torstai 6. maaliskuuta 2014

Not sure what to type here

Olin eilen viettämässä isäni syntymäpäiviä ja jäin vielä yöksi, nautittuani mukavasta pelisessiosta ja saunasta ja herkuista.

Aamulla oli kutakuinkin sellainen olo, ettei tee yhtään mieli mennä töihin, että jos kotiin vain pääsisi nukkumaan, niin kaikki olisi puoleen päivään mennessä hyvin. Aavistelin ikävyyksiä..


[ 10:45 ]

Postilaatikko oli tyhjä. Siis niin kuin kokonaan. Se toisen firman tyyppi oli näemmä vihdoinkin hakenut laskunsa. Hyvä vain heille.


[ 10:50 ]

No ne valot.. Mutta niiden suhteen nostin jo kädet ilmaan. Toisaalta, jos käyn tökkimässä mustalla tussilla vähän lisää merkkejä, niin ehkä sitten tuittupäisimmätkin tajuavat, että mitkä valot tulisi sammuttaa. Noh.. Lykkäsin kytkimestä valon päälle. Mitään ei tapahtunut. Painoin napin takaisin pois päältä ja takaisin päälle. Mitään ei tapahtunut. Jaah.. Ilmeisesti meillä on sitten valo palanut. Kenelleköhän se tulisi ilmoittaa...


[ 10:55 ]

Oh gawd... This was it.. Menin kassaa katsomaan kuntoon, kun löysin eilisen kuitin alta pari lappua, joista toisessa se oleellinen asia:





MITÄ HITTOA TÄÄLLÄ OIKEIN ON SÄHLÄTTY?! Siis ihan oikeasti, istuin alas ja päästin semmoisen epäuskoisen naurahduksen ääneen.


[ 11:00 ]

Laskin pohjakassan kuntoon ja menin avaamaan oven asiakkaille. Lykkäsin sen kukkasenkin pihalle, vaikka edelleen olen sitä mieltä, ettei se ehkä ole järkevää.


[ 11:10 ]

Tulin ajatelleeksi niitä valoja taas ja kävin katkaisimen luona. Olisihan se pitänyt arvata. Ne perimmäiset katkaisimet oltiin kanssa kytketty pois päältä.. KUKA IHME NIIHIN MENEE OIKEASTI KOSKEMAAN?! Huoh.. Ihan sama. Kytkin valot päälle ja ta-daa, meillä on sittenkin kaikki ihan ok. Niin, paitsi että tajusin, että siellä seinällä on kaksi nappia, mistä ei tapahdu yhtään mitään. Voisin repiä ne napit irti kokonaan, mutta toisaalta, sitten se seinä olisi rumempi, joten not worth.

Onneksi en ehtinyt soittaa kenellekään palaneesta valosta.


[ 11:15 ]

Oho! Ensimmäinen asiakas! Vähän epäröiden seisoi ovella, mutta tuli lopulta sisään. Tuli kysymään kukkalaitetta ja puhui jostain nimestä ja jotain.. Ja sitten minulla raksutti. Hän tarkoitti siis kukkakaupan tuotteita. Sanoin sitten, että veikkaan, että hänen tilauksensa on viereisessä kaupassa, joka on kukkakauppa. Mies häkeltyi ja kysyi, että eikö tämä olekaan kukkakauppa. Sanoin, että tämä on maailmankauppa. Mies sitten siinä vähän hämmentyneenä, että kun meillä on noita amppeleitakin. Sanoin, että hän ei ole ensimmäinen asiakas, joka on erehtynyt kaupasta.

Arvasin, että se kukka siellä ulkonakin hämää asiakkaita enemmän... Huoh..


[ 11:30 ]

Jep jep, jos sitä vaikka sitten yrittäisi saada jotakuinkin järkevän päiväkassatositteen aikaiseksi tuosta megasählingistä huolimatta.


[ 12:40 ]

Puhelu, sähköposteja, selvittelyä ja sähläämistä. Päänsärky on aika persiistä tässä kohtaa ja harkitsen vakavasti, että soittaisin tänne kollegan hoitamaan loppupäivän. Nyt ei ole hyvä. Ei yhtään.


[ 13:00 ]

Sain vihdoinkin naamakirjan puolelle mein aleteestä tehtyä mainoksen:



[ 14:05 ]

Huu! Asiakas. Tuli kuulemma pitkästä aikaa katselemaan, mitä täällä on. Kierteli aikansa ja teetäkin katseli, mutta lopulta korien puolelta osti yhden itselleen. Keskusteltiin hieman kukkakaupasta, joka on muuttanut tähän meidän vierelle. Tuumasi, että voisi käydä ostamassa sieltä narsisseja.


[ 14:10 ]

Tajusin, etten ole vieläkään syönyt. On kylmä ja maha porisee. Jos vaikka lämmittäisi myöhäisen lounaan. Niin ja laittaisi patterin päälle ja alkaisi halailemaan sitä.


[ 15:20 ]

Tuli asiakas, halusi oliivisaippuaa. Osti yhden ja kierteli sen perästä vielä ympäri kauppaa. Muuta ei tarttunut mukaan, mutta ilmeisesti sai tulevaisuuden varalle ideoita.


[ 15:35 ]

IRCin puolelta tuli linkkiä jälleen streamiin. Pakkohan sitä on mennä katsomaan! Jos ei tältä koneelta saa tarpeeksi hyvää yhteyttä, niin edes luurista. Niin pitkään kuin akku nyt kestää.


[ 15:45 ]

Sain melkoisen suru-uutisen. Aviomies soitti ja kertoi, että hänen mumminsa on kuollut. Hieno ja mahtava ihminen on poissa.. Kokonaisuudessa oli ehkä ihan hyväkin, että oli hänen aikansa lähteä, mutta se ei tule pyyhkimään ikävää. Se auttaa ehkä vain ymmärtämään ja hyväksymään..


[ 16:50 ]

Tulipa kollega käymään ja toi mukanaan asiakkaan, joka kovin tutki tuotteita ja kysyi, oliko meillä perulaisia ja/tai japanilaisia tuotteita. Perulaisia kyllä ainakin tiesin, että on, mutta japanilaisia meillä taas ei ole, koska siellä nyt muutenkin voidaan melkoisen hyvin.

Annoin kollegan matkaan laskun, jonka olin pitkin aamupäivää koostanut kasaan ja ihmetellyt ja tutkinut ohjeita.


[ 18:00 ]

Kauppa sulki ovensa, kukka tuli sisälle lämmittelemään ja kassa meni laskentaan, samalla kun kooste kuitti rupsutteli äänekkäästi.

Johan tätä päivän päättymistä on taas tullut odoteltua..

Piia the kauppias, kuittaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti