki ovat?
*sirkkojen siritystä*
[ 16:50 ]
Tuli asiakaspariskunta katselemaan kaupan antia. Riippukeinu sai ihastelua, kahvejakin tutkittiin kovin, amppelitkin saivat kiinnostusta osakseen. Lopulta maitosuklaa päätyi ostoksien joukkoon. Kahveja tuumasivat hakevansa toiste. Ja amppelin sitten, kun talo on rakennettu valmiiksi.
[ 18:00 ]
Päivän saldo näyttää melkoisen aneemiselta. Tekee pahaa kaupan puolesta, ihan oikeasti. Mutta minkäs teet.. Huomenna on taas uusi päivä ja täynnä uusia mahdollisuuksia.
Lukitsin oven, lasken kassan ja valmistan kaupan aamua odottelemaan.
Joudunpa kävelemään kotia.. huoh..
Piia the kauppias, kuittaa!
tiistai 25. maaliskuuta 2014
Mihin se aika meni?
[ 10:55 ]
Kipin kapin kaupalle, kun aamu vähän venähti.
Kamppeet omille paikoilleen ja kassa kuntoon. Ta-daa!
[ 11:00 ]
Kukkanen pihalle ja ovi auki. Näin on päivä alkanut aikataulussaan.
Ryhdyin tutkiskelemaan taas parasta ennen päiväyksiä ja seuraavalle kuulle näytti löytyvän joitain. Ainakin myslipatukat pitäisi laittaa alennukseen.
[ 11:15 ]
Niin ja sitten päätin hoitaa päiväkassatositteen ja pääkassan päivityksen.
[ 12:25 ]
Kasvattelen hiljalleen ideaa asioiden eripaikoille siirtämisistä. Tämänhetkinen idea olisi vaihtaa saippuahyllyjen ja keraamisten astoiden kaapin paikkaa ristikkäin. Näin saataisiin saippuat ja pesuaineet pois elintarvikkeiden vierestä ja päinvastoin keraamiset astiat, jotka assosioidaan elintarvikkeiden kanssa, samalle riville.
Muiden asioiden siirtelyä en ole vielä sen tarkemmin pohtinut. Mahdollisesti kuitenkin voisi olla ihan ideaa siirrellä kaikkea muutakin ympäriinsä. MUTTA. Tarvitsen mitan tänne, että voin mitata kaiken ja sitten piirtää pohjapiirustuksen ja sitten alkaa ihan oikeasti siirrellä asioita eri paikoille ja esittää sitten paljon visuaalisemmin pohdelmani myös muille kaupan ihmisille.
[ 12:40 ]
Tulipa asiakas ja kyseli "noekk" nimistä tuotetta. Sanoin, ettei meillä sellaista kyllä ole ja sittemmin keskustelun jatkuessa tajusin, että se oudonkuuloinen nimi olikin "no egg". Ei meillä kyllä sitäkään ole. Lopulta asiakas päätyi ostamaan piparminttuteetä. Ja lähti kovin hyväntuulisena jatkamaan päiväänsä.
[ 13:00 ]
Päätin lämmittää lounasta. Tällä kertaa lihapullat ei uppoa, mutta perunat menevät.
Hyvät hormonit, se on vain ruokaa, anna minun syödä rauhassa edes jotain!
[ 13:10 ]
Asiakas tuli kyselemään sorminukkejen hintaa. Tuumasi sitten, että on vain lenkillä, että pitänee palata vielä toiste.
[ 13:50 ]
Jopas! Asiakas. Jotakuinkin tutun näköinen. Pikakahvia tuli hakemaan. (Sinänsä jännä, että useimmat asiakkaat sanovat tulleensa ostamaan Africafea, mutta meillä on sitä täällä 4 eri laatua ja silti he viittaavat tyypillisesti nimenomaa pikakahviin.) Ja suklaalevy lähti myöskin hänen mukaansa. Viimeinen pala maistiaisissa ollut tummasuklaa+vadelma meni.
[ 17:50 ]
Jep jep, melkoisen hiljaista on ollut lopun päivää asiakkaiden suhteen... Onneksi on sivusto, jota kautta pystyn katsomaan animea! (Pitää vain antaa ladata ja puskuroida rauhassa jonnekin puoleen väliin jaksoa, ennen kuin voi aloittaa katsomisen.)
Niin ja naamakirjan puolella taas melkoisen tulinen keskustelu aiheesta, mistä ei edes pitäisi vetää sellaisia kierroksia.
[ 18:00 ]
Ja näin päivä on jälleen pulkassa ja on minun aika laittaa ovi kiinni, laskea kassa, valmistella kauppa olemaan yön yli valmiina taas seuraavaan aamuun.
Piia the kauppias, kuittaa!
Kipin kapin kaupalle, kun aamu vähän venähti.
Kamppeet omille paikoilleen ja kassa kuntoon. Ta-daa!
[ 11:00 ]
Kukkanen pihalle ja ovi auki. Näin on päivä alkanut aikataulussaan.
Ryhdyin tutkiskelemaan taas parasta ennen päiväyksiä ja seuraavalle kuulle näytti löytyvän joitain. Ainakin myslipatukat pitäisi laittaa alennukseen.
[ 11:15 ]
Niin ja sitten päätin hoitaa päiväkassatositteen ja pääkassan päivityksen.
[ 12:25 ]
Kasvattelen hiljalleen ideaa asioiden eripaikoille siirtämisistä. Tämänhetkinen idea olisi vaihtaa saippuahyllyjen ja keraamisten astoiden kaapin paikkaa ristikkäin. Näin saataisiin saippuat ja pesuaineet pois elintarvikkeiden vierestä ja päinvastoin keraamiset astiat, jotka assosioidaan elintarvikkeiden kanssa, samalle riville.
Muiden asioiden siirtelyä en ole vielä sen tarkemmin pohtinut. Mahdollisesti kuitenkin voisi olla ihan ideaa siirrellä kaikkea muutakin ympäriinsä. MUTTA. Tarvitsen mitan tänne, että voin mitata kaiken ja sitten piirtää pohjapiirustuksen ja sitten alkaa ihan oikeasti siirrellä asioita eri paikoille ja esittää sitten paljon visuaalisemmin pohdelmani myös muille kaupan ihmisille.
[ 12:40 ]
Tulipa asiakas ja kyseli "noekk" nimistä tuotetta. Sanoin, ettei meillä sellaista kyllä ole ja sittemmin keskustelun jatkuessa tajusin, että se oudonkuuloinen nimi olikin "no egg". Ei meillä kyllä sitäkään ole. Lopulta asiakas päätyi ostamaan piparminttuteetä. Ja lähti kovin hyväntuulisena jatkamaan päiväänsä.
[ 13:00 ]
Päätin lämmittää lounasta. Tällä kertaa lihapullat ei uppoa, mutta perunat menevät.
Hyvät hormonit, se on vain ruokaa, anna minun syödä rauhassa edes jotain!
[ 13:10 ]
Asiakas tuli kyselemään sorminukkejen hintaa. Tuumasi sitten, että on vain lenkillä, että pitänee palata vielä toiste.
[ 13:50 ]
Jopas! Asiakas. Jotakuinkin tutun näköinen. Pikakahvia tuli hakemaan. (Sinänsä jännä, että useimmat asiakkaat sanovat tulleensa ostamaan Africafea, mutta meillä on sitä täällä 4 eri laatua ja silti he viittaavat tyypillisesti nimenomaa pikakahviin.) Ja suklaalevy lähti myöskin hänen mukaansa. Viimeinen pala maistiaisissa ollut tummasuklaa+vadelma meni.
[ 17:50 ]
Jep jep, melkoisen hiljaista on ollut lopun päivää asiakkaiden suhteen... Onneksi on sivusto, jota kautta pystyn katsomaan animea! (Pitää vain antaa ladata ja puskuroida rauhassa jonnekin puoleen väliin jaksoa, ennen kuin voi aloittaa katsomisen.)
Niin ja naamakirjan puolella taas melkoisen tulinen keskustelu aiheesta, mistä ei edes pitäisi vetää sellaisia kierroksia.
[ 18:00 ]
Ja näin päivä on jälleen pulkassa ja on minun aika laittaa ovi kiinni, laskea kassa, valmistella kauppa olemaan yön yli valmiina taas seuraavaan aamuun.
Piia the kauppias, kuittaa!
maanantai 24. maaliskuuta 2014
Yahooo! Parempia päiviä!
Noniin, oksenneltuani onnellisesti edellisen viikon aikana ja perjantai vielä migreenissä, niin johan siinä oli kerrakseen taas vähäksi aikaa. Joskos nyt alkaisi tämä helpompi vaihe ja pystyisin oikeasti olemaan töissäkin. Arvostaisin sitä kovasti.
[ 10:50 ]
Postilaatikolla oli kaupalle pari postia ja muuten se oli tyhjä. Olin miltein yllättynyt.
Kaupalla oli lappuja pöydällä senkin edestä. Ja asiakkaille tarjolla suklaata, minkä hetken aikaa luulin, että oli kyseessä omani, joka on roikkunut pitkään laatikossa, kun ei vain ole tehnyt mieli, vaikka hyväähän se on. Tulin sitten tarkistaneeksi, että jep, se on eri levy.
Huomasin myös, että kirjatuki, jossa on lakkauavirhe oli taas laitettu myyntiin. Mielestäni sitä ei voi myydä ainakaan sen omalla hinnallaan, koska siinä on se virhe. Mutta ongelmahan on siinä, että ne kirjatuet ovat jo itsessään alennetulla hinnalla.
[ 10:55 ]
Laskeskelin kassaa kuntoon, kun aviomies soitti meidän autosta ja sen huollosta.
[ 11:00 ]
Olin yhä puhelimessa, kun avasin kaupan ovet ja lykkäsin kukkasen pihalle. Jännää että se on taas päätetty laittaa ulos. Mielestäni meillä pitäisi olla ennemmin joku pöytä siinä, missä olisi jotain meidän omia tuotteita tai jotain muuta ja se kukka olisi täällä sisällä sisustuksellisena elementtinä. Mutta ihan miten vain. En jaksa nyt miettiä liikaa.
[ 11:20 ]
Sitten se varsinainen paperiurakka. Päiväkassatositteet ja pääkassa pitää laittaa kuntoon.
[ 13:00 ]
Päätin lähteä käymään kaupungintalon lounasravintolassa hakemassa ruokaa. Nälkä.
[ 13:15 ]
Lainatakseni itseäni ircin puolelta:
[ 10:50 ]
Postilaatikolla oli kaupalle pari postia ja muuten se oli tyhjä. Olin miltein yllättynyt.
Kaupalla oli lappuja pöydällä senkin edestä. Ja asiakkaille tarjolla suklaata, minkä hetken aikaa luulin, että oli kyseessä omani, joka on roikkunut pitkään laatikossa, kun ei vain ole tehnyt mieli, vaikka hyväähän se on. Tulin sitten tarkistaneeksi, että jep, se on eri levy.
Huomasin myös, että kirjatuki, jossa on lakkauavirhe oli taas laitettu myyntiin. Mielestäni sitä ei voi myydä ainakaan sen omalla hinnallaan, koska siinä on se virhe. Mutta ongelmahan on siinä, että ne kirjatuet ovat jo itsessään alennetulla hinnalla.
[ 10:55 ]
Laskeskelin kassaa kuntoon, kun aviomies soitti meidän autosta ja sen huollosta.
[ 11:00 ]
Olin yhä puhelimessa, kun avasin kaupan ovet ja lykkäsin kukkasen pihalle. Jännää että se on taas päätetty laittaa ulos. Mielestäni meillä pitäisi olla ennemmin joku pöytä siinä, missä olisi jotain meidän omia tuotteita tai jotain muuta ja se kukka olisi täällä sisällä sisustuksellisena elementtinä. Mutta ihan miten vain. En jaksa nyt miettiä liikaa.
[ 11:20 ]
Sitten se varsinainen paperiurakka. Päiväkassatositteet ja pääkassa pitää laittaa kuntoon.
[ 13:00 ]
Päätin lähteä käymään kaupungintalon lounasravintolassa hakemassa ruokaa. Nälkä.
[ 13:15 ]
Lainatakseni itseäni ircin puolelta:
<Sieggis> aaaah
<Sieggis> spaghettia ja kastiketta ja parmesanjuustoa <3
<Sieggis> ja salaattia otin kanssa, mutta erityisesti VIINIRYPÄLEITÄ! :D <3
<Sieggis> ai hitto
<Sieggis> ketsupin unohdin ottaa :D
<Sieggis> nooh
<Sieggis> ei kai se haittaa :D
[ 14:40 ]
Ei asiakkaan asiakasta.. Jaa'a, kaipa jatkan sitten mangan (Dogs - Bullets & Carnage, 7) lukemista.
[ 14:55 ]
Ovi kävi. ASIAKAS! JEEE! Ei kuulemma ollut koskaan aikaisemmin käynyt ja kierteli kauppaa silmäillen vähän kaikkea ja kertoi tulleensa ihan suitsukkeita ostamaan. Lopulta niitä olikin 10 kappaletta kasassa.
Täytyy sanoa, että oli kyllä kaikin puolin ihana tapaus tämä asiakas. Uskalsi kysellä ja hymyili paljon. Tuli itsellekin parempi mieli.
Täytyy sanoa, että oli kyllä kaikin puolin ihana tapaus tämä asiakas. Uskalsi kysellä ja hymyili paljon. Tuli itsellekin parempi mieli.
[ 15:05 ]
Tosiaan, ihan unohdin, kävin välistä läpi sähköpostin. Siellä oli muutamat roskapostit ja sitten loput olikin ihan asiaa. Piti oikein tarkkana olla, että tulisin lukeneeksi kaiken, mitä on tullut sillä välin, kun olin poissa. Nyt olen taas ajantasalla.
Paitsi tilausten suhteen, jos minnekään ei ole laitettu ylös, mitä me oikein ollaan tilaamassa... Dun dun duu.
[ 16:10 ]
Jeee! Sieltä he tulevat! Meinaa poijjaat, keiden kanssa juttelen ircin puolella päivät pitkät kaupalla ollessa. Tarjosin ihan kaffemaistiaistakin, kun vähän pohti, että pitäisikös ostaa. Pikakahvipussi menikin sitten sinne mukaan reissunpäälle, kuulemma oikein hyvää oli.
Kaikin puolin hyvin piristävä hetki nähdä tuttuja!
Kaikin puolin hyvin piristävä hetki nähdä tuttuja!
Välissä tuli yksi asiakas pyörähtämään, mutta ei sitten kuitenkaan ostanutkaan mitään. Kaulakoruja hieman katseli, mutta siihen se sitten jäikin.
[ 17:10 ]
Sinne loppui toinenkin manga (Loveless, 9). Olisi pitänyt ottaa niitä enemmän mukaan. Mutta no jaa, onpahan sitten luettavaa huomiseksikin.
[ 17:40 ]
Soitin taloudenhoitajalle ja ilmoitin laskusta. Samalla puheltiin minun poissaoloista. Jonkinlainen lappu olisi kai pitänyt käydä hakemassa jostain, kun olin yli 3pvää poissa. Voih.. Sen kun olisi silloin tajunnut, vaikka tulihan sitä mietittyä, että varmaan pitäisi jotenkin saada aika varattua terveyskeskuksesta, että saisi lapun, että voi olla poissa ihan luvankin kanssa.
Ei taida riittää, että olen soittanut neuvolaan ja kysynyt sieltä neuvoja oksenteluun...
Ei taida riittää, että olen soittanut neuvolaan ja kysynyt sieltä neuvoja oksenteluun...
[ 18:10 ]
Oho! Voisi varmaan työnoheessa katsoa välillä kelloakin. Laskeskelin poissaoloja yhteen ja pohdin hyvää systeemiä, millä ne saisin laskettua hyvin, niin kello tikittikin eteenpäin petollisen nopeasti.
Mutta, päivä on pulkassa ja aika karata kohti kotia! Whee! Menipäs päivä nopeasti ohi.
Mutta, päivä on pulkassa ja aika karata kohti kotia! Whee! Menipäs päivä nopeasti ohi.
Piia the kauppias, kuittaa!
maanantai 17. maaliskuuta 2014
Voe elämä...
*Puuhamaa-tunnari*
Yrjö-aamu paras aika
yrjö-aamu iloinen
yrjö-aamun vietät vaikka
koko päivän keväisen.
Huomenta vain...
[ 11:00 ]
Ilmoitin avaavani kaupan myöhässä. Sain samalla hieman toimintaohjeita tälle päivälle, joka sitten loppujen lopuksi jäi sittenkin hieman epäselväksi. Jotain piti hankkia sittenkin lisää ja sähköpostissa pitäisi olla muuten yleisesti toimintaohjeet ja sillain.. Jaa'a, mitähän tästäkin sitten tulee.
[ 11:25 ]
Postilaatikossa oli kolme kirjettä. Sille toiselle oli hirveä kasa enempi.
Kaupalla oli laitettu hyvät näyteikkunat. Kiitos ja ylistys! Kassan väänsin kuntoon ja huomasin, että oli joku tilauskin näemmä tullut. Liekö kollega tämän tehnyt. Ei kai ne itsestäänkään tänne ilmesty. No jaa, pitää se tutkia sitten kuntoon johonkin väliin kanssa.
[ 11:30 ]
Kauppa vihdoinkin auki.
Hyi että oksettaa, vaikkei ole mitään oksennettavaakaan enää.. Pitäisi kyllä varmaan soittaa kollega ja mennä vain kotiin ja hakea saikkua tai jotain. Ainakin siksi aikaa, kun on tätä aamupahoinvointia. Eihän tästä tule ihan oikeasti tätä menoa yhtään mitään!
Heikko olo ja asiakkaita vain pitäisi palvella. Yhtään ei kyllä ole vielä tullut, mutta kuitenkin. Ja siis suoriudun varmaan siitä palvelusta ihan hyvin ja asiakkaat on varmasti ihan tyytyväisiä, mutta se yleinen olotila on aika hirveä.
Päädyin juttelemaan äidin kanssa puhelimessa useamman minuutin.
[ 12:00 ]
Ja sitten voisi vaikka päiväkassatositteet hoitaa ja päivittää pääkassa, ennen kuin alan ihmettelemään sitä aamuista tehtävänantoa.
[ 12:30 ]
Noniin, tilaus tarkistettu ja hyllytetty ja varastoitu. Jos sitten vaikka katsoisi ne paperihommat kuntoon, soittelen varmistukset kollegalta, käyn viemässä kassin kaupungintalolle ja sitten karkaisi vaikka pois. Soitan tässä heti myös toiselle kollegalle ja kysyn, jos voisi tulla tuuraamaan.
Että voikin olla näin heikko ja huono olo..
[ 12:50 ]
Kassi lähtee nyt liikkeelle. Käyn samalla hakemassa pankista laatikoita ja nostan rahaa ja maksan äiteen tekemät ostokset. Sitten voisinkin viedä rahaa pankkiin, kun kollega tulee paikalle.
[ 13:35 ]
Kollega tuli kaupalle ja minä sain omat hommat tehtyä. Sitten ei muuta kuin kotia kohden lepäämään ja toivomaan, että ruoka pysyisi sisällä.
Piia the kauppias, kuittaa.
Yrjö-aamu paras aika
yrjö-aamu iloinen
yrjö-aamun vietät vaikka
koko päivän keväisen.
Huomenta vain...
[ 11:00 ]
Ilmoitin avaavani kaupan myöhässä. Sain samalla hieman toimintaohjeita tälle päivälle, joka sitten loppujen lopuksi jäi sittenkin hieman epäselväksi. Jotain piti hankkia sittenkin lisää ja sähköpostissa pitäisi olla muuten yleisesti toimintaohjeet ja sillain.. Jaa'a, mitähän tästäkin sitten tulee.
[ 11:25 ]
Postilaatikossa oli kolme kirjettä. Sille toiselle oli hirveä kasa enempi.
Kaupalla oli laitettu hyvät näyteikkunat. Kiitos ja ylistys! Kassan väänsin kuntoon ja huomasin, että oli joku tilauskin näemmä tullut. Liekö kollega tämän tehnyt. Ei kai ne itsestäänkään tänne ilmesty. No jaa, pitää se tutkia sitten kuntoon johonkin väliin kanssa.
[ 11:30 ]
Kauppa vihdoinkin auki.
Hyi että oksettaa, vaikkei ole mitään oksennettavaakaan enää.. Pitäisi kyllä varmaan soittaa kollega ja mennä vain kotiin ja hakea saikkua tai jotain. Ainakin siksi aikaa, kun on tätä aamupahoinvointia. Eihän tästä tule ihan oikeasti tätä menoa yhtään mitään!
Heikko olo ja asiakkaita vain pitäisi palvella. Yhtään ei kyllä ole vielä tullut, mutta kuitenkin. Ja siis suoriudun varmaan siitä palvelusta ihan hyvin ja asiakkaat on varmasti ihan tyytyväisiä, mutta se yleinen olotila on aika hirveä.
Päädyin juttelemaan äidin kanssa puhelimessa useamman minuutin.
[ 12:00 ]
Ja sitten voisi vaikka päiväkassatositteet hoitaa ja päivittää pääkassa, ennen kuin alan ihmettelemään sitä aamuista tehtävänantoa.
[ 12:30 ]
Noniin, tilaus tarkistettu ja hyllytetty ja varastoitu. Jos sitten vaikka katsoisi ne paperihommat kuntoon, soittelen varmistukset kollegalta, käyn viemässä kassin kaupungintalolle ja sitten karkaisi vaikka pois. Soitan tässä heti myös toiselle kollegalle ja kysyn, jos voisi tulla tuuraamaan.
Että voikin olla näin heikko ja huono olo..
[ 12:50 ]
Kassi lähtee nyt liikkeelle. Käyn samalla hakemassa pankista laatikoita ja nostan rahaa ja maksan äiteen tekemät ostokset. Sitten voisinkin viedä rahaa pankkiin, kun kollega tulee paikalle.
[ 13:35 ]
Kollega tuli kaupalle ja minä sain omat hommat tehtyä. Sitten ei muuta kuin kotia kohden lepäämään ja toivomaan, että ruoka pysyisi sisällä.
Piia the kauppias, kuittaa.
perjantai 14. maaliskuuta 2014
Alive and kicking!
Jep jep, aamusta -> 13:00 asti ollut semmoista mukavaa "syö jotain, yrjöä vartin perästä". Tänäaamuna aamiaiseksi syömäni leivät pysyivät sisällä. Uskalsin siis tulla myös töihin.
[ 10:50 ]
Voi hitsi, kyllä kollegalla on silmää näyteikkunalle selkeästi! Paljon hienompi, kuin mitä omani olisi ollut. Toinen näyteikkuna odottaa vielä vähän jotain tuotteita esille, mutta eiköhän sitä jotain siihen keksi.
Aamurutiinit kuntoon ja kassa valmiiksi. Ready to roll!
[ 11:00 ]
Ovi auki ja kukkanen pihalle. Sitkeä sissi se kukkanen kyllä! Hämmästyttävää, että se vielä elää.
[ 11:05 ]
Järjestelin hieman tavaroita uusille paikoille. Vielä en kyllä ole täysin tyytyväinen, mutta kuitenkin.
Niin ja tosiaan, kävin viemässä päiväykset vanhaksi menneet tuotteet taakse. Kollega oli tuonut myyntiin sellaisen vanhan chilisuklaan... Huoh.. Sen erikoistumman suklaan vielä ymmärrän, että sen voi alennuksilla myydä, kun siitä on kuoret kuluneet ja katkennut sisältä, mutta päiväys on okei.
[ 11:15 ]
Sähköpostissa oli kuusi viestiä, joista kolme oli roskaposteja. Pitänee kurkkia vähän noita muitakin sähköposteja, että onko semmoisia, mistä minun pitäisi tietää, mitä kollega on taas lukenut.
[ 11:25 ]
Ja sitten päiväkassatositteet kuntoon ja pääkassan tarkistusta.
[ 12:00 ]
Arka testi lounaan puolesta. Pysyykö sisällä vaiko ei. Rumpujen pärinää!
[ 12:30 ]
Kollega tuli kaupalle ja pyysi ottamaan itsestään valokuvan. Siinä ensin omaa kännykameraansa tutki ja pohti, että saisiko hyviä kuvia ja sitten päädyttiin ottamaan kuvia minun kännykameralla. Pari hyvää ehdokasta saatiin ja lähetin ne hänelle sähköpostitse.
Juteltiin vielä hetki ruoasta ja ravinnosta, kun en uskallakaan syödä lounasta loppuun, kun alkoi tulla vähän huono olo.
[ 14:25 ]
Aww! Tänne tuli semmoin about 8-vuotias poika ja hänen isänsä. Poika kysyi, onko täällä kaupalla geokätköä. Sanoin, etten tiedä. Kuulemma tästä jostain pitäisi löytyä yksi. Tiedän, minäkin etsin niitä! Haha!
[ 14:30 ]
Jeee! Kuulostelinkin, että sieltä on tulossa tuttuja. Äitee, kaksi pikkusiskoa, pikkuveli ja veljenpoika tulivat kaupalle! Hyörittiin pyörittiin, kaikkea ihasteltiin. Lopulta alkoi kertymään kasa ostoksia: Kolme rahalipasta, kolikkokukkaro, kolmet päiväpeitot, pari lelulaatikkoa, pari kaulakorua.. huh huh, listaa taisi vielä riittää, mutta ulkoa en kyllä enää muita muista!
[ 14:55 ]
Jaahas, sähköt meni poikki. (Kyllä, kirjoittelen tätä jälkujunassa ulkomuistista.)
[ 15:10 ]
Alkoivat sisarukset käymään kärsimättömiksi, kun olin luvannut, että päästään lähtemään uimahallille, kun iso viisari on ihan ylhäällä asti ja nyt se oli mennyt jo yli sieltä. Selitin tietenkin, etten voi lähteä, ennen kuin kollega on tullut paikalle. Kauppaa ei voi jättää tyhjäksi.
Ja siltähän hän sitten lopulta tuli, kun sisko oli paimentanut pienempien lauman autolle odottamaan. Sähköt eivät olleet vieläkään palautuneet ja kauppahan oli tietenkin ihan pimeenä. Sattuipa asiakaskin tulemaan vielä, niin kuittihan piti tietenkin käsin tehdä.
Mutta, minäpä karkasinkin sitten viikonlopun viettoon ja suuntasin Neidonkeitaalle uimaan.
Piia the kauppias, kuittaa!
[ 10:50 ]
Voi hitsi, kyllä kollegalla on silmää näyteikkunalle selkeästi! Paljon hienompi, kuin mitä omani olisi ollut. Toinen näyteikkuna odottaa vielä vähän jotain tuotteita esille, mutta eiköhän sitä jotain siihen keksi.
Aamurutiinit kuntoon ja kassa valmiiksi. Ready to roll!
[ 11:00 ]
Ovi auki ja kukkanen pihalle. Sitkeä sissi se kukkanen kyllä! Hämmästyttävää, että se vielä elää.
[ 11:05 ]
Järjestelin hieman tavaroita uusille paikoille. Vielä en kyllä ole täysin tyytyväinen, mutta kuitenkin.
Niin ja tosiaan, kävin viemässä päiväykset vanhaksi menneet tuotteet taakse. Kollega oli tuonut myyntiin sellaisen vanhan chilisuklaan... Huoh.. Sen erikoistumman suklaan vielä ymmärrän, että sen voi alennuksilla myydä, kun siitä on kuoret kuluneet ja katkennut sisältä, mutta päiväys on okei.
[ 11:15 ]
Sähköpostissa oli kuusi viestiä, joista kolme oli roskaposteja. Pitänee kurkkia vähän noita muitakin sähköposteja, että onko semmoisia, mistä minun pitäisi tietää, mitä kollega on taas lukenut.
[ 11:25 ]
Ja sitten päiväkassatositteet kuntoon ja pääkassan tarkistusta.
[ 12:00 ]
Arka testi lounaan puolesta. Pysyykö sisällä vaiko ei. Rumpujen pärinää!
[ 12:30 ]
Kollega tuli kaupalle ja pyysi ottamaan itsestään valokuvan. Siinä ensin omaa kännykameraansa tutki ja pohti, että saisiko hyviä kuvia ja sitten päädyttiin ottamaan kuvia minun kännykameralla. Pari hyvää ehdokasta saatiin ja lähetin ne hänelle sähköpostitse.
Juteltiin vielä hetki ruoasta ja ravinnosta, kun en uskallakaan syödä lounasta loppuun, kun alkoi tulla vähän huono olo.
[ 14:25 ]
Aww! Tänne tuli semmoin about 8-vuotias poika ja hänen isänsä. Poika kysyi, onko täällä kaupalla geokätköä. Sanoin, etten tiedä. Kuulemma tästä jostain pitäisi löytyä yksi. Tiedän, minäkin etsin niitä! Haha!
[ 14:30 ]
Jeee! Kuulostelinkin, että sieltä on tulossa tuttuja. Äitee, kaksi pikkusiskoa, pikkuveli ja veljenpoika tulivat kaupalle! Hyörittiin pyörittiin, kaikkea ihasteltiin. Lopulta alkoi kertymään kasa ostoksia: Kolme rahalipasta, kolikkokukkaro, kolmet päiväpeitot, pari lelulaatikkoa, pari kaulakorua.. huh huh, listaa taisi vielä riittää, mutta ulkoa en kyllä enää muita muista!
[ 14:55 ]
Jaahas, sähköt meni poikki. (Kyllä, kirjoittelen tätä jälkujunassa ulkomuistista.)
[ 15:10 ]
Alkoivat sisarukset käymään kärsimättömiksi, kun olin luvannut, että päästään lähtemään uimahallille, kun iso viisari on ihan ylhäällä asti ja nyt se oli mennyt jo yli sieltä. Selitin tietenkin, etten voi lähteä, ennen kuin kollega on tullut paikalle. Kauppaa ei voi jättää tyhjäksi.
Ja siltähän hän sitten lopulta tuli, kun sisko oli paimentanut pienempien lauman autolle odottamaan. Sähköt eivät olleet vieläkään palautuneet ja kauppahan oli tietenkin ihan pimeenä. Sattuipa asiakaskin tulemaan vielä, niin kuittihan piti tietenkin käsin tehdä.
Mutta, minäpä karkasinkin sitten viikonlopun viettoon ja suuntasin Neidonkeitaalle uimaan.
Piia the kauppias, kuittaa!
keskiviikko 12. maaliskuuta 2014
Olisi vain pitänyt jäädä kotiin, niin kuin ajattelin..
[ 10:55 ]
Hyyyyvin hidas aamu, kaikki muukin tapahtui hyyyyyyvin hitaasti. Mutta kassa on ok ja tavarat taas omilla paikoillaan, valmiin asiakkaita varten.
[ 11:05 ]
Niin, siitä hitaudesta... Ovi aukesi vähän hitaammin myös, mutta aukesipa kuitenkin.
[ 11:15 ]
Oi! Jännittävää! Asiakas heti aamusta. Tuli lahjaa katselemaan ja kovin kiertelikin, mutta loppujen lopuksi mitään ei sinänsä tarttunut mukaan, ennen kuin sitten korttihyllyltä tarkan valikoinnin jälkeen yksi niistä luonnonkasvi-korteista. Ihan rehellisesti, ne ovat myös omia suosikkejani.
[ 11:25 ]
Sähköpostissa oli neljä sähköpostia, joista kahdessa oli ihan asiaa ja kaksi oli roskapostia. (Tai no, siitä yhdestä en kyllä ole varma, koska se oli ruotsiksi, niin en kyllä koskenut siihen ja heitin senkin SPAM-kansioon..)
[ 11:35 ]
Nyt on kyllä lounaan aika. Päivä alkoi aikaisemmin ja mahan sietämätön pulputus myös.. Ja eilen lueskeltuani kirjasta raskauden vaiheista, nyt pitäisi kuulemma alkaa helpottamaan.. Joopa joo, ei tunnu siltä.
[ 11:50 ]
Asiak-- Eipä ollutkaan. Tuli kaksi miestä, jotka keräsivät korteilla ja kalentereilla rahaa avustukseen. Vieläkään kauppa ei voi ostaa ja minulla ei käteistä ole antaa. Hyvään tarkoitukseen varmasti, mutta kun ei pysty, niin ei pysty.
[ 11:55 ]
Ja sitten tähän väliin teinkin edellisen päivän päiväkassatositteen ja pääkassaa ei tarvinnutkaan, kun kollega oli hoitanut sen jo eilen.
[ 12:10 ]
Noh, se siitä sitten.. Juoksin vessaan, kun oli semmoinen olo, että ylös tulee. Unohdin laittaa oven kiinni, niin eikös silloin joku tullut sisään. No onneksi oli vain lehdenjakaja, kun nopeasti menin vastaan ja olisin sanonut, että jos he voisivat palata hetken perästä, että minun on pakko mennä vessaan. Onneksi ei tarvinnut. Laitoin lapun oveen ja oven lukkoon ja ykäsin koko lounaan pois... Huoh..
[ 12:20 ]
Tulin vessan puolelta ja näin, että ikkunan vierelle oli parkkeeannut vanhempi henkilö pyöränsä kanssa ja menin nopeasti avaamaan oven. Onneksi olin yleisesti ehtinyt putsata itseni, mutta tajusin vähän myöhässä, että henki varmaan haisee ihan karsealle. Pyrin olemaan hengittämättä niin sanotusti kohti. Kaksi pakettia ruokosokeria meni sinne.
Ovi kävi ja tuli seuraava asiakaspariskunta. Kiertelivät ja katselivat kovin kaikenlaista, ihastelivatkin ja suitsukkeitakin meinasivat ostaa, mutta lopulta sitten lähtivätkin tyhjin käsin. Ainakin nyt tietävät, mitä täällä on tarjolla.
[ 12:25 ]
Soitin kollegalle, jos voisi tulla tänne sijaiseksi. Eihän täällä pysty olemaan, jos tällä tavalla oksentelen.. Harmittaa todella, todella paljon..
[ 13:00 ]
Sieltä enkelini saapui! Vaihdoimme vuoroja ja minä suuntaan nyt kotiin ihmettelemään, että mitä voisin tuon ykäämisen kanssa tehdä..
Piia the kauppias, kuittaa..
Hyyyyvin hidas aamu, kaikki muukin tapahtui hyyyyyyvin hitaasti. Mutta kassa on ok ja tavarat taas omilla paikoillaan, valmiin asiakkaita varten.
[ 11:05 ]
Niin, siitä hitaudesta... Ovi aukesi vähän hitaammin myös, mutta aukesipa kuitenkin.
[ 11:15 ]
Oi! Jännittävää! Asiakas heti aamusta. Tuli lahjaa katselemaan ja kovin kiertelikin, mutta loppujen lopuksi mitään ei sinänsä tarttunut mukaan, ennen kuin sitten korttihyllyltä tarkan valikoinnin jälkeen yksi niistä luonnonkasvi-korteista. Ihan rehellisesti, ne ovat myös omia suosikkejani.
[ 11:25 ]
Sähköpostissa oli neljä sähköpostia, joista kahdessa oli ihan asiaa ja kaksi oli roskapostia. (Tai no, siitä yhdestä en kyllä ole varma, koska se oli ruotsiksi, niin en kyllä koskenut siihen ja heitin senkin SPAM-kansioon..)
[ 11:35 ]
Nyt on kyllä lounaan aika. Päivä alkoi aikaisemmin ja mahan sietämätön pulputus myös.. Ja eilen lueskeltuani kirjasta raskauden vaiheista, nyt pitäisi kuulemma alkaa helpottamaan.. Joopa joo, ei tunnu siltä.
[ 11:50 ]
Asiak-- Eipä ollutkaan. Tuli kaksi miestä, jotka keräsivät korteilla ja kalentereilla rahaa avustukseen. Vieläkään kauppa ei voi ostaa ja minulla ei käteistä ole antaa. Hyvään tarkoitukseen varmasti, mutta kun ei pysty, niin ei pysty.
[ 11:55 ]
Ja sitten tähän väliin teinkin edellisen päivän päiväkassatositteen ja pääkassaa ei tarvinnutkaan, kun kollega oli hoitanut sen jo eilen.
[ 12:10 ]
Noh, se siitä sitten.. Juoksin vessaan, kun oli semmoinen olo, että ylös tulee. Unohdin laittaa oven kiinni, niin eikös silloin joku tullut sisään. No onneksi oli vain lehdenjakaja, kun nopeasti menin vastaan ja olisin sanonut, että jos he voisivat palata hetken perästä, että minun on pakko mennä vessaan. Onneksi ei tarvinnut. Laitoin lapun oveen ja oven lukkoon ja ykäsin koko lounaan pois... Huoh..
[ 12:20 ]
Tulin vessan puolelta ja näin, että ikkunan vierelle oli parkkeeannut vanhempi henkilö pyöränsä kanssa ja menin nopeasti avaamaan oven. Onneksi olin yleisesti ehtinyt putsata itseni, mutta tajusin vähän myöhässä, että henki varmaan haisee ihan karsealle. Pyrin olemaan hengittämättä niin sanotusti kohti. Kaksi pakettia ruokosokeria meni sinne.
Ovi kävi ja tuli seuraava asiakaspariskunta. Kiertelivät ja katselivat kovin kaikenlaista, ihastelivatkin ja suitsukkeitakin meinasivat ostaa, mutta lopulta sitten lähtivätkin tyhjin käsin. Ainakin nyt tietävät, mitä täällä on tarjolla.
[ 12:25 ]
Soitin kollegalle, jos voisi tulla tänne sijaiseksi. Eihän täällä pysty olemaan, jos tällä tavalla oksentelen.. Harmittaa todella, todella paljon..
[ 13:00 ]
Sieltä enkelini saapui! Vaihdoimme vuoroja ja minä suuntaan nyt kotiin ihmettelemään, että mitä voisin tuon ykäämisen kanssa tehdä..
Piia the kauppias, kuittaa..
tiistai 11. maaliskuuta 2014
Aamusta olin täysin vakuuttunut, että on keskiviikko
Heräsin aamulla jo 8:00. Luulin että tänään olisi terapiapäivä, kun olin katsonut silmät ristissä yöllä kalenteria. Enpä ollut tajunnut, että kello oli jo yli 00:00 ja kalenterissa näkyy tietenkin, että seuraavana päivänä olisi menoja. Aamulla herätessä tarkastin kalenterin uudestaan ja tajusin katsoneeni sitä yöllä väärin. Noh, ei auttanut muu kuin laittaa herätys eteenpäin, 10:00, ja menin takaisin nukkumaan.
Heräilin vähän väliä pohtien, oliko se herätys jo soinut että nukunko koko aika pommiin. Melko levotonta aamu-uneksimista..
[ 10:55 ]
Saavuin kaupalle ja tein kaikessa rauhassa aamurutiinit. Kassa pian valmiina vastaanottamaan päivän.
[ 11:00 ]
Avasin oven tälle päivälle, vein kukkasen ulos ja olin juuri menossa hoitamaan edellisen päivän päiväkassatositetta, kun tuli asiakas! Wau! Näin aikaisin!
Tuli hakemaan pikakahvia pari pussia ja sitten näki pienet eläimet siinä tiskin reunalla. Kysyi, että olisiko pöllöä. Sanoin, että on vain leppäkerttuja ja koalia, että kaikki papukaijatkin meni yhden asiakkaan matkaan. Asiakas sitten tuumasi, että jos hän nyt sitten yhden koalan ostaisi ja leikkisi, että se olisi pöllö. Naurahdettiin molemmat ja näin tehtiin. Päivän alkuun tyytyväinen ja humoristinen asiakas on kyllä parhautta!
[ 11:10 ]
No nyt pääsin sitten käsiksi siihen päiväkassatositteeseen ja päivitin pääkassan siinä samalla.
[ 12:30 ]
Laitoin esille yhden riipputuolin ja sinne tyynyn antamaan vähän muotoa.
Lämmitin lounasta myös (eilistä pizzaa), koska maha päätti vetää hirveät hapotukset ja aloin tulla hulluksi sen kanssa.
Vielä pitäisi loput näyteikkunasta laittaa uusiksi.. Ja se toinenkin.. Huoh.. Koko päivä aikaa. Ei mitään kiirettä. Harmi vain, että vähän sapettaa tämä tulostin, kun se tuhrii niin paljon ja menee hintalaput pilalle...
[ 12:45 ]
Oveen "Pieni hetki"-lappu ja vessassa kevyt yrjösessio. Tosi kivaa.. Jos vaikka soittaisi kollegalle että tulee tuuraamaan. Aamulla voin tehdä yrjön ja mennä hoitamaan loppupäivän ok, mutta tämä ei toimi ollenkaan näin, että joudun keskellä päivää laittaa puljun kiinni, koska yrjö... Aw sheit...
[ 13:20 ]
Pönttö on nyt sitten siivottu, kun siellä haisi niin kamalalle..
Kollega hälyytetty paikalle.
Ovi takaisin auki vain.
[ 13:35 ]
Lappu takaisin oveen. Second round. Ehkä se veden juominen ei ollutkaan niin hyvä idea...
Ja ovi taas auki, kun pääsi pönttöä palvomasta ja putsaamasta.
[ 13:55 ]
Jees, kollega tuli, se päivä oli sitten siinä..
Piia the kauppias, kuittaa...
Heräilin vähän väliä pohtien, oliko se herätys jo soinut että nukunko koko aika pommiin. Melko levotonta aamu-uneksimista..
[ 10:55 ]
Saavuin kaupalle ja tein kaikessa rauhassa aamurutiinit. Kassa pian valmiina vastaanottamaan päivän.
[ 11:00 ]
Avasin oven tälle päivälle, vein kukkasen ulos ja olin juuri menossa hoitamaan edellisen päivän päiväkassatositetta, kun tuli asiakas! Wau! Näin aikaisin!
Tuli hakemaan pikakahvia pari pussia ja sitten näki pienet eläimet siinä tiskin reunalla. Kysyi, että olisiko pöllöä. Sanoin, että on vain leppäkerttuja ja koalia, että kaikki papukaijatkin meni yhden asiakkaan matkaan. Asiakas sitten tuumasi, että jos hän nyt sitten yhden koalan ostaisi ja leikkisi, että se olisi pöllö. Naurahdettiin molemmat ja näin tehtiin. Päivän alkuun tyytyväinen ja humoristinen asiakas on kyllä parhautta!
[ 11:10 ]
No nyt pääsin sitten käsiksi siihen päiväkassatositteeseen ja päivitin pääkassan siinä samalla.
[ 12:30 ]
Laitoin esille yhden riipputuolin ja sinne tyynyn antamaan vähän muotoa.
Lämmitin lounasta myös (eilistä pizzaa), koska maha päätti vetää hirveät hapotukset ja aloin tulla hulluksi sen kanssa.
Vielä pitäisi loput näyteikkunasta laittaa uusiksi.. Ja se toinenkin.. Huoh.. Koko päivä aikaa. Ei mitään kiirettä. Harmi vain, että vähän sapettaa tämä tulostin, kun se tuhrii niin paljon ja menee hintalaput pilalle...
[ 12:45 ]
Oveen "Pieni hetki"-lappu ja vessassa kevyt yrjösessio. Tosi kivaa.. Jos vaikka soittaisi kollegalle että tulee tuuraamaan. Aamulla voin tehdä yrjön ja mennä hoitamaan loppupäivän ok, mutta tämä ei toimi ollenkaan näin, että joudun keskellä päivää laittaa puljun kiinni, koska yrjö... Aw sheit...
[ 13:20 ]
Pönttö on nyt sitten siivottu, kun siellä haisi niin kamalalle..
Kollega hälyytetty paikalle.
Ovi takaisin auki vain.
[ 13:35 ]
Lappu takaisin oveen. Second round. Ehkä se veden juominen ei ollutkaan niin hyvä idea...
Ja ovi taas auki, kun pääsi pönttöä palvomasta ja putsaamasta.
[ 13:55 ]
Jees, kollega tuli, se päivä oli sitten siinä..
Piia the kauppias, kuittaa...
maanantai 10. maaliskuuta 2014
SO MANY PEOPLE - so few people
Näin viimeyönä unta kaupasta. Se oli kyllä vähän eri näköinen ja jotain mystistä romua oli kertynyt joka nurkkaan. Oltiin sitten päätetty, että nyt ne kaikki romut lähtee pois, että niitä ei enää katsella. Laitettiin kauppaa siis uuteen uskoon. Sääli etten nähnyt lopputulosta, koska heräsin kesken kaiken.
[ 10:55 ]
Postilaatikolla oli yhtä sun toista. Sille toisellekin firmalle oli.
Kaupalla valot päälle, tavaroita pöydälle, lappu, jossa muistuteltiin näyteikkunoiden uusimisesta. (Jep.. olenhan minä sitä miettinyt välistä, mutta kun on powerit pois, niin sinä ei paljoa luovasti suunnitella.. Jännittävin yksityiskohta oli maininta, että koulussa on minulle tämä kahden viikon välein näyteikkunan uusinta opetettu.. Missä koulussa? En minä mistään kauppakoulusta ole tullut.. Hmm hmm...)
Kassa kuntoon.
[ 11:00 ]
Ovet auki ja kukkanen pihalle.
Kaupalla oli vaihdeltu asioiden paikkoja. Sitäkin pitäisi kyllä muutenkin tehdä. Jotenkin koko kaupan yleisjärjestystäkin pitäisi vähän vaihdella. Kun jaksaisi miettiä ja pohtia, mikä olisi hyvä ja minne.. Huoh..
[ 11:05 ]
Sähköpostissa oli pari postia.
Joskos sitten hoitaisi päiväkassatositteet alta pois.
[ 11:20-13:35 ]
Huh huh, olipas siinä taas rupeama.
Tänne tuli luokallinen porukkaa ja kollega hoiti esittelyä ja puhetta sillä välin, kun minä pidin huolen asiakkaista ja koitin vähän vahtia, ettei mitään varasteta.
Ja yksi asiakas siinä välissä kävikin. Kyseli vauvankantoliinoja ja näytin meidän pari liinaa ja tulostin vielä oikein erikseen ohjeet, mitkä löysin nopeasti googlettamalla. Jäi kuitenkin empimään, otti ohjeet ja sanoi harkitsevansa vielä, kun siis ei kuulemma itselleen ollut ostamassa, vaan lahjaksi.
Tuli seuraava ryhmä oppilaita ja sama kuvio oli.
Yksi asiakas tuli kurkkaamaan, muttei uskaltanut kuitenkaan tulla kauppaan, kun oli täynnä oppilaita.
Lopulta kun kauppa sitten tyhjeni, pääsin vihdoinkin syömään leipää välipalaksi. Vielä pitäisi kai uskaltaa livistää syömään ihan ruokaakin. Jos vaikka kaupungintalolla kävisi.
Kollegan kanssa siinä sitten laitettiin paikkoja kuntoon ja juteltiin. Sitten kun hän meni jatkamaan matkaansa, niin kauppaan tuli asiakas ja kyseli batiikkihuiveista. (Kiitos äiti siitä huivi-ideasta! Nyt se maksaa itsensä vihdoinkin takaisin!) Näin hänen mukaansa sitten yksi lähti.
[ 13:45 ]
Jaa'a, uskallankohan nyt mennä käymään siellä kaupungintalolla syömässä. Onkohan siellä vielä tiski auki, kun kello on jo lähemmäs kaksi..
Nopean vilkaisun jälkeen totesin, että paikka on auki toki, mutta tyyris kuin mikä! Ehkä se pitää vain mennä sitten käymään jossain kaupassa hakemassa jotain, koska kahdella tomaatti-juustoruisleivällä ei pitkälle pötkitä.
[ 14:40 ]
Lähdin kaupalta hakemaan jotain syötävää. Kun tulin takaisin (n. 15:00), ikkunoilla oli asiakas kurkkimassa ja tuli perästä sisään. Kyseli silkkihuivien värivaihtoehtoja. Siinä sitten ulkovaatteet niskassa esittelin meidän hyllyjen tarjonnat. Mieluisaa ei kuitenkaan sitten löytynyt. Päätti sitten vielä muutenkin kierrellä ja menin sillä aikaa riisumaan työpöydän taakse takit ym. Asiakas tuumaili sitten lopulta, että pitäisi tulla vielä paremmalla ajalla uudestaan, että täällä on kaikkea aivan ihanaa tarjolla. Korttejakin ihasteli vielä lisää, vaikka oli jo poistumassa ovesta.
[ 16:45 ]
Tuli asiakas, joka kyseli Zanzibar makukahvia. Meillä ei tietenkään ole tällä hetkellä yhtään hyllyssä.. Tarkoitus olisi sitä(kin) tilata. Katseli vielä ympäriinsä ja ihasteli riippumattoa.
Nii'in, tilata pitäisi yhtä ja toista, mutta niin haulikolla ammuttuna joka paikasta, ettei hommassa ole mitään järkeä!
[ 18:00 ]
Superhiljainen loppupäivä päättyi ja ovi meni sulki. Kukan kastelin jopa tänään! Muistin! Kassa laskettu ja homma hanskassa. Aika karata kotiin!
Piia the kauppias, kuittaa!
[ 10:55 ]
Postilaatikolla oli yhtä sun toista. Sille toisellekin firmalle oli.
Kaupalla valot päälle, tavaroita pöydälle, lappu, jossa muistuteltiin näyteikkunoiden uusimisesta. (Jep.. olenhan minä sitä miettinyt välistä, mutta kun on powerit pois, niin sinä ei paljoa luovasti suunnitella.. Jännittävin yksityiskohta oli maininta, että koulussa on minulle tämä kahden viikon välein näyteikkunan uusinta opetettu.. Missä koulussa? En minä mistään kauppakoulusta ole tullut.. Hmm hmm...)
Kassa kuntoon.
[ 11:00 ]
Ovet auki ja kukkanen pihalle.
Kaupalla oli vaihdeltu asioiden paikkoja. Sitäkin pitäisi kyllä muutenkin tehdä. Jotenkin koko kaupan yleisjärjestystäkin pitäisi vähän vaihdella. Kun jaksaisi miettiä ja pohtia, mikä olisi hyvä ja minne.. Huoh..
[ 11:05 ]
Sähköpostissa oli pari postia.
Joskos sitten hoitaisi päiväkassatositteet alta pois.
[ 11:20-13:35 ]
Huh huh, olipas siinä taas rupeama.
Tänne tuli luokallinen porukkaa ja kollega hoiti esittelyä ja puhetta sillä välin, kun minä pidin huolen asiakkaista ja koitin vähän vahtia, ettei mitään varasteta.
Ja yksi asiakas siinä välissä kävikin. Kyseli vauvankantoliinoja ja näytin meidän pari liinaa ja tulostin vielä oikein erikseen ohjeet, mitkä löysin nopeasti googlettamalla. Jäi kuitenkin empimään, otti ohjeet ja sanoi harkitsevansa vielä, kun siis ei kuulemma itselleen ollut ostamassa, vaan lahjaksi.
Tuli seuraava ryhmä oppilaita ja sama kuvio oli.
Yksi asiakas tuli kurkkaamaan, muttei uskaltanut kuitenkaan tulla kauppaan, kun oli täynnä oppilaita.
Lopulta kun kauppa sitten tyhjeni, pääsin vihdoinkin syömään leipää välipalaksi. Vielä pitäisi kai uskaltaa livistää syömään ihan ruokaakin. Jos vaikka kaupungintalolla kävisi.
Kollegan kanssa siinä sitten laitettiin paikkoja kuntoon ja juteltiin. Sitten kun hän meni jatkamaan matkaansa, niin kauppaan tuli asiakas ja kyseli batiikkihuiveista. (Kiitos äiti siitä huivi-ideasta! Nyt se maksaa itsensä vihdoinkin takaisin!) Näin hänen mukaansa sitten yksi lähti.
[ 13:45 ]
Jaa'a, uskallankohan nyt mennä käymään siellä kaupungintalolla syömässä. Onkohan siellä vielä tiski auki, kun kello on jo lähemmäs kaksi..
Nopean vilkaisun jälkeen totesin, että paikka on auki toki, mutta tyyris kuin mikä! Ehkä se pitää vain mennä sitten käymään jossain kaupassa hakemassa jotain, koska kahdella tomaatti-juustoruisleivällä ei pitkälle pötkitä.
[ 14:40 ]
Lähdin kaupalta hakemaan jotain syötävää. Kun tulin takaisin (n. 15:00), ikkunoilla oli asiakas kurkkimassa ja tuli perästä sisään. Kyseli silkkihuivien värivaihtoehtoja. Siinä sitten ulkovaatteet niskassa esittelin meidän hyllyjen tarjonnat. Mieluisaa ei kuitenkaan sitten löytynyt. Päätti sitten vielä muutenkin kierrellä ja menin sillä aikaa riisumaan työpöydän taakse takit ym. Asiakas tuumaili sitten lopulta, että pitäisi tulla vielä paremmalla ajalla uudestaan, että täällä on kaikkea aivan ihanaa tarjolla. Korttejakin ihasteli vielä lisää, vaikka oli jo poistumassa ovesta.
[ 16:45 ]
Tuli asiakas, joka kyseli Zanzibar makukahvia. Meillä ei tietenkään ole tällä hetkellä yhtään hyllyssä.. Tarkoitus olisi sitä(kin) tilata. Katseli vielä ympäriinsä ja ihasteli riippumattoa.
Nii'in, tilata pitäisi yhtä ja toista, mutta niin haulikolla ammuttuna joka paikasta, ettei hommassa ole mitään järkeä!
[ 18:00 ]
Superhiljainen loppupäivä päättyi ja ovi meni sulki. Kukan kastelin jopa tänään! Muistin! Kassa laskettu ja homma hanskassa. Aika karata kotiin!
Piia the kauppias, kuittaa!
perjantai 7. maaliskuuta 2014
Työviikko on taas ohitse
Kömmin aamulla autolle myöhässä. Laitoin radion päälle ja sieltä tuli: Bloodhound Gang - Fire Water Burn
Lauloin sitä niin kovaa kuin kurkusta lähti, tunteella. Mikään ei olisi voinut juuri sillä hetkellä tuntua niin hyvältä.
[ 10:55 ]
Olin jopa kaikesta huolimatta ajoissa kaupalla. Aamu rutiinilla läpi. Lopuksi kassa kunnossa.
[ 11:00 ]
Kaupan ovi auki, kukka pihalle ja päivä käyntiin.
[ 11:05 ]
Väänsin edellisen päivän päiväkassatositteen kuntoon ja päivitin pääkassan.
[ 11:15 ]
Sähköpostissa odotteli 7 sähköpostia, joista 2 oli pelkkää roskapostia.
[ 11:50 ]
Tuli päivän ensimmäinen asiakas. Kolme pakettia tumma africafea lähti sinne. Hienosti mainostelin Mater -näyttelyä samalla ja annoin esitteen.
[ 12:05 ]
Huu, kaksi asiakasta. Tulivat enemmän kiertelemään ja ihastelivat moniakin asioita ja toinen heistä oli joskus ostanut noita meidän lahjapapereitakin. Kiittivät ja lähtivät jatkamaan matkaansa.
[ 12:10 ]
Jaah, jos sitä lounasta vaikka koittaisi tähän väliin.
[ 12:25 ]
Aviomies soitti ja lupasi tehdä ruokaa niin, että kun pääsen kotiin, niin se olisi vielä lämmintä. Uuh!
[ 12:35 ]
Tuli tuttu asiakas. Hennaa kovasti taas kyseli, mutta eipä meillä vielä sitä ole. Pitäisi tilata, mutta kun pitäisi samalla tilata vähän kaikkea muutakin.. Osti sitten pesupulveria, pikakahvia pari pussia ja huulirasvaa.
[ 13:50 ]
Tuli oikein kolmen asiakkaan kopla. Sanoivat, että ovat vähän niin kuin turistin ominaisuudessa katselemassa. Kertoivat että on vähän vastaava kuin Oulun maailmankauppa. Lopulta kierreltyään päätyivät ostamaan lakritsateetä. Rahat saatiin kasaan, kun jokainen laittoi omat hilunsa samaan läjään. Tuumailtiin, ettei nykyään tule oikein kannettua käteistä mukana, kun kaikki menee kortilla.
[ 14:05 ]
Asiakas tuli sisään ja kysyi kookoskeksejä. Sanoin, että meillä on vain inkiväärikeksejä. Asiakas tuumasi, että nehän ne olikin, mitä hän halusi.
Nekin alkaa olla aika lopussa ja pitäisi tilata lisää... Mutta mistäs tilaat, kun se mistä ennen tilattiin lakkasi olemasta olemassa ja tilalle tuli joku uusi ja ilmeisesti kalliimpi firma. Dun dun..
[ 14:55 ]
Sirkat sirittää.
Kohtaloppuu vuoro -matra auttaa pitämään järjissä. Mutta en minä minnekään pääse karkaamaan, ennen kuin kollega on tullut paikalle!
[ 15:10 ]
Finally! I take my leave! VIIKONLOPPU! AAAAAAAAAH!
PS. Tom Araya Scream
Piia the kauppias, kuittaa!
Lauloin sitä niin kovaa kuin kurkusta lähti, tunteella. Mikään ei olisi voinut juuri sillä hetkellä tuntua niin hyvältä.
[ 10:55 ]
Olin jopa kaikesta huolimatta ajoissa kaupalla. Aamu rutiinilla läpi. Lopuksi kassa kunnossa.
[ 11:00 ]
Kaupan ovi auki, kukka pihalle ja päivä käyntiin.
[ 11:05 ]
Väänsin edellisen päivän päiväkassatositteen kuntoon ja päivitin pääkassan.
[ 11:15 ]
Sähköpostissa odotteli 7 sähköpostia, joista 2 oli pelkkää roskapostia.
[ 11:50 ]
Tuli päivän ensimmäinen asiakas. Kolme pakettia tumma africafea lähti sinne. Hienosti mainostelin Mater -näyttelyä samalla ja annoin esitteen.
[ 12:05 ]
Huu, kaksi asiakasta. Tulivat enemmän kiertelemään ja ihastelivat moniakin asioita ja toinen heistä oli joskus ostanut noita meidän lahjapapereitakin. Kiittivät ja lähtivät jatkamaan matkaansa.
[ 12:10 ]
Jaah, jos sitä lounasta vaikka koittaisi tähän väliin.
[ 12:25 ]
Aviomies soitti ja lupasi tehdä ruokaa niin, että kun pääsen kotiin, niin se olisi vielä lämmintä. Uuh!
[ 12:35 ]
Tuli tuttu asiakas. Hennaa kovasti taas kyseli, mutta eipä meillä vielä sitä ole. Pitäisi tilata, mutta kun pitäisi samalla tilata vähän kaikkea muutakin.. Osti sitten pesupulveria, pikakahvia pari pussia ja huulirasvaa.
[ 13:50 ]
Tuli oikein kolmen asiakkaan kopla. Sanoivat, että ovat vähän niin kuin turistin ominaisuudessa katselemassa. Kertoivat että on vähän vastaava kuin Oulun maailmankauppa. Lopulta kierreltyään päätyivät ostamaan lakritsateetä. Rahat saatiin kasaan, kun jokainen laittoi omat hilunsa samaan läjään. Tuumailtiin, ettei nykyään tule oikein kannettua käteistä mukana, kun kaikki menee kortilla.
[ 14:05 ]
Asiakas tuli sisään ja kysyi kookoskeksejä. Sanoin, että meillä on vain inkiväärikeksejä. Asiakas tuumasi, että nehän ne olikin, mitä hän halusi.
Nekin alkaa olla aika lopussa ja pitäisi tilata lisää... Mutta mistäs tilaat, kun se mistä ennen tilattiin lakkasi olemasta olemassa ja tilalle tuli joku uusi ja ilmeisesti kalliimpi firma. Dun dun..
[ 14:55 ]
Sirkat sirittää.
Kohtaloppuu vuoro -matra auttaa pitämään järjissä. Mutta en minä minnekään pääse karkaamaan, ennen kuin kollega on tullut paikalle!
[ 15:10 ]
Finally! I take my leave! VIIKONLOPPU! AAAAAAAAAH!
PS. Tom Araya Scream
Piia the kauppias, kuittaa!
torstai 6. maaliskuuta 2014
Not sure what to type here
Olin eilen viettämässä isäni syntymäpäiviä ja jäin vielä yöksi, nautittuani mukavasta pelisessiosta ja saunasta ja herkuista.
Aamulla oli kutakuinkin sellainen olo, ettei tee yhtään mieli mennä töihin, että jos kotiin vain pääsisi nukkumaan, niin kaikki olisi puoleen päivään mennessä hyvin. Aavistelin ikävyyksiä..
[ 10:45 ]
Postilaatikko oli tyhjä. Siis niin kuin kokonaan. Se toisen firman tyyppi oli näemmä vihdoinkin hakenut laskunsa. Hyvä vain heille.
[ 10:50 ]
No ne valot.. Mutta niiden suhteen nostin jo kädet ilmaan. Toisaalta, jos käyn tökkimässä mustalla tussilla vähän lisää merkkejä, niin ehkä sitten tuittupäisimmätkin tajuavat, että mitkä valot tulisi sammuttaa. Noh.. Lykkäsin kytkimestä valon päälle. Mitään ei tapahtunut. Painoin napin takaisin pois päältä ja takaisin päälle. Mitään ei tapahtunut. Jaah.. Ilmeisesti meillä on sitten valo palanut. Kenelleköhän se tulisi ilmoittaa...
[ 10:55 ]
Oh gawd... This was it.. Menin kassaa katsomaan kuntoon, kun löysin eilisen kuitin alta pari lappua, joista toisessa se oleellinen asia:
MITÄ HITTOA TÄÄLLÄ OIKEIN ON SÄHLÄTTY?! Siis ihan oikeasti, istuin alas ja päästin semmoisen epäuskoisen naurahduksen ääneen.
[ 11:00 ]
Laskin pohjakassan kuntoon ja menin avaamaan oven asiakkaille. Lykkäsin sen kukkasenkin pihalle, vaikka edelleen olen sitä mieltä, ettei se ehkä ole järkevää.
[ 11:10 ]
Tulin ajatelleeksi niitä valoja taas ja kävin katkaisimen luona. Olisihan se pitänyt arvata. Ne perimmäiset katkaisimet oltiin kanssa kytketty pois päältä.. KUKA IHME NIIHIN MENEE OIKEASTI KOSKEMAAN?! Huoh.. Ihan sama. Kytkin valot päälle ja ta-daa, meillä on sittenkin kaikki ihan ok. Niin, paitsi että tajusin, että siellä seinällä on kaksi nappia, mistä ei tapahdu yhtään mitään. Voisin repiä ne napit irti kokonaan, mutta toisaalta, sitten se seinä olisi rumempi, joten not worth.
Onneksi en ehtinyt soittaa kenellekään palaneesta valosta.
[ 11:15 ]
Oho! Ensimmäinen asiakas! Vähän epäröiden seisoi ovella, mutta tuli lopulta sisään. Tuli kysymään kukkalaitetta ja puhui jostain nimestä ja jotain.. Ja sitten minulla raksutti. Hän tarkoitti siis kukkakaupan tuotteita. Sanoin sitten, että veikkaan, että hänen tilauksensa on viereisessä kaupassa, joka on kukkakauppa. Mies häkeltyi ja kysyi, että eikö tämä olekaan kukkakauppa. Sanoin, että tämä on maailmankauppa. Mies sitten siinä vähän hämmentyneenä, että kun meillä on noita amppeleitakin. Sanoin, että hän ei ole ensimmäinen asiakas, joka on erehtynyt kaupasta.
Arvasin, että se kukka siellä ulkonakin hämää asiakkaita enemmän... Huoh..
[ 11:30 ]
Jep jep, jos sitä vaikka sitten yrittäisi saada jotakuinkin järkevän päiväkassatositteen aikaiseksi tuosta megasählingistä huolimatta.
[ 12:40 ]
Puhelu, sähköposteja, selvittelyä ja sähläämistä. Päänsärky on aika persiistä tässä kohtaa ja harkitsen vakavasti, että soittaisin tänne kollegan hoitamaan loppupäivän. Nyt ei ole hyvä. Ei yhtään.
[ 13:00 ]
Sain vihdoinkin naamakirjan puolelle mein aleteestä tehtyä mainoksen:
[ 14:05 ]
Huu! Asiakas. Tuli kuulemma pitkästä aikaa katselemaan, mitä täällä on. Kierteli aikansa ja teetäkin katseli, mutta lopulta korien puolelta osti yhden itselleen. Keskusteltiin hieman kukkakaupasta, joka on muuttanut tähän meidän vierelle. Tuumasi, että voisi käydä ostamassa sieltä narsisseja.
[ 14:10 ]
Tajusin, etten ole vieläkään syönyt. On kylmä ja maha porisee. Jos vaikka lämmittäisi myöhäisen lounaan. Niin ja laittaisi patterin päälle ja alkaisi halailemaan sitä.
[ 15:20 ]
Tuli asiakas, halusi oliivisaippuaa. Osti yhden ja kierteli sen perästä vielä ympäri kauppaa. Muuta ei tarttunut mukaan, mutta ilmeisesti sai tulevaisuuden varalle ideoita.
[ 15:35 ]
IRCin puolelta tuli linkkiä jälleen streamiin. Pakkohan sitä on mennä katsomaan! Jos ei tältä koneelta saa tarpeeksi hyvää yhteyttä, niin edes luurista. Niin pitkään kuin akku nyt kestää.
[ 15:45 ]
Sain melkoisen suru-uutisen. Aviomies soitti ja kertoi, että hänen mumminsa on kuollut. Hieno ja mahtava ihminen on poissa.. Kokonaisuudessa oli ehkä ihan hyväkin, että oli hänen aikansa lähteä, mutta se ei tule pyyhkimään ikävää. Se auttaa ehkä vain ymmärtämään ja hyväksymään..
[ 16:50 ]
Tulipa kollega käymään ja toi mukanaan asiakkaan, joka kovin tutki tuotteita ja kysyi, oliko meillä perulaisia ja/tai japanilaisia tuotteita. Perulaisia kyllä ainakin tiesin, että on, mutta japanilaisia meillä taas ei ole, koska siellä nyt muutenkin voidaan melkoisen hyvin.
Annoin kollegan matkaan laskun, jonka olin pitkin aamupäivää koostanut kasaan ja ihmetellyt ja tutkinut ohjeita.
[ 18:00 ]
Kauppa sulki ovensa, kukka tuli sisälle lämmittelemään ja kassa meni laskentaan, samalla kun kooste kuitti rupsutteli äänekkäästi.
Johan tätä päivän päättymistä on taas tullut odoteltua..
Piia the kauppias, kuittaa!
Aamulla oli kutakuinkin sellainen olo, ettei tee yhtään mieli mennä töihin, että jos kotiin vain pääsisi nukkumaan, niin kaikki olisi puoleen päivään mennessä hyvin. Aavistelin ikävyyksiä..
[ 10:45 ]
Postilaatikko oli tyhjä. Siis niin kuin kokonaan. Se toisen firman tyyppi oli näemmä vihdoinkin hakenut laskunsa. Hyvä vain heille.
[ 10:50 ]
No ne valot.. Mutta niiden suhteen nostin jo kädet ilmaan. Toisaalta, jos käyn tökkimässä mustalla tussilla vähän lisää merkkejä, niin ehkä sitten tuittupäisimmätkin tajuavat, että mitkä valot tulisi sammuttaa. Noh.. Lykkäsin kytkimestä valon päälle. Mitään ei tapahtunut. Painoin napin takaisin pois päältä ja takaisin päälle. Mitään ei tapahtunut. Jaah.. Ilmeisesti meillä on sitten valo palanut. Kenelleköhän se tulisi ilmoittaa...
[ 10:55 ]
Oh gawd... This was it.. Menin kassaa katsomaan kuntoon, kun löysin eilisen kuitin alta pari lappua, joista toisessa se oleellinen asia:
MITÄ HITTOA TÄÄLLÄ OIKEIN ON SÄHLÄTTY?! Siis ihan oikeasti, istuin alas ja päästin semmoisen epäuskoisen naurahduksen ääneen.
[ 11:00 ]
Laskin pohjakassan kuntoon ja menin avaamaan oven asiakkaille. Lykkäsin sen kukkasenkin pihalle, vaikka edelleen olen sitä mieltä, ettei se ehkä ole järkevää.
[ 11:10 ]
Tulin ajatelleeksi niitä valoja taas ja kävin katkaisimen luona. Olisihan se pitänyt arvata. Ne perimmäiset katkaisimet oltiin kanssa kytketty pois päältä.. KUKA IHME NIIHIN MENEE OIKEASTI KOSKEMAAN?! Huoh.. Ihan sama. Kytkin valot päälle ja ta-daa, meillä on sittenkin kaikki ihan ok. Niin, paitsi että tajusin, että siellä seinällä on kaksi nappia, mistä ei tapahdu yhtään mitään. Voisin repiä ne napit irti kokonaan, mutta toisaalta, sitten se seinä olisi rumempi, joten not worth.
Onneksi en ehtinyt soittaa kenellekään palaneesta valosta.
[ 11:15 ]
Oho! Ensimmäinen asiakas! Vähän epäröiden seisoi ovella, mutta tuli lopulta sisään. Tuli kysymään kukkalaitetta ja puhui jostain nimestä ja jotain.. Ja sitten minulla raksutti. Hän tarkoitti siis kukkakaupan tuotteita. Sanoin sitten, että veikkaan, että hänen tilauksensa on viereisessä kaupassa, joka on kukkakauppa. Mies häkeltyi ja kysyi, että eikö tämä olekaan kukkakauppa. Sanoin, että tämä on maailmankauppa. Mies sitten siinä vähän hämmentyneenä, että kun meillä on noita amppeleitakin. Sanoin, että hän ei ole ensimmäinen asiakas, joka on erehtynyt kaupasta.
Arvasin, että se kukka siellä ulkonakin hämää asiakkaita enemmän... Huoh..
[ 11:30 ]
Jep jep, jos sitä vaikka sitten yrittäisi saada jotakuinkin järkevän päiväkassatositteen aikaiseksi tuosta megasählingistä huolimatta.
[ 12:40 ]
Puhelu, sähköposteja, selvittelyä ja sähläämistä. Päänsärky on aika persiistä tässä kohtaa ja harkitsen vakavasti, että soittaisin tänne kollegan hoitamaan loppupäivän. Nyt ei ole hyvä. Ei yhtään.
[ 13:00 ]
Sain vihdoinkin naamakirjan puolelle mein aleteestä tehtyä mainoksen:
[ 14:05 ]
Huu! Asiakas. Tuli kuulemma pitkästä aikaa katselemaan, mitä täällä on. Kierteli aikansa ja teetäkin katseli, mutta lopulta korien puolelta osti yhden itselleen. Keskusteltiin hieman kukkakaupasta, joka on muuttanut tähän meidän vierelle. Tuumasi, että voisi käydä ostamassa sieltä narsisseja.
[ 14:10 ]
Tajusin, etten ole vieläkään syönyt. On kylmä ja maha porisee. Jos vaikka lämmittäisi myöhäisen lounaan. Niin ja laittaisi patterin päälle ja alkaisi halailemaan sitä.
[ 15:20 ]
Tuli asiakas, halusi oliivisaippuaa. Osti yhden ja kierteli sen perästä vielä ympäri kauppaa. Muuta ei tarttunut mukaan, mutta ilmeisesti sai tulevaisuuden varalle ideoita.
[ 15:35 ]
IRCin puolelta tuli linkkiä jälleen streamiin. Pakkohan sitä on mennä katsomaan! Jos ei tältä koneelta saa tarpeeksi hyvää yhteyttä, niin edes luurista. Niin pitkään kuin akku nyt kestää.
[ 15:45 ]
Sain melkoisen suru-uutisen. Aviomies soitti ja kertoi, että hänen mumminsa on kuollut. Hieno ja mahtava ihminen on poissa.. Kokonaisuudessa oli ehkä ihan hyväkin, että oli hänen aikansa lähteä, mutta se ei tule pyyhkimään ikävää. Se auttaa ehkä vain ymmärtämään ja hyväksymään..
[ 16:50 ]
Tulipa kollega käymään ja toi mukanaan asiakkaan, joka kovin tutki tuotteita ja kysyi, oliko meillä perulaisia ja/tai japanilaisia tuotteita. Perulaisia kyllä ainakin tiesin, että on, mutta japanilaisia meillä taas ei ole, koska siellä nyt muutenkin voidaan melkoisen hyvin.
Annoin kollegan matkaan laskun, jonka olin pitkin aamupäivää koostanut kasaan ja ihmetellyt ja tutkinut ohjeita.
[ 18:00 ]
Kauppa sulki ovensa, kukka tuli sisälle lämmittelemään ja kassa meni laskentaan, samalla kun kooste kuitti rupsutteli äänekkäästi.
Johan tätä päivän päättymistä on taas tullut odoteltua..
Piia the kauppias, kuittaa!
keskiviikko 5. maaliskuuta 2014
Huh hah hei!
Olen ihan raato. Väsyttää.
[ 10:45 ]
Postilaatikolla oli yksi kirje. Se vain ei ollut meille. Se on se sama kirje edelliseltä viikolta sille toiselle firmalle. He eivät taida ihan oikeasti käydä kovinkaan usein katsomassa postejaan..
[ 10:50 ]
Kaupalla valot päälle ja tavarat tuttuihin paikkoihin.
Löytyi lappu, että oltiin ostettu kaffetta ja ne pitäisi lyödä kassaan. Selvä pyy. Jos vaikka ensin laittasi kassan kuntoon, että ylipäänsä voi mitään minnekään lyödä.
Löysin kanssa materiaalia näyttelyä ajatellen, mikä on tällä hetkellä kirjastolla auki. Pitänee asiakkaille siitä mainita ja koittaa muistaa antaa esitteitä kouraan.
[ 11:00 ]
Ovi auki, kukka pihalle palelemaan ja ready to roll.
Ei kyllä ihan rehellisesti ole yhtään poweria. Kömmin toimiston puolelle tekemään tilitoimistolle laput kuntoon. Pitäisi vain käydä enää postittamassa.
[ 11:25 ]
Edellisen päivän päiväkassatosite tulee tehtyä rutiinilla. Vielä kun keksisi, miten minä sen laskun teen, kun ainuttakaan pohjaa ei ole vapaana käytettävissä. Joku viitenumero on aika kova mysteeri, että minkä perusteella se muodostuu. Missään ei ole siihen ohjetta. Dun dun..
[ 11:35 ]
Tulipa päivän ensimmäinen asiakas. Sanoi, että tuli ihan vain katselemaan, mutta kierreltyään hetken ja monta asiaa ihailtuaan, otti ensin parit pienet kortit ja sanoi, että ne ainakin ostaa.
Tähän väliin tuli lehdenjakajakin pyörähtämään. On oikeasti todella sydäntä lämmittävää, kun saan hänen kasvoilleen hymynhäiveen.
Sitten tuli toinenkin asiakas. Hänkin kierteli kovin ja lopulta kysyi virkattua kännykkäpussia. Sanoin, että meidän kaikki pussukat ja muut ovat esillä. Hetken vielä katseli, mutta lähti sitten lopulta tyhjin käsin.
Ensin tullut asiakas toi tiskille teepaketin ja meni vielä ihastelemaan koruja ja päätyi ostamaan yhdet korvakorut. Kertoi, että pitää niistä todella paljon, mutta että niiden tarvitsee olla kevyet, että hän kykenee käyttämään niitä. Kovin tyytyväisenä poistui lopulta kaupalta.
[ 12:00 ]
Jospa sitten vaikka lounasta, kun alkaa taas porista maha siihen malliin, että hyh-hyi ja äklöpöklö.
[ 14:00 ]
Tuli kaksi asiakasta. Aikansa siinä hyöri ja pyöri ja sitten kyseli pieniä pussukoita. Näytin sitten meidän kolmet vaihtoehdot, mutta kuulemma olisi neliskanttista kaivannut. Lopulta poistuttuaan ovesta, kuulin, kuinka toinen tuumasi, että leipäkorin olisi ehkä voinut ostaa.
[ 14:40 ]
Tuli puhelu, mihin en osannut vastata juuta enkä jaata. Delegoin asian eteenpäin. Toivottavasti annoin oikean numeron. Haha!
[ 15:25 ]
Lykkäsin vastausviestin sähköpostiin.
[ 17:25 ]
Sirkkojen siritystä.
[ 17:35 ]
Join lasillisen kylmää vettä. Nyt tekee mieli lisää. Ja jotain syötävää. Muttei kuitenkaan suklaata. Onneksi kohta on päivä ohi.
[ 17:40 ]
Puhelu kaupalle: "Laitatko täyden pannun vettä kiehumaan?" No minäpä laitan :D
[ 17:50 ]
Huh huh, tänne pamahti iso kööri paikalle ja ostivat niin teetä, kuin sokeria, sydännukkeja ja ikkunakoristeita ja kaikkea muuta. En edes ehtinyt kaikkea ottaa, kun työvuoro päättyi ja kello ehti tikittämään 18:05! Jätin kaupan kollegan haltuun.
Piia the kauppias, kuittaa!
[ 10:45 ]
Postilaatikolla oli yksi kirje. Se vain ei ollut meille. Se on se sama kirje edelliseltä viikolta sille toiselle firmalle. He eivät taida ihan oikeasti käydä kovinkaan usein katsomassa postejaan..
[ 10:50 ]
Kaupalla valot päälle ja tavarat tuttuihin paikkoihin.
Löytyi lappu, että oltiin ostettu kaffetta ja ne pitäisi lyödä kassaan. Selvä pyy. Jos vaikka ensin laittasi kassan kuntoon, että ylipäänsä voi mitään minnekään lyödä.
Löysin kanssa materiaalia näyttelyä ajatellen, mikä on tällä hetkellä kirjastolla auki. Pitänee asiakkaille siitä mainita ja koittaa muistaa antaa esitteitä kouraan.
[ 11:00 ]
Ovi auki, kukka pihalle palelemaan ja ready to roll.
Ei kyllä ihan rehellisesti ole yhtään poweria. Kömmin toimiston puolelle tekemään tilitoimistolle laput kuntoon. Pitäisi vain käydä enää postittamassa.
[ 11:25 ]
Edellisen päivän päiväkassatosite tulee tehtyä rutiinilla. Vielä kun keksisi, miten minä sen laskun teen, kun ainuttakaan pohjaa ei ole vapaana käytettävissä. Joku viitenumero on aika kova mysteeri, että minkä perusteella se muodostuu. Missään ei ole siihen ohjetta. Dun dun..
[ 11:35 ]
Tulipa päivän ensimmäinen asiakas. Sanoi, että tuli ihan vain katselemaan, mutta kierreltyään hetken ja monta asiaa ihailtuaan, otti ensin parit pienet kortit ja sanoi, että ne ainakin ostaa.
Tähän väliin tuli lehdenjakajakin pyörähtämään. On oikeasti todella sydäntä lämmittävää, kun saan hänen kasvoilleen hymynhäiveen.
Sitten tuli toinenkin asiakas. Hänkin kierteli kovin ja lopulta kysyi virkattua kännykkäpussia. Sanoin, että meidän kaikki pussukat ja muut ovat esillä. Hetken vielä katseli, mutta lähti sitten lopulta tyhjin käsin.
Ensin tullut asiakas toi tiskille teepaketin ja meni vielä ihastelemaan koruja ja päätyi ostamaan yhdet korvakorut. Kertoi, että pitää niistä todella paljon, mutta että niiden tarvitsee olla kevyet, että hän kykenee käyttämään niitä. Kovin tyytyväisenä poistui lopulta kaupalta.
[ 12:00 ]
Jospa sitten vaikka lounasta, kun alkaa taas porista maha siihen malliin, että hyh-hyi ja äklöpöklö.
[ 14:00 ]
Tuli kaksi asiakasta. Aikansa siinä hyöri ja pyöri ja sitten kyseli pieniä pussukoita. Näytin sitten meidän kolmet vaihtoehdot, mutta kuulemma olisi neliskanttista kaivannut. Lopulta poistuttuaan ovesta, kuulin, kuinka toinen tuumasi, että leipäkorin olisi ehkä voinut ostaa.
[ 14:40 ]
Tuli puhelu, mihin en osannut vastata juuta enkä jaata. Delegoin asian eteenpäin. Toivottavasti annoin oikean numeron. Haha!
[ 15:25 ]
Lykkäsin vastausviestin sähköpostiin.
[ 17:25 ]
Sirkkojen siritystä.
[ 17:35 ]
Join lasillisen kylmää vettä. Nyt tekee mieli lisää. Ja jotain syötävää. Muttei kuitenkaan suklaata. Onneksi kohta on päivä ohi.
[ 17:40 ]
Puhelu kaupalle: "Laitatko täyden pannun vettä kiehumaan?" No minäpä laitan :D
[ 17:50 ]
Huh huh, tänne pamahti iso kööri paikalle ja ostivat niin teetä, kuin sokeria, sydännukkeja ja ikkunakoristeita ja kaikkea muuta. En edes ehtinyt kaikkea ottaa, kun työvuoro päättyi ja kello ehti tikittämään 18:05! Jätin kaupan kollegan haltuun.
Piia the kauppias, kuittaa!
tiistai 4. maaliskuuta 2014
I'm still alive!
Jep jep, maanantai meni migreenin ja ahdistushäröjen kanssa.
Oli sattunut kaiken lisäksi melkoinen tuuri, sillä vaikka olin ilmoittanut poissaoloni, viestiäni ei oltu huomattu ennen kuin vasta iltapäivällä. Kuitenkin eräs toinen kollega oli aamulla soittanut ja kysynyt, että olenko migreenin takia poissa. Luulin hänen saaneen viestiä eteenpäin. Melkoiset antennit.
Tänään sitten taas kaupalla yrjötyksestä huolimatta. Kuuluu raskauteen, ei ole mikään syy jäädä pois. Niin, ellen sitten oikeasti palvo sitä pönttöä sen verran usein, ettei kaupankäymisestä tule mitään. Mutta se on sitten vasta sen ajan murhe.
[ 10:55 ]
Tulen kaupalle ja huomasin, että se Luontokuvailtaa promoava juliste oltiin otettu pois. Hyvä hyvä!
Seuraava asia, minkä huomasin, oli valot. Ne oli sammutettu eri tavalla. No jaa.. Kaipa se on ihan sama sitten. Ei siitä oikeasti jaksa nillittää. Edellinen kauppias oli vinkannut minulle tämän tyylin, mitä itse täällä viljelen, mutta kai niitä valoja saa mitenkä päin tahansa sammuttaa.
Niin ja se kukka oli siirtynyt tuohon eteiseen, eli ulos aseteltavaksi. No jaa, kai sen sinnekin voi laittaa, mutta meitä sitten kyllä erehdytään paljon herkemmin luulemaan kukkakaupaksi, koska amppelit + kukka = ups, väärä kauppa.
Avaimet ja kännykkä pöydän reunalle odottelemaan. Lounaat ja muut tavarat takahuoneeseen.
Sitten kassan kimppuun.
[ 11:05 ]
Hups, lappuja ja kassaa tutkiessa lipsahti aika vähän eteenpäin ja venähti oven avaaminen. Onneksi ei ollut innokkaita aamuasiakkaita!
[ 11:25 ]
Jaa'a, ei taida kukaan muu katsoa sähköpostia kuin minä. Siellä oli 15 uutta sähköpostia. 5 oli ihan täyttä kuraa. Kaikki muut oli sitten taas asiaa. Riittää luottavaa vähäksi aikaa.
Josko sitten vaikka lämmittäisi lounaan ja pistäisi lukien.
[ 12:20 ]
Sieltäpä saapuivat uudet Voima-lehdet. Kävin ottamassa vanhoja pois, niin huomasin, että niiden päälle oltiin laitettu noita Maailmankaupanlehtiä.. Huoh.. Ei näin... Meillä on ne lehdet tarjolla jo tuossa kassan vieressä. Aika törkeää laittaa niiden toisten lehtien päälle.
Helpompaa ajatella, että ne oli vahingossa siihen unohtuneet, eikä tahallisesti laitettu... Paitsi jos ne siihen ilmestyy uudelleen. Sitten saatan hieman hermostua.
[ 12:30 ]
Tuli asiakas, joka haki ainoastaan uusinta Voima-lehteä. Juuri kun oli poistumassa, kääntyikin ja kysyi autonsa penkille kivaa istuinsuojaa. Esittelin meidän kaikki kankaat, mitä meillä on ja sanoi, ettei meillä ole varsinaisia autonpenkkisuojia. Asiakas pohti, että eikö kukaan muu ole niiden perään kysellyt. No, eipä ole.
[ 12:40 ]
Ovi kävi, kuikkasin että tuliko asiakas sisään asti sittenkään, niin näin vain vilaukselta, kun kollega paahtoi karkuun. Ilmeisesti jonkinlainen check, että onko kauppa auki. Olisi hän kyllä voinut tulla sanomaan "moi" tai jotain... Nyyh.
[ 13:30 ]
Huh hah hei, paperihommiin kun ryhdyin, niin sieltähän tuli vaikka ja mitä vastaan. Niin ja löytyi se myyjäisten pohjakassakin lopulta. 20centin vajauksella. Ei kai siinä sitten muuta kuin kiposta se summa sekaan, että päästään takaisin oikeisiin summiin.
Melkoista sotkemista oli myös sitten tarjolla maanantaillekin, kun siellä oltiin Haiti kahvi lyöty tavallisena elintarvikkeena. Jos itse teen tällaisen kämmin, korjaan asian ostamalla samalla hinnalla elintarvikkeita ja lyömällä sen Haiti kahvina kassaan, problem solved. Mutta kun joku toinen tekee sen saman kämmin, niin en minä kyllä silloin tee "turhia" ostoksia puolesta... Kai se sitten on kilometrin pituinen selvitys tehtävä kirjanpidolle... Huoh..
Soittelin vähän ympäriinsä, että saisin neuvoja sen myyjäisten tulojen selvitykselle. Kollega on tulossa jossain välissä tänne jeesimään. Huh huh..
[ 13:40 ]
Sisään tuli asiakas, joka sanoi, ettei ole koskaan ennen käynyt ja halusi kovin katsella kaikkea. Kyseli, että mistä kaikkialta tänne tulee tuotteita ja ainoa vastaus, jonka saatoin antaa, oli että ihan ympäri maailmaa. Suomestakin täällä on tuotteita, kuten kahvia. Ja siis ihan paikallista kahvia.
Aikansa kierreltyään, asiakas päätyi ostamaan myslipatukan.
[ 14:15 ]
Luulinpa asiakkaaksi, mutta olikin joku, joka toi taas yhden esitteen meille ikkunaan laitettavaksi. Täytyy rehellisesti sanoa, etten ole ihan varma, että voinko laittaa, koska se on niin vahvasti kirkollinen juttu ja me ollaan enemmän mihinkään sitoutumattomia. Mutta toisaalta, se on joku tapahtuma, jossa siis ilmeisesti rukoillaan egyptiläisten hyväksi/puolesta, niin... En oikein osaa sanoa.. Kaipa odottelen vain, että kollega tulee paikalle sanomaan siitäkin juuta tai jaata.
[ 14:40 ]
Tulipa asiakas ja kovin määräteitoisesti kävi ottamassa hyllyltä saippuan ja heilui kortti kädessä. Ajattelin antaa katsella rauhassa, mitä halusi ostaa ja sitten kassalla sanoisin, ettei kortti käy. On ehkä helpompi hahmottaa, paljonko tarvitsee nostaa seinästä käteistä, kun on ensin päättänyt, mitä haluaa. Kyseli hiuksia varten muita tuotteita ja sanoin, että onhan meillä täällä shamppoot ja hoitoaineet, mutta asiakas sanoi, että hän pesee marseille-saippualla ja tulee hyvää jälkeä.
Lopulta sitten mentiinkin kassalle ja sitten kerroin että se kortti ei käy ja että ottomaatit ovat ihan vieressä. Asiakas päätti mennä hoitamaan ensin muut asiointinsa ja palaavansa sitten takaisin myöhemmin.
[ 14:50 ]
Tulipa kaksi asiakasta. Kovin ihastelivat kehtoa, mutta totesivat, etteivät tarvitse kyllä enää, mutta että jos olisivat tienneet, olisivat varmaan täältä ostaneet. Tätä kyllä kuulee aika usein, mutta kaipa se ajatuksena lämmittää. Kiertelivät aikansa ja toinen heistä kertoi, että on aikaisemminkin käynyt, mutta että esittelee tätä nyt tälle toiselle. Lopulta osti sitten inkiväärilimua ja karkkipussin. Kuitista kun kysyin, että haluaako, niin ostava asiakas sanoi, ettei tarvitse, mutta sitten hänen seuralaisensa sitten sanoi, että hän voisi vaikka ottaakin. Asialle naurettiin ja hyvissä mielin lähtivät jatkamaan matkaansa.
[ 15:35 ]
Ahdistus! Kassa ei täsmää. Kuka on tehnyt virheen? Kuka on jättänyt jonkin summan laittamatta ja minne? ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!
[ 16:00-17:10 ]
Kollegahan se sieltä tupsahti paikalle, oli tosin matkalla vielä eteenpäin, mutta tuli ostamaan pesuainetta ja mysliä. Juteltiin siinä vielä tovi, ennen kuin hän sitten kiiruhti eteenpäin.
Toinen kollega tuli vihdoinkin myös kaupalle ja alettiin selvittelemään lappusia ja lopulta sitten selvisikin, missä vaje oli piilossa.
Välissä tuli aiempi asiakas takaisin hakemaan sitä marseille-saippuaa ja ottikin kaksi kappaletta. Kovin puhui kahden mukana tulleen asiakkaan kanssa jollain toisella kielellä, mitä en kuitenkaan tunnistanut. Venäjältä se aluksi kuulosti, muttei se kuitenkaan ollut sitä, koska en tajunnut sieltä yhtään mitään ja he kuitenkin ihan aavistuksen eri tavalla sitä puhuivat.
Sitten kun kaikki oli selvillä lappujen ja rahojen suhteen, päätti kollega lähteä käymään kaupassa.
Eipä kyllä mennyt kauaa kun jälleen yksi kollega tuli paikalle. Mukanansa toi printin liittyen tämänpäiväiseen näyttelyyn kirjastolla. Sainpa oikein oman esitteen tapahtumaan ja aiheeseen liittyen. Jos vaikka töiden jälkeen menisin siellä käymään, vaikken ihan avajaisiin kunnolla ehdi, kun menee hetki, kun lasken kassan ja pistän kaupan kuntoon seuraavaa päivää varten. Ehdittiin siinä kanssa turista vielä, kun hän sitten lähti auttamaan ensin mainittua kollegaa kirjastolle.
[ 17:30 ]
Sitten tulikin tuttuja kaupalle. Tai siis, tuttu ja hänen mukanaan asiakas. Tai no, asiakkaitahan molemmat, mutta kuitenkin. Kehtoa kovin ihailivat ja harkitsivatkin, että varmaan olisi ihan kiva ostos. Sen kyllä näkee sitten ajan kanssa taas, että onko se tarpeeksi ihana. Mukana tullut päätti ostaa mysliä ja quinoaa. Mysliäkin hän pitkään aprikoi, että ottaako punaisen vai liilan paketin. Kummassa on enemmän sokeria, kumpaa hänen olisi parempi välttää. Siinä sitten ihasteltiin laukkujakin ja juteltiin aiheesta toiseen. Korttejakin tuli tutkittua.
[ 18:00 ]
Huh hah hei, niin se aika vain meni. Oven lykkäsin säppiin ja nappasin kukkasen sisälle. Ihan rehellisesti täytyy sanoa, etten osaa yhtään kuvitella, miten se raukka tuolla kylmässä pärjää. Kuolee varmaan kuukauden sisään, ellei sää lämpiä. Dun dun duu..
Kassa kone rupsuttamaan lappua ja pohjakassa kondikseen. Huomenna ehtii taas ihmettelemään lappua kuntoon.
Piia the kauppias, kuittaa!
Oli sattunut kaiken lisäksi melkoinen tuuri, sillä vaikka olin ilmoittanut poissaoloni, viestiäni ei oltu huomattu ennen kuin vasta iltapäivällä. Kuitenkin eräs toinen kollega oli aamulla soittanut ja kysynyt, että olenko migreenin takia poissa. Luulin hänen saaneen viestiä eteenpäin. Melkoiset antennit.
Tänään sitten taas kaupalla yrjötyksestä huolimatta. Kuuluu raskauteen, ei ole mikään syy jäädä pois. Niin, ellen sitten oikeasti palvo sitä pönttöä sen verran usein, ettei kaupankäymisestä tule mitään. Mutta se on sitten vasta sen ajan murhe.
[ 10:55 ]
Tulen kaupalle ja huomasin, että se Luontokuvailtaa promoava juliste oltiin otettu pois. Hyvä hyvä!
Seuraava asia, minkä huomasin, oli valot. Ne oli sammutettu eri tavalla. No jaa.. Kaipa se on ihan sama sitten. Ei siitä oikeasti jaksa nillittää. Edellinen kauppias oli vinkannut minulle tämän tyylin, mitä itse täällä viljelen, mutta kai niitä valoja saa mitenkä päin tahansa sammuttaa.
Niin ja se kukka oli siirtynyt tuohon eteiseen, eli ulos aseteltavaksi. No jaa, kai sen sinnekin voi laittaa, mutta meitä sitten kyllä erehdytään paljon herkemmin luulemaan kukkakaupaksi, koska amppelit + kukka = ups, väärä kauppa.
Avaimet ja kännykkä pöydän reunalle odottelemaan. Lounaat ja muut tavarat takahuoneeseen.
Sitten kassan kimppuun.
[ 11:05 ]
Hups, lappuja ja kassaa tutkiessa lipsahti aika vähän eteenpäin ja venähti oven avaaminen. Onneksi ei ollut innokkaita aamuasiakkaita!
[ 11:25 ]
Jaa'a, ei taida kukaan muu katsoa sähköpostia kuin minä. Siellä oli 15 uutta sähköpostia. 5 oli ihan täyttä kuraa. Kaikki muut oli sitten taas asiaa. Riittää luottavaa vähäksi aikaa.
Josko sitten vaikka lämmittäisi lounaan ja pistäisi lukien.
[ 12:20 ]
Sieltäpä saapuivat uudet Voima-lehdet. Kävin ottamassa vanhoja pois, niin huomasin, että niiden päälle oltiin laitettu noita Maailmankaupanlehtiä.. Huoh.. Ei näin... Meillä on ne lehdet tarjolla jo tuossa kassan vieressä. Aika törkeää laittaa niiden toisten lehtien päälle.
Helpompaa ajatella, että ne oli vahingossa siihen unohtuneet, eikä tahallisesti laitettu... Paitsi jos ne siihen ilmestyy uudelleen. Sitten saatan hieman hermostua.
[ 12:30 ]
Tuli asiakas, joka haki ainoastaan uusinta Voima-lehteä. Juuri kun oli poistumassa, kääntyikin ja kysyi autonsa penkille kivaa istuinsuojaa. Esittelin meidän kaikki kankaat, mitä meillä on ja sanoi, ettei meillä ole varsinaisia autonpenkkisuojia. Asiakas pohti, että eikö kukaan muu ole niiden perään kysellyt. No, eipä ole.
[ 12:40 ]
Ovi kävi, kuikkasin että tuliko asiakas sisään asti sittenkään, niin näin vain vilaukselta, kun kollega paahtoi karkuun. Ilmeisesti jonkinlainen check, että onko kauppa auki. Olisi hän kyllä voinut tulla sanomaan "moi" tai jotain... Nyyh.
[ 13:30 ]
Huh hah hei, paperihommiin kun ryhdyin, niin sieltähän tuli vaikka ja mitä vastaan. Niin ja löytyi se myyjäisten pohjakassakin lopulta. 20centin vajauksella. Ei kai siinä sitten muuta kuin kiposta se summa sekaan, että päästään takaisin oikeisiin summiin.
Melkoista sotkemista oli myös sitten tarjolla maanantaillekin, kun siellä oltiin Haiti kahvi lyöty tavallisena elintarvikkeena. Jos itse teen tällaisen kämmin, korjaan asian ostamalla samalla hinnalla elintarvikkeita ja lyömällä sen Haiti kahvina kassaan, problem solved. Mutta kun joku toinen tekee sen saman kämmin, niin en minä kyllä silloin tee "turhia" ostoksia puolesta... Kai se sitten on kilometrin pituinen selvitys tehtävä kirjanpidolle... Huoh..
Soittelin vähän ympäriinsä, että saisin neuvoja sen myyjäisten tulojen selvitykselle. Kollega on tulossa jossain välissä tänne jeesimään. Huh huh..
[ 13:40 ]
Sisään tuli asiakas, joka sanoi, ettei ole koskaan ennen käynyt ja halusi kovin katsella kaikkea. Kyseli, että mistä kaikkialta tänne tulee tuotteita ja ainoa vastaus, jonka saatoin antaa, oli että ihan ympäri maailmaa. Suomestakin täällä on tuotteita, kuten kahvia. Ja siis ihan paikallista kahvia.
Aikansa kierreltyään, asiakas päätyi ostamaan myslipatukan.
[ 14:15 ]
Luulinpa asiakkaaksi, mutta olikin joku, joka toi taas yhden esitteen meille ikkunaan laitettavaksi. Täytyy rehellisesti sanoa, etten ole ihan varma, että voinko laittaa, koska se on niin vahvasti kirkollinen juttu ja me ollaan enemmän mihinkään sitoutumattomia. Mutta toisaalta, se on joku tapahtuma, jossa siis ilmeisesti rukoillaan egyptiläisten hyväksi/puolesta, niin... En oikein osaa sanoa.. Kaipa odottelen vain, että kollega tulee paikalle sanomaan siitäkin juuta tai jaata.
[ 14:40 ]
Tulipa asiakas ja kovin määräteitoisesti kävi ottamassa hyllyltä saippuan ja heilui kortti kädessä. Ajattelin antaa katsella rauhassa, mitä halusi ostaa ja sitten kassalla sanoisin, ettei kortti käy. On ehkä helpompi hahmottaa, paljonko tarvitsee nostaa seinästä käteistä, kun on ensin päättänyt, mitä haluaa. Kyseli hiuksia varten muita tuotteita ja sanoin, että onhan meillä täällä shamppoot ja hoitoaineet, mutta asiakas sanoi, että hän pesee marseille-saippualla ja tulee hyvää jälkeä.
Lopulta sitten mentiinkin kassalle ja sitten kerroin että se kortti ei käy ja että ottomaatit ovat ihan vieressä. Asiakas päätti mennä hoitamaan ensin muut asiointinsa ja palaavansa sitten takaisin myöhemmin.
[ 14:50 ]
Tulipa kaksi asiakasta. Kovin ihastelivat kehtoa, mutta totesivat, etteivät tarvitse kyllä enää, mutta että jos olisivat tienneet, olisivat varmaan täältä ostaneet. Tätä kyllä kuulee aika usein, mutta kaipa se ajatuksena lämmittää. Kiertelivät aikansa ja toinen heistä kertoi, että on aikaisemminkin käynyt, mutta että esittelee tätä nyt tälle toiselle. Lopulta osti sitten inkiväärilimua ja karkkipussin. Kuitista kun kysyin, että haluaako, niin ostava asiakas sanoi, ettei tarvitse, mutta sitten hänen seuralaisensa sitten sanoi, että hän voisi vaikka ottaakin. Asialle naurettiin ja hyvissä mielin lähtivät jatkamaan matkaansa.
[ 15:35 ]
Ahdistus! Kassa ei täsmää. Kuka on tehnyt virheen? Kuka on jättänyt jonkin summan laittamatta ja minne? ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!
[ 16:00-17:10 ]
Kollegahan se sieltä tupsahti paikalle, oli tosin matkalla vielä eteenpäin, mutta tuli ostamaan pesuainetta ja mysliä. Juteltiin siinä vielä tovi, ennen kuin hän sitten kiiruhti eteenpäin.
Toinen kollega tuli vihdoinkin myös kaupalle ja alettiin selvittelemään lappusia ja lopulta sitten selvisikin, missä vaje oli piilossa.
Välissä tuli aiempi asiakas takaisin hakemaan sitä marseille-saippuaa ja ottikin kaksi kappaletta. Kovin puhui kahden mukana tulleen asiakkaan kanssa jollain toisella kielellä, mitä en kuitenkaan tunnistanut. Venäjältä se aluksi kuulosti, muttei se kuitenkaan ollut sitä, koska en tajunnut sieltä yhtään mitään ja he kuitenkin ihan aavistuksen eri tavalla sitä puhuivat.
Sitten kun kaikki oli selvillä lappujen ja rahojen suhteen, päätti kollega lähteä käymään kaupassa.
Eipä kyllä mennyt kauaa kun jälleen yksi kollega tuli paikalle. Mukanansa toi printin liittyen tämänpäiväiseen näyttelyyn kirjastolla. Sainpa oikein oman esitteen tapahtumaan ja aiheeseen liittyen. Jos vaikka töiden jälkeen menisin siellä käymään, vaikken ihan avajaisiin kunnolla ehdi, kun menee hetki, kun lasken kassan ja pistän kaupan kuntoon seuraavaa päivää varten. Ehdittiin siinä kanssa turista vielä, kun hän sitten lähti auttamaan ensin mainittua kollegaa kirjastolle.
[ 17:30 ]
Sitten tulikin tuttuja kaupalle. Tai siis, tuttu ja hänen mukanaan asiakas. Tai no, asiakkaitahan molemmat, mutta kuitenkin. Kehtoa kovin ihailivat ja harkitsivatkin, että varmaan olisi ihan kiva ostos. Sen kyllä näkee sitten ajan kanssa taas, että onko se tarpeeksi ihana. Mukana tullut päätti ostaa mysliä ja quinoaa. Mysliäkin hän pitkään aprikoi, että ottaako punaisen vai liilan paketin. Kummassa on enemmän sokeria, kumpaa hänen olisi parempi välttää. Siinä sitten ihasteltiin laukkujakin ja juteltiin aiheesta toiseen. Korttejakin tuli tutkittua.
[ 18:00 ]
Huh hah hei, niin se aika vain meni. Oven lykkäsin säppiin ja nappasin kukkasen sisälle. Ihan rehellisesti täytyy sanoa, etten osaa yhtään kuvitella, miten se raukka tuolla kylmässä pärjää. Kuolee varmaan kuukauden sisään, ellei sää lämpiä. Dun dun duu..
Kassa kone rupsuttamaan lappua ja pohjakassa kondikseen. Huomenna ehtii taas ihmettelemään lappua kuntoon.
Piia the kauppias, kuittaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)