keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Hyvää vappua itse kullekin jo etukäteen!

Hammaslääkäri aika oli semmoiseen kellonaikaan, että oli hälyytettävä paikkausapua kaupan avaamiseen.


[ 11:15 ]

Ja näin pääsin kaupalle ja aloittamaan oman vuoroni. Äärimmäisen suuri kiitos kollegalle, että pääsi niin lyhyellä varoitusajalla tulemaan!

Niin ja sain houkuteltua kollegan ostamaan FairBreak vohvelisuklaapatukan, hihihi. Mutta kun se on NIIIIIIN hyvää! (Pitänee ostaa niitä kotopuoleen huomiseksi!)

Maksoin myös eilen mukaan ottamani minttukarkkipussin ja lakristakarkkipussin. (Rahat oli pöydällä odottelemassa, mutten jaksanut enää laskea kassaa uudestaan. Laiskotti.)


[ 11:20 ]

Kävin lätkimässä eilen printtailemiani hintalappuja paikoilleen ja huomasin, että olin täysin unohtanut listalta kaksi tuotetta! Tyhjä pää selkeästi. Mutta ainakin nyt on suurimmalla osalla omat hienot uudet hintalaput! Jee!


[ 11:50 ]

Olen täällä pohtinut hartaasti, että mitä ihmettä keksisin vietäväksi tuonne lounasravintolalle kiitokseksi superhyvistä ruoista. Ja ovat kaiken lisäksi aina niin iloisia ja hyväntuulisia! Ehkäpä keksin tässä vielä jotain...


[ 11:55 ]

Paperikuittihommat tässä välissä alta pois.


[ 12:25 ]

Päätin viedä paketin suklaapatukoita. Se on kuitenkin ehkä neutraalein mitä vain saatoin keksiä ja kuitenkin niin älyttömän hyvää, että!


[ 12:40 ]

Päätin olla myös itse itseni asiakas ja ostin kortin, kaksi pillimehua ja maksoin pari eilistä patukkaa.


[ 12:50 ]

Lounastauko aviomiehen tekemän nakkikastikkeen ja perunoiden kanssa. Nom nom nom!


[ 12:55 ]

Lehdenjakajamies tuli pyörähtämään. Ehdinpäs moikata ja toivottaa hyvät vaput! Hihii!


[ 13:00 ]

Tuli kollegalta puhelu, että tarvitsisi apua tiedoston kanssa, jonka on tallentanut. Sanoin, että tuloo tänne vain, niin katsotaan asiaa. Ei minulla mitään varsinaista kiirettä kuitenkaan tässä ole sinänsä.


[ 13:05 ]

No sieltähän hän sitten paikalle kiiti. Ja sain oikein yllätyksenä suklaalevynkin! Voi ihana!

Ja sittenpä tutkittiin vähän sitä teksti-hommaa ja totesin että siellä se onneksi on vielä tallessa ja avattavissa, kun mentiin vain wordin puolelle suoraan. Ja sitten sanoin, että senkus tallentaa nyt uudelleen ja sitten tarkistin vain, että tallennusmuoto on oikea. Meinaa nyt se oli laittamassa sitä www-sivuna ja keksin, miksi siellä oli ollut se outo kansio, jossa oli vain jotain teematiedostoja ym. Tällähän tämä sitten onneksi selvisi ilman työtä ja tuskaa.

Siinä sitten muutakin puheltiin ja kollega päätti ostaa maapähkinävoita ja banaanisipsejä. Se pussi sitten avattiinkin heti siihen perään ja päätettiin yhdessä maistella, että mistä on kevyesti suolatut banaanisipsit kotoisin. Ja siis ihan rehellisesti, ei paha. Ne on ohuita ja niissä on semmoinen sopiva vähän huomaamaton suolaus ja sitten tärkkelysmäinen, mutta silti sieltä tulee tuttu, mutta ei liian tunkeva, banaanilastu.


[ 15:35 ]

Tulipa asiakas kyselemään laukusta,joka oli näyteikkunassa - kaatuneena - että millainen se on. Ja kuitenkin sitten tykkäsi nimenomaa siitä ja pyysi kokeilla kansiolla, että mahtuisiko A4 sinne sisään. Toki toki ja näin kokeiltiin. Hyvin mahtui. Sitten asiakas kysyi, että käykö pankkikortti. No eihän meillä. Käteinen vain. Sitten sanoi tulevansa myöhemmin uudestaan ja lupasin laittaa laukun häntä odottelemaan. Kertoi, että hänellä on Intiassa ystäviä ja että on saanut heiltä yhden sun toisenlaisia tekstiililahjoja.


[ 15:40 ]

Ja nopia mies kun oli, asiakas palasikin jo takaisin ja maksoi haluamansa laukun. Katsoi vielä hierojia, muttei sitten kuitenkaan tahtonut sellaista itselleen. Toivoteltiin hyvät vaput.


[ 17:15 ]

Tulipa vielä asiakas ja kävi suitsukkeet hakemassa. Sitten tutkiskeli ympäri ämpäri uutuuksia ja mietti kovin saippuoiden kohdalla, että pitäisikös ostaa. Sanoi myös hyvän vinkin tuoksusaippuoihin. Ostaa eteerisiä öljyjä ja kun tuoksu loppuu saippuasta, niin tipauttaa pari tippaa, niin se tuoksuu taas hetken aikaa kivasti. Päätyi kuitenkin sitten lopulta ostamaan vielä inkiväärikeksejä. Kertoi vielä kaveristaan, joka oli ostanut noita meidän papereita ja tapetoinut niillä seinänsä. Kuulemma näyttää aivan valtavalta taululta, kun on jättänyt n. 15cm reunoille valkoista. Ihan rehellisesti

Sivuhuomautuksena, HERRAISÄ MITEN KAUNIIT SILMÄT SILLÄ NAISELLA OLI!!


[ 17:50 ]

Vielä ehti yksi asiakas tulla. Suklaapähkinätahnaa osti purkillisen ja katseli sillä silmällä tuota FairBreak -pakettia, mutta sitten tuumasi, että on kyllä viimeaikoina syönyt ehkä ihan tarpeeksi tuon tyyppisiä suklaita ja voisi pitää hieman taukoa.


[ 18:05 ]

Oho! Voisi varmaan kaupan laittaa kiinni näin niin kuin päivän päätteeksi. Mutta nytpä on kuulkaas kaikki herkut esillä!

Pillimehut ja inkiväärikeksit

Karkkipussit, pähkinät, kuivatut hedelmät ym.

Uudet suklaat ja banaansipsit

Herkku nam nam!


Piirtelin vielä oveenkin vapputoivotukset, mutta en enää jaksanut sitä alkaa kuvaamaan ja lähettämään ja editoimaan ja laittamaan tänne. Saatte siis käyttää mielikuvitustanne, mitä mustalla, neon oranssilla, neon vihreällä ja neon keltaisella tussilla saa aikaiseksi. Hihihi!

Kassa laskentaan, paikat kuntoon ja sitten pääsee karkaamaan kotia!

Piia the kauppias, kuittaa!

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Huuu, asiakkaita asiakkaan perään

[ 10:55 ]

Postilaatikossa ei ollut tänne kaupalle mitään. Sille toiselle firmalle kyllä. Ja kuolinpesä ilmoitus -juttu. Kenelleköhän se sitten on? Koska siinä oli selkeä osoite johonkin tiettyyn paikkaan, mutta syystä tai toisesta sitä ei oltukaan viety sinne. Pitääkö siis jonkun ulkopuolisen ottaa se? En koskenut siihen. Jääköön sinne, jos vaikka joku asianomainen sen sieltä sitten hakee.


[ 11:00 ]

Ovi näppärästi auki, pohjakassa ok, kisumatto ja kukkanen ottamassa asiakkaita vastaan. Niin ja kastelin sen kukan! Muistin!

Ja sitten murheenkryyni.. Eilen kun laskeskelin kassaa, se ei täsmännyt kuitin kanssa. Rahaa puuttuu. Jääkin nyt sitten aamun selvittelyyn ainakin, että missä ne puuttuvat rahat on. Ja kenelleköhän pitäisi soitella ja kysellä näistä, jos oikeasti ei täsmääkään..


[ 11:10 ]

Tuolla on TAAS pärrä, jotan pakko PÄR-PÄR-PÄRPÄR-PÄR-PÄR-PÄÄÄR-PÄR-PÄRISTÄÄÄ, kun istuu valoissa.. Se oli jo super ärsyttävää, kun ovi oli kiinni ja ääni ei tullut niin selkeästi sisään, mutta nyt kun etuovi on auki, niin ääni tulee paljon vahvemmin sisään. Tekee mieli mennä kysymään, että "Anteeksi, onko sitä IHAN PAKKO päristää koko aika?" Veikkaan vain, että vastauksena on mielenosoituksellista päristämistä lisää. Olisipa minulla se miun Supersoaker 2000, niin voisin sillä vähän jysäyttää, jos on PAKKO PÄRISTÄÄ.


[ 11:45 ]

Sieltäpä tuli se tuttu asiakas, joka eilen oli varannut sen miniolkalaukun. Sille kaveriksi hän osti vielä hyrrän. Maksoi 50e setelillä ja sinne sitten menikin suurinosa meidän vaihtorahoista... Auts..


[ 12:05 ]

Aika hakea lounasta ja jatkaa salapoliisi hommia kadonneiden rahojen löytämiseksi.


[ 12:50 ]

Ja niin selvisi se mysteeri. Lauantain viimeinen vuorolainen oli unohtanut laittaa oikean moodin päälle ja kaikki myynnit siirtyivät maanantaille. Saankin sitten kirjailla tilitoimistoon hienon kirjeen tästä kämmistä.


[ 13:20 ]

Puhelu. Kaverihan se sieltä soitteli ja kyseli, mistä osoitteesta tämä meidän kauppa oikein löytyy. Kysyin sitten, että missähän hän mahtaa olla menossa. Oli sen verran lähellä, että oli helppo neuvoa, että Prismasta pois päin, valoista vasemmalle. Puhelun päätyttyä päätin kuitenkin mennä ihan ovelle asti kurkkaamaan, että varmasti löytää oikeaan paikkaan.

Sieltähän hän sitten tulikin ja täytyy sanoa, että oli kyllä kaikin puolin hienoa nähdä melkoisen monen vuoden jälkeen. Siinä sitten ehdittiin hetki jutella, kun melkein heti perään tuli kollega kaupalle ja sanoi maksavansa nyt aiemmin ottamansa jutut. Siinä hetki käytiin läpi, että mitä juttuja ne nyt sitten oikein olikaan, mutta onneksi ei mennyt kovinkaan vaikeaksi ja saatiin melko sutjakkaan selväksi. Eli kahvipussi, teelaatikko ja sokeri tuli maksettavaksi.

Kollega karkasi sitten omille teilleen ja me jäätiin kaverin kanssa sitten juttelemaan. Sääli että oli aikataulu, josta piti pitää kiinni, niin tuntui että aika ennemmin vain loppui kesken, vaikka juttua olisi varmaan riittänyt vielä hamaan tappiin asti. (Niin ja siis mehän ei tietenkään voida jutella netin kautta ja silleen *köhköh*) Selvitettiin lähinnä lopuksi, että bussi menee varmasti tuosta viereiseltä pysäkiltä. (Sanoin kyllä, että menee varmasti, mutta hyvä se on aina kaiken varalta tarkistaa. Lupasin tosin kyllä myös, että jos menee bussi ohi siksi, että olen neuvonut väärin, niin kyllä me nyt voidaan kyyti antaa. Soitan vain aviomiehen paikalle!)


[ 14:30 ]

Tulipa asiakas pyörähtämään, mutta mitään ei loppujen lopuksi sitten kuitenkaan tarttunut mukaan.

Tuli melkein heti perään toinen ja kyseli, josko oltaisiin linnunpönttöjä myyty. No eipä me sellaisia. Asiakas sitten tuumasi, että ehkä hänen on sitten parempi tehdä sellainen itse ja tuumasinkin hänelle, että kyllä siitä sitten tuleekin hieno tunne, kun siihen omatekoiseen pönttöön lentää se ensimmäinen lintu tekemään pesää.

Hyvä kun ehdin istahtaa, kun tuli kaksi asiakasta, jotka sitten sisälle päästyään kysyivät hämmillään, että eikö tämä ollutkaan kukkakauppa? No, neuvoin heidät sitten seuraavalle kaupalle, missä kukkasia myydään. Kysyivät ennen lähtöään, että mikäs kauppa tämä sitten on ja kerroin, että tämä on Lohjan maailmankauppa ja että täällä myydään vähän laidasta laitaan kaikkea.

Eikä taaskaan mennyt kauaa, kun tuli jo seuraava asiakas ja hän halusi ehdottomasti päästä ostamaan näyteikkunallakin esillä olevan puukisun. Ystävänsä kuulemma keräilee pitkähäntäisiä kissoja.

Ja taas, juuri kun pääsin istumaan, niin heti pamahti seuraava asiakas. Hän kertoi keräävänsä porukalla häälahjakoriin kaikenlaisia reilunkaupan tuotteita. Kierteli hieman ja kysyi sitten kierrätysmuovista tehtyjä suojahansikkaita. Sanoin, ettei meillä sellaisia kyllä nyt ole myynnissä. Sitten hän tutki hieman sisal-sieniä ja laittoi takaisin, mutta mietti ääneen, että pitäisiköhän kuitenkin, kun ne on niin hauskan näköisiä. Sanoin, että niillä voi pestä niin vartalon kuin astiatkin, että kyllä ne ainakin kätevät ovat. Siitä innostuneena hän sitten päätti kahdet kappaleet ostaa. Juuri kun oli ne maksanut ja antanut rahat, katseli vielä hierojia ja kysyin sitten, että lyödäänkös kassaan, vai lisätäänkös vielä hieroja perään. Päätti kuitenkin hierojan jättää ja sanoi, että pitää toiste tulla uudestaan, kun mukana on enemmän käteistä ja pitäisi tiskiainettakin tulla taas hakemaan. Näillä eväillä hän sitten lähti jatkamaan päiväänsä.

Huh huh, melkoinen asiakasrysä, suoraan sanottuna!


[ 15:00 ]

Nyt on maksettu myös oma piikki tyhjäksi. 4 suklaapatukkaa, suolapurkki, 4 pillimehua (Jumalaisen hyviä! Ihan oikeasti!) ja kolikkokukkaro. Ja nyt tekisi mieli ostaa noita muita juttuja, mitkä ovat jääneet ostamatta, kun ei ole ollut käteistä. Hihihi!


[ 15:35 ]

Tulipa asiakas, joka kierteli ja katseli tovin ja sitten kysyi, että onko meillä Afrikkalaisia saviruukkuja. Sanoin, että meillä on tuo yksi iso tuolla vitriinikaapissa (jonka alkuperää itse en tiedä) ja sitten olisi keraamisia koreja, jotka on Ghanasta. Asiakas tarkasteli molempia ja sanoi, että kumpikaan ei oikein ole sitä, mitä hän varsinaisesti on hakemassa, mutta paremman puutteessa menee kumpi tahansa ja että hänellä ei juuri nyt ole käteistä, mutta jos päätyy ostamaan, niin hän palaa joskus myöhemmin takaisin. Kyllähän tämä passaa. Seuraavaan kertaan siis.


[ 16:00 ]

Sain puhelun uusilta lähkäreiltä, että he voisivat tulla käymään täällä kaupalla ja tuumasin, että tervetuloa vain. Meni varmaankin joku 15 minuuttia ja he olivatkin jo täällä. Puheltiin sitten laidasta laitaan vähän kaikesta ja toinen heistä esitteli perheensä valokuvasta. Sitten kun olivat juuri lähdössä, niin puhelin soi. En ehtinyt vastaamaan, kun nostin luurin, niin kuului: "Klik, tuut tuut tuut..". Harmittelin sitä vähän ja käännyin ympäri, kun puhelin soi uudestaan. Ajattelin, että sama ihminen varmaan soitti uudestaan, kun tajusi, että olin sittenkin vastannut. Mutta tällä kertaa heti tuli vain: "Tuut tuut tuut.." Tiedä sitten..


[ 18:00 ]

Tehtyäni salapoliisityötä selvitellessäni maita, mistä eri tuotteet ovat tulleet, että voin merkata hintalappuihin ja laskettuani niihin kilohinnat kohdilleen jne. päivä onkin jo pulkassa. Edelleen ongelmana on, etten keksi, minne oikein saan kaikki tuotteet mahtumaan, kun hyllyt ovat yksinkertaisesti aivan tupaten täynnä.

Ovi oli kuitenkin iskettävä säppiin, ulkokoristeet sisälle ja kassa pitää laskea. Siinäpä se päivä taas on pulkassa sitten.

Piia the kauppias, kuittaa!

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Puuhastelupäivä

Kävin sunnuntaina kaupalla, kun olin unohtanut ostaa äiteelle kisukukkaron. Tulin kaupalle ja huomasin ovea avatessa, että ylälukko olikin ollut auki - ovi ei meinaa auennut, kun yritin sitä avata. Manailin siinä itsekseni ja sain lopulta oven auki.

Sisällä katsoin laatikkoa, joka oli tullut perjantaina ja mietin, että ei se nyt haittaa, vaikka se samassa paikkaa onkin, mihin sen olin jättänyt, kunhan sieltä on katsottu ne tuulikellot läpi.

Laatikko oli koskematon.


Noh, sadattelin siinä sitten ääneen oikein rosnkisti, koska harmitti niin paljon. Olin pyytänyt jättämään elintarvikkeet maanantaiksi ja katsomaan vain ne tuulikellot läpi ja mahdollisesti laskemaan hinnan niille. Nada. Ei näemmä mennyt perille.

Sitten kun valitsin siinä kisulompakkoa äiteelle, tajusin, että takahuoneessa oli valo päällä ja sieltä kuului liikettä. Häpeä nousi aika sukkelaan, koska olin tosiaan melkoisen sydämellisesti juuri manannut hetki sitten. Ja kun kävin kurkkaamassa sitten, niin siellähän oli kollegan äiti. Häpeän määrä senkus kasvoi vain. Pahoittelin syvästi kielenkäyttöä ja selitin vähän, mikä oikein harmitti niin paljon. Onneksi tämä ihminen on yhtä ihanan valoisa luonne kuin tyttärensäkin ja ei ollut ainakaan sillä tavalla ottanut itseensä. Kertoi olevansa keittämässä kahvia johonkin tapahtumaan ja kysyi, että osaisinko minä keittää. No enhän minä ja ihan hyvinhän se näytti sujuvan!

Joo'o, ei ollut kyllä minun päivä..


[ 11:00 ]

Pääsin kaupalle ja kiireessä aloin laskemaan kassaa, kun lueskelin siinä samalla lappuja joita oltiin jätetty minulle odottelemaan. Sainpa lopulta kassan kuntoon ja pääsin avaamaan oven, laittamaan kisumaton ulos ja kukkasen vierelle kanssa.


[ 11:05 ]

Sitten huomasin, että parasta ennen -päiväys lappu puuttui pöydältä, missä sen piti olla. Kiertelin ympäri kauppaa ja kurkin laatikoistakin, eikä sitä meinannut löytyä mistään. Olin kirjoittanut siihen lapun, että siihen tulisi merkata päiväykset, jos tuotteita laittoi hyllyyn ja niitähän oli laitettu. Lopulta löysin sen paperipinon seasta ja kun selasin sen nopeasti läpi, huomasin, ettei siihen oltu merkattu ensimmäistäkään tuotetta. Harmitus senkus kasvoi sunnuntain jäljiltä. Kivahan se oli, että oltiin laitettu tuotteita hyllyyn muutamat kappaleet, mutta kun ei oltu oikeasti tehty sitä, mitä olin nimenomaa pyytänyt.. Tai edes seurattu ohjeistusta, jonka olin kaiken varalta jättänyt.. Käsittämätöntä.


[ 11:10 ]

Tuli asiakas, mutta eipä ostanutkaan mitään, vaan haki Voima-lehden.


[ 11:20 ]

Tuli oikein asiakaspariskunta ja kertoivat, että ovat ihan tutustumassa ja katselemassa Lohjalta paikkoja. Ovat etsimässä täältä seudulta kuulemma taloa itselleen. Laukkuja sitten jäi emäntä tutkimaan, että minkä haluaisi tyttärelleen ostaa, muttei oikein osannut väriä päättää. Isäntä päätyi ottamaan tuolin ja istahti hetkeksi aikaa sille. Kertoivat yhtä ja toista itsestään ja vaikuttivat kovin mukavilta ihmisiltä. Sitten isäntä keksi meidän "Hyvästit muovikassille"-kauppakassit ja sanoi, että eikös se olisi loistava ostos sille heidän tyttärelleen. Kuulemma ajaa kutakuinkin kestävän kehityksen ym. asiaa Turussa. Päätyivät sitten sellaisen valitsemaan ja ostivat teesihdin siihen kaveriksi. Ja tietenkin kävi niin, että kun tuli maksun paikka, korttia tarjottiin. Ei auttanut kuin neuvoa lähimmälle automaatille ja sinneppä se isäntä sitten lähtikin.

Emäntä keksi sitten tee-hyllyn ja alempaa ruokosokeripalat. Pohdiskeli kovin, että ostaakko vaiko ei. Samoin teetä tutki ja kerroin, mitkä kaikki oli irtoteetä ja mitkä pussiteetä. Lopulta hän huomasi quinoan ja innostui siitä. Kuulemma se olisi parempaa astmaatikolle, koska se jotenkin vähentää liman eritystä tai jotain. Sitten isäntä tulikin takaisin kaupalle ja keskustelivat hetken aikaa, että ostaisivatkohan he vaiko eivät. Lopulta kuitenkin päättivät, että kyllä sitä on hyvä päästä kokeilemaan. Näillä sitten mentiin ja naureskelivat, että tulee pussikin heti käyttöön, kun saa laitettua ostokset sinne ja kyllä sitten kelpaa kaupungilla kävellä. Isäntä vitsaili, että pitäisikös hänen ostaa itselleen oma, ettei tarvi häveten perästä kävellä.


[ 11:45 ]

Toinen asiakaspariskunta heti perään! No jopas on! Ja ihan jalkapalloa tulivat hakemaan. Päätyivät ostamaan sinisen värisen. Kiertelivät vielä hetken ja miettivät, että pitäisikös jotain syötävää vielä ostaa. Ja jännästi hekin tarjosivat maksutilanteessa korttia. Ei auttanut, kuin ohjastaa heidätkin ottomaatille. Isäntä se lähti sitten oikein vauhdilla sinne, kun taas emäntä jäi ihastelemaan kortteja ja pohti kovin, että pitäisiköhän sellainen ostaa vielä. Ei sitten kuitenkaan päätynyt mihinkään tulokseen. Kehui yleisesti kaupan tuotteita ja sanoi, että on aina tykännyt, kun täällä on niin paljon kaikenlaisia erilaisia asioita ja mieli tekisi ostaa vaikka ja mitä. Isäntä tulikin melko nopeasti takaisin ja hieman hengästyneenäkin ja emäntä nauroikin, että oliko tämä pistänyt oikein vuosisadan suorituksen päälle, että ehtisi nopeasti takaisin.


[ 12:25 ]

Asiakas tuli kyselemään jotain pientä laukkua tytölle, joka sopisi leninkiä käyttäessä yhteen. Noh, meillä on ollut pitkään täällä se pieni pinkkiraitainen olkalaukku. Tähänhän asiakas ihastui täysin ja kyseli sitten, että olisiko sen lisäksi jotain tummansinistä laukkua. No eipä sellaista oikein sitten taas ollutkaan. Ainoa sininen vaihtoehto oli vähän turhan raidallinen ja vaalea.

Sitten tuli toinen asiakas sisään ja suitsukkeitahan hän oli hakemassa, niin kuin vähän päättelin. Kolmet isommat paketit lähtivät hänen mukanaan.

Ensin tullut asiakas ihasteli hyrriä ja kokeilikin niitä hieman (aika heikoin tuloksin, joten näytin vähän esimerkkiä *köh köh*). Ja sitten huomion saivatkin lasisydämmet, joista liila oli enemmän hänen mieleensä. Ja sitten kysyi, että käyhän täällä kortti. (Mitä tämä oikein on?! Tänään on ilmeisesti yleinen korttipäivä! Kun viimeksi taisi olla kukkakauppapäivä.) Noh, ei muuta kuin ohjausta taas ottomaatille. Asiakas kuitenkin sanoi, että hän on tämän jälkeen menossa hautausmaalle, että ehkä hän vain sitten odottaa huomiselle, kun hänellä on vastapäisellä kampaamolla aika, niin hän voisi sitten silloin tulla uudestaan, että jos vain voin laittaa hänelle syrjään. Lupasin pitää hänelle ja sanoin, että enköhän muista hänet sitten huomenna.


[ 12:45 ]

LOUNAS NEED!


[ 13:00 ]

Nakkikeitto got. Ja salaattia. Ja nämä kurkut ovat ÄLYTTÖMÄN HYVÄN MAKUISIA!!


[ 13:45 ]

Paperihommat voisi hoitaa tähän väliin, ettei ne taas unohdu seuraavalle päivälle.


[ 14:25 ]

Sitten salapoliisi hommia kuumimmillaan. Minkä tuotteiden päiväykset puuttuvat Parasta ennen -listasta..?


[ 17:00 ]

Nyt on taas tavaraa hyllytetty ja varastoitu. Enää muutama paketti jäljellä. MISTÄ MIE REVIN TILAN NÄILLE KAIKILLE?!

Ja sähköpostissa oli kasa roskapostia.. SPAM-kansio kiittää. Mutta minä en, kun ne eivät ohjaudu automaattisesti sinne.


[ 17:50 ]

HYLLYT ON TÄYNNÄ! Minne mie saan ihan oikeasti vielä 3 pakettia suklaata ja yhden rivillisen banaanisipsejä tungettua?!


Ehkä mietin sitä sitten huomenna. Kello tikittää kohden päivän päättymistä ja hommia riittää.


[ 18:00 ]

Ja näin se päivä päättyi tänäänkin. Aamun vilkkaus kompastui loppupäivän syvään hiljaisuuteen.

Kisumatto sisälle ja kukkanen sen kaveriksi, ovi lukkoon. Kassa pitää laskea ja odottaa päiväkassakuitti. Sitten pääsenkin taas kotia.

Olisi pitänyt herätä tänään aikaisemmin ja polkea töihin ja töistä kotia. Melkoinen laiskuri olen.

Piia the kauppias, kuittaa!

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Kumma juttu, kun töissä joutuu töitä tekemään

Niin, välillä sitä vähän jää jumiin, kun tekee kirjettä loppuun pikkusiskolle ja tajuaa, että kello onkin mennyt eteen päin niin että humahdus vain! Tuli kevyt kiire töihin.


[ 11:00 ]

Olinhan minä kaupalla, mutta lykkäsinkin vain lapun oveen, että "Pieni hetki" ja karkasin pankille rikkomaan rahaa, että on jotain, mistä antaa takaisinkin. Vähän alkoi heikonlaisesti olemaan kolikoita ja pienempiä seteleitä.


[ 11:20 ]

Olipas pankissa paljon asiakkaita. Sai ihan jonottamalla jonottaa vuoroa. Katsoin sitten siinä oheessa jotain luontodokkaria hanhista.

Kaupalla lykkäsinkin sitten kassan kuntoon, avasin oven ja päästin taas kisumaton ovelle ja kukkanen taas siihen vierelle. Pohdiskelin, että miten saisin laitettua sen esitteen fiksusti oveen ja päätin, että teippaan sen sitten vaikka toiseen esitteeseen kiinni, niin että esite näkyy, kun ovi on auki  ja myös silloin, kun se on kiinni.


[ 11:25 ]

Tulipa asiakas ja osti ruokosokeria ja irtoroobios-teetä. Kertoi että on mainostellut kavereilleen sokeria, että hyvää on ja pohti, montakohan on tullut sitten lopulta jopa hakemaan. Tuumasin, että kyllä sitä täältä tullaan melko usein hakemaan.


[ 11:30 ]

No nyt on esite ovessa. Tadaa!

 
Lisätietoja tästä tapahtumasta: Maailma kylässä


[ 11:50 ]

Asiakas! Niin no, asiakashan hänkin, mutta, kukkakaupalle. Tuli ovesta sisään reippaasti ja silmäili ympärilleen. Katsoi sitten minuun ja tuumasi, ettei taida ollakaan kukkakauppa tämä. No, ei ole ei. Lohdutin, että hän ei ole ainoa, joka tänne ajatuksissaan tulee ja huomaa olevansakin väärässä kaupassa.


[ 12:00 ]

Lounasta hakemaan! Valinta on vaikea!


[ 12:15 ]

Juuri sain lounaan tuotua (leikkele, lohkoperunoita yrteillä, jotai chilitahnaa ja salaattia), kun tuli asiakas reippaasti sisään.

"Päivää päivää"
"No terve! Mun kyl piti mennä kukkakauppaan."
"Juu, ei se mitään!"



[ 12:20 ]

Tulipa sitten toinen asiakas ja päiväpeittoja kyseli. Esittelin meidän kahdet päiväpeitot, mitä meillä vielä hyllyillä on. Pyysi nähdä vaaleamman ja avasin sitten sitä hänelle. Tuumasi sitten, että hän kyllä ostaa sen ja meni katsomaan sitten vielä shamppoota lisäksi. Kysyi muovikassia päiväpeitolle, mutta kerroin, että meillä on vain näitä paperikasseja ja kangaskasseja täällä myynnissä. Päätti sitten paperikassin ottaa ja taittelin päiväpeiton niin että se mahtui nätisti sinne. Meinasi sitten maksaa 100e setelillä, mutta sanoin, ettei me voida ikävä kyllä ottaa vastaan niitä, kun me ei pystytä mitenkään tarkistamaan niiden aitoutta. Onneksi asiakkaalta löytyi sitten pienemmässä muodossa rahaa ja näin hän sitten sai maksettua ostoksensa.

Nyt vähän harmittaa. Olin meinaa katsellut sitä äitienpäivälahjaksi ja nyt se sitten meni.. Voih.



[ 12:30 ]

Sisään pamahti asiak- No eipä ollutkaan. Sain esitteen kouraan tapahtumasta, joka on vielä vähän suunnitteluvaiheessa. Kuulemma lisätietoja tulee sitten kun tarkemmin tiedetään asioiden laidasta. Tämä selvä. Esite pöydälle pyörimään.


[ 12:40 ]

Epätoivon hetki, haarukka ja veitsi odotti vieläkin hakijaansa, että pääsisin tuhoamaan lounaan, mutta niinpä vain sitten kävi, että kun olin niitä taas lähdössä hakemaan, tulikin postin auto kaupan eteen ja päättelin, että se ei taida olla kukkakauppaan viemässä mitään. Noh, valtava pakettihan se sieltä tulikin. Postitäti puuskutti ja tuumasi, että vihaa näitä laatikoita ja tarkensi vielä perään, että on koko päivän joutunut valtavia laatikoita viemään. Ymmärrettävää kyllä, että alkaa hiljalleen mitta olla täynnä. Nimeä alle vain ja ihmettelemään, että mitä teen laatikon kanssa.

Päädyin työntämään sen lattian poikki ja hakemaan NYT ne tappovälineet, että pääsen VIHDOINKIN lounaaseen käsiksi.


[ 12:45 ]


Sähköpostissa oli vastaus, jota olin odotellut. Ylimääräinen pussi, joka meille oltiin lähetetty, ei haittaa yhtään mitään ja voidaan ihan hyvin myydä sen pois. Tämä selvä.

Sen lisäksi: AAAAAAAAAAAAAAAAH! TÄMÄ RUOKA ON NIIIIIIIIIIIIIIIN HYVÄÄ!! MIE PAKAHDUN! Tekee mieli mennä laittamaan ovi säppiin, ettei tänne tule ketään häiritsemään, kun mie lounastan NÄIN IHANAN MAKUISTA RUOKAA! AAAAAH!


[ 14:10 ]

Asiak-! Eip, kääntyi sisäovella pois. Taisi olla menossa kukkakauppaan hänkin.


[ 14:20 ]

Nyt on osa tavaroista hyllytetty ja laitettu varaston puolelle. Lisää riittää. Paperihommatkin pitäisi tehdä, mutta kai ne kerkiää maanantainakin hoitaa.


[ 14:55 ]

Vaihteeksi ovelle jäänyt asiakas, joka tajusi tulleensa väärään kauppaan. Nyyh. Miten nyt tällä tavalla tänään näitä oikein on riittänyt?


[ 15:00 ]

Kollega tuli paikalle ja pääsisi lähtemään jo kotia, mutta näiden tuotteiden hinnoittelut ja hyllytykset on aivan kesken ja pelkään että tulee katastrooffi, jos annan kollegan hoitaa nämä itsekseen.. Noh, kaipa ehdin sitten maanantaina tehdä korjauksia. Mutta nyt vähän vielä hyllyttämistä ja hinnoittelua.


[ 15:20 ]

No jaa, kai se on joskus karattava kotiakin. Viikonlopun viettoon ja sillä tavalla.

Piia the kauppias, kuittaa!

torstai 24. huhtikuuta 2014

Tik tak tik tak, kello menee omaa tahtia

Olipas jännittävä aamu. Olin viemässä autoa aviomiehelle hänen työpaikalleen, kun eräs vanhempi herra oli päättänyt parkkeerata keskelle risteystä (niin sanotusti). Oli vähän hankala kääntyä sinne sisäpihalle, minne olin menossa, kun tämän herran auto oli siinä edessä. Kai olisin pystynyt koukkaamaan jotenkuten sen takaa, mutta päätin kuitenkin avata oven ja huutaa, että "Anteeksi, tässä ei ole parkkipaikka!" Mies häkeltyi ja kysyi, että eikö tosiaan ja että hyvä kun sanoin. Meni takaisin sisään lukitsemaansa autoon ja siirsi toiseen paikkaan. Että näin.


[ 10:55 ]

Kaupalla oli melkoisen rutiininomaista. Valot päälle, avaimet ja kännykkä pöydälle. Kassa kuntoon ja.. niin, sitten huomasin, että kello oli jäänyt jumiin 7:30. Tiesin ettei kello todellakaan voinut olla niin vähän ja tuumasin, että kaipa se pitää patterit vaihtaa. Koska kello on kaksipuolinen, kävin tarkistamassa toiselta puolelta, oliko silläkin puolella aika pysähtynyt. Ei ollut. Siispä vain yksi patteri pitää metsästää.

Pitänee pitää silmällä siitä huolimatta sitä toistakin puolta. Luultavasti senkin patteri vetelee viimeisiään. Varmaan samaan aikaan kuitenkin vaihdettu patterit.


[ 11:00 ]

Kaupan ovi auki asiakkaille, kisumatto pihalle ja kukkanen sen kaveriksi. Ja sitten meninkin ottamaan vähän tuoreempaa kuvaa tähän blogin "banneriin".

Tässä muistutuksena kuva edeltäneestä kuvasta.



[ 12:20 ]

Olin juuri karkaamassa hakemaan lounasta, kun tulikin asiakas ja tämän pieni tyttö. Kuulemma äidille oli hakemassa jotain pientä lahjaa ruusun lisäksi. Tyttö olisi kovasti tykännyt heppalippaasta, mutta isä tuumasi, että sorminukke voisi olla kivempi. Lopulta sieltä lähti tiikeri mukaan. Silmälasikoteloakin tutki. Varoittelin, että se on vähän uuden jäykkä, että se siitä vetreytyy kyllä, kun se on kuitenkin nahkaa. Aika moni asiakas on jättänyt ostamatta, kun ne on niin jäykkiä.

Tuumaili sitten että pitäisi palata käymään täällä kaupassa joskus uudestaankin ja lähtivät jatkamaan matkaansa auringonpaisteeseen.


[ 12:35 ]

Noniin, nyt on perunaa ja jauhelihakastiketta ja voita ja salaattia. Olisikohan pitänyt ottaa leipääkin... Noh, sinne jäi. Perjantaista oli lappu, että menee 12:30 kiinni se pulju, niin pitänee olla skarppina ja mennä ajoissa paikalle!


[ 13:55 ]

Tuli oikein vauhdikkaasti asiakas sisään ja tervehdin. Asiakas hymyili, katseli ympärilleen, kääntyi minua kohden ja sanoi: "Voi anteeks! Nyt mä oon tainnu tulla väärään kauppaan!"
"Kukkakauppaanko olit menossa?"
"No joo, voi että! Käykö näin useinkin?"
"Juu, et ole ensimmäinen, kun tänne eksyy."
"Joo, siis kyllä mä sen kukkakaupan tiedän, mut jotenkin kiireessä ja ajatuksissa sitten tulinkin tänne. Pitää kyllä tännekin tulla joskus oikein ajan kanssa käymään."


[ 14:00 ]

Sähköpostissa kyllä tuntuu olevan melkein sama määrä roskapostia kuin tavallistakin postia.. Huh huh.. Mitenhän niitä saisi oikeasti filtteröityä poies.. Vähän masentaa nuo.

Sitä vielä pohtiessa ajattelin tehdä ne edellisten päivien päiväkassatositteet ja päivittää pääkassan.


[ 14:55 ]

Tuli oikein kaksi asiakasta kerrallaan. Kysyivät josko oltaisiin myyty erikseen kassin kahvoja, mutta eipä me kyllä niitä myydä. Pitäisi koko kassi ostaa kerrallaan, jos pelkät kahvat haluaa. Noh, tästä huolimatta toinen heistä osti roobios-teetä. Toinen päätyi ostamaan patukan tummaa suklaata ja banaanilastuja. Katselivat vielä ympäri ämpäri, hyrrät tarttuivat silmään, samoin lelukassit. Ennen kuin lähtivät, tuumasi toinen, että pitäisi varmaan joskus ostaa iso amppeli korin kera, että saisi pehmolelut laitettua sinne sisään kurkkimaan.


[ 15:30 ]

Tulipa asiakas ja sanoi, ettei ole koskaan käynyt ennen. Katseli ympärilleen ja päätyi ostamaan colalimun. Kahvejakin hieman katseli, muttei sitten kuitenkaan päätynyt ostamaan mitään. Sitten ihastui amppeliin ja lähin jo etsimään kyseistä kappaletta, mutta sitten muuttikin mielensä ja halusikin toisenlaisen amppelin. No eihän siinä sitten, kurkkasin vain sen mallin numeron ja kävin hakemassa. Sillä välin asiakas koetti erilaista koria sisään ja päätti ostaa sitten toisenlaisella korilla. No eihän tämä mitään haittaa, ihan vapaasti vain!

Mutta sitten kävi tämä tavallinen: Korttia kovin tarjosi. Tuttu litania sitten meidän käteisellä ostamisesta ja että pankkimaatit löytyy viereiseltä kadulta. Sinne hän sitten lähti ja jätin taas sivuun tuotteet odottelemaan.


[ 15:40 ]

Sieltähän hän palasikin ja sai ostettua ostoksensa. Voi voi, pitää käydä rikkomassa taas meille vähän vaihtorahaa, kun 20 euron setelit alkaa valtaamaan meidän kassakonetta.


[ 15:45 ]

Tuli puhelu, jossa toisesta päästä kyseltiin kollegaa. Kerroin että hän tulisi työvuoroon vasta huomenna kolmen jälkeen. Sanoi soittavansa silloin sitten uudestaan.


[ 15:50 ]

Noh, kollegoista puheenollen, tulipa sitten toinen kollega käymään kaupalla katsomaan postit ja ostamaan vaaleaa africafea. Tuumattiin, että pitänee laittaa esite oveen kiinni, kun sellaisia oli postissa tullut.


[ 16:05 ]

Tajuan laskeneeni listasta puolet hinnoista väärin... Onneksi en alkanut vielä kirjoittelemaan hintalappuja! Ja ei muuta kuin uudelleen laskemaan.


[ 16:15 ]

Näin niin kuin muutamat uudelleen laskettuna.. Siis ihan käsittämättömän paljon halvempia hinnat ensinnäkin, mutta näin niin kuin verrattuna vanhoihinkin hintoihin, ero on melko huomattava. Aloinpa vain pohtimaan, että minkä ihmeen takia me ei olle ennen tilattu tuolta paikasta? Täytyy kyllä jatkossa tilata ennemmin sieltä. Ja nimenomaa yhteistilauksella, niin ei tule ihan kohtuuttomat rahtikulut.


[ 16:25 ]

Ja sitten pamahti toinen kollega paikalle. Kahvia taasen keittelemään ja teevettä lämmittämään johonkin tapahtumaan. Hetken aikaa siinä juteltiin ja sitten tuli asiakas, tai niin ainakin luulin, mutta olikin kollegan äiti. Juteltiin sitten tovi siinä lisää ja sitten tuumasin, että minun on parasta mennä vain laskemaan lisää niitä hintoja.


[ 16:45 ]

Se hetki, kun tajuan, että olin sittenkin laskenut ne hinnat oikein ja joudun kumittamaan kaikki äsken kumitetut ja laskemaan uudelleen... Gawd, I'm so stupid.


[ 16:55 ]

Tuli melkoisen tuiman näköinen asiakas. Mustiin pukeutunut ja kaikkea. Kierteli kaupan ympäri ja näytti jotenkin siltä, että kun jos minä selkäni käännän, niin hän polttaa sillä välin koko kaupan maan tasalle. Sitten kun oli kierrellut ja katsellut, hymyili minulle ja sanoi sitten hirmu mukavalla äänellä, että on tosi kiva kauppa. Ja kysyi sitten meidän kaksipuolisen seinäkellon hintaa, jos me niitä myydään. Sanoin että eiköhän niitä ole edelleen Jyskin valikoimassa.

Tältä se syyllinen kello näyttää. Kehtaakin hämätä asiakkaita!


[ 17:30 ]

Sain laskettua hinnat (uudestaan) loppuun ja nyt enää pitänee keskustella lopullisista hinnoista varainhoitajan kanssa. Se homma jäänee sitten huomisen puolelle. Luultavasti pääsen ihan itse kuitenkin hinnoittelemaan loppuun asti, mutta konsultointi välissä tekee ihan hyvää.


[ 18:00 ]

Ja näin se tämäkin päivä meni ohitse, niin että humahti vain. Jotenkin tuntui että äksöniä olisi ollut enemmänkin, mutta melkoisen normaali päivä se tämäkin on loppupeleissä ollut.

Ovi säpissä, kisumatto sisällä kukkasen kera ja kassa rupsuttamassa, pohjakassa tarvitsee laskea, napata päiväkassakuitti talteen, näppää valot pois päältä ja karata kohti Prismaa ostamaan vähän ruokaa.

Piia the kauppias, kuittaa!

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Laatikoita laatikoiden perään!

Aamusta oli sellainen olo taas, että vesikin tulee ylös. Olisi kai pitänyt syödä jotain, mutta leivät oli homeessa. Auringossa säilyttäminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto (olkoonkin vain aamuaurinko).


[ 10:50 ]

Postilaatikon uumenista löytyi kolme kirjettä kaupalle ja loput oli samoja vanhoja sille toiselle firmalle. No jaa, ei vieläkään ole minun asia. Mietin vain välistä, josko siellä on jotain tärkeääkin.


[ 10:55 ]

Niin, täällä kaupalla on edelleen näitä laatikoita, mitä tulisi käydä läpi. Puuh lääh! Noh, valot päälle ja kassaa kuntoon, kohta pääsee taas niiden kanssa riehumaan ja ihmettelemään oikeasti hintoja.


[ 11:00 ]

Ovi, nuppiin kiinni, auki ja kukkanen ja kisumatto ulos. Yksi laatikko taas syyniin. Yhdestä satsista näyttäisi puuttuvan tuotteita. Tämä oli siitä laatikosta, mikä oli rikkoutunut ja teipattu takaisin kasaan. Mutta lapun mukaan näitä tuotteita pitäisi olla lisää jossain, joten käydään nyt kiltisti kaikki laatikot läpitte. Sitten jos edelleen puuttuu, voidaan antaa vähän viestiä, että missäs on.. Oli meinaa juuri se laatikko mm. auki teippauksistaan. Siis leikattu auki tai sitten revennyt auki. Oli miten päin vain, niin on mahdollista, että osa tuotteista on lähtenyt sitä kautta kävelemään.

Vieläkin oksettaa.. Ja vettä vain olen juonut. Nappasin lakun, jota ei edes tehnyt mieli, että maha vähän rauhoittuisi. Lounasta käyn hakemassa kuitenkin vasta 12:00.


[ 11:50 ]

Oho, päivän ensimmäinen asiakas! Wohoo! Ei ole enää nollapäivä! Tuli ostamaan shamppoota omaan pulloon ja kolmet pussit tummaa africafea. Näytti taas melko tutulta tämä herra. Liekö ennenkin ollut minun asiakkaana.

Enää yksi iso laatikko jäljellä käytävänä läpitte ja sitten pääsee hinnoittelemaan. On kyllä sen verran isompi laatikko, että taidan avata sen tuolla oven vieressä ja kannan sitten ne sisällä olevat laatikot erikseen ja tutkin niiden sisällöt sitten. En lähde riskillä kantelemaan sitä enää tänne taakse kun nämä edellisetkin laatikot ovat kaikki olleet merkattuja, että painaa yli 15kg. En edes tiedä, saanko oikeasti edes kannella raskaita asioita.. Kai tässä vaiheessa raskautta vielä saa, kun ei ole mahakaan tiellä. Höhö.


[ 12:00 ]

Nyt sitä lounasta! "Pieni hetki"-lappu taas vain ikkunaan ja kaupungintalon lounasravintolalle noutamaan!


[ 12:25 ]

No sieltähän se kesken lounastuksen tuli. Siis se viimeinen laatikko, mitä mietiskelin, että missähän se mahtaa luurata. Nyt on kaikki laatikot tulleet. Enää loppuunasti tarkistus. Mutta ensin syön kyllä lounaan!


[ 13:20 ]

Tulipa asiakas ja kyseli HUIVEJA! Oho! Jännää! No minäpä sitten reippaana menin esittelemään meidän huivit ja asiakas tykästyi batiikkihuiviin ja osti sen. Kyllä nyt kelpaa!


[ 14:30 ]

Hoo! Kollega tuli pyörähtämään. Osti punaseetri-puupyöryköitä, mitkä viimeksi sitten oli kuitenkin lopulta jättänyt sinne. Juteltiin vähän uusista tuotteista ja suunnitelmista, mitä olen juoninut kaupan järjestyksen suhteen.


[ 15:40 ]

Niin, käytyäni läpi kaikki tuotteet, joita olimme tilanneet, päädyin siihen tulokseen, että meillä on yksi pussi liikaa Toor Dhal Lentilsejä. Pitäisiköhän asiasta jonnekin ilmoitella vai kuka mitä häh?

Jos sitten vaikka laittaisin muutamia viestejä eteen päin ja ihmettelisin seuraavaksi hinnoitteluja.


[ 15:55 ]

Tulipa asiakas ja suolaa oli ensimmäiseksi hakemassa. Sitten kyseli pesupähkinöille pussia ja kyllähän meiltä semmoisia löytyy. Sitten keksi vielä ihan lopuksi, että haluaisi Lemon & Ginger -teetä ja kävin sellaisen vielä hakemassa hyllystä. Maksun hetki tuli ja käteistä löytyi jopa 8 euroa, mutta eipä se riitä kattamaan edes suolan hintaa. Asiakas sitten tuumasi, että hänpä käy nostamassa rahaa (tarjottuaan ensin korttia, jonka jouduin tietenkin pyörtämään takaisin) ja tulee pian takaisin. Jätin tuotteet pöydälle odottelemaan.


[ 16:30 ]

Sieltähän hän tulikin takaisin ja sai maksettua ostoksensa. Onneksi ei tullut ketään välissä, niin ei tarvinnut peruuttaa ostoksia.


[ 18:00 ]

Hintoja ehdin pohtia ja miettiä ja vatvoa. Kaipa se sitten lasketaan TUOTTEEN TUKKUHINTA jaettuna VALUUTAN KURSSI kerrottuna KATE kerrottuna VERO. Ehkä. Olettaisin.

Mutta nyt ovi kiinni ja hinnat saavat jäädä huomiseksi. Niin ja ne päiväkassaotteet pitää tehdä kanssa huomenna. Jep jep ja huh huh!

Piia the kauppias, kuittaa!

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Lomien jälkeen takaisin työn lomaan

Saavuin reippaasti ajoissa kaupalle, vaikka näin aamuyöstä parikin unta, että olin myöhässä töistä. Kauppakin oli vaihtanut paikkaa elokuvateatterin viereen. Onneksi se oli kuitenkin kaikki unta vain.


[ 10:45 ]

Huomasin ovella, että kisuovimatto oli päässyt ulos. Itse ehkä nostaisin sen aina päivän päätteeksi sisälle, vaikka ehkä kukaan ei sitä varasta, mutta siitä huolimatta. Ikinä ei tiedä. Mutta tykkäsin siitä, että se on nyt kutsuvammin esillä, puhumattakaan, että se mainostaa itseään. Meillähän on niitä samoja tuolla meidän hyllyssäkin.



Toinen asia, minkä huomasin, oli että kukkanen oli saanut itselleen aivan ihanan telineen ja uuden ruukun! Koitin kastella kukan ja teinkin sen vähän turhan vauhdikkaasti ja onnistuin sitten kastelemaan lattiankin. Hieman rauhallisemmalla kaadolla sain kukan kasteltua paremmin.




[ 10:55 ]

Kassa nätisti kuntoon ja kauppaa tuli kierreltyä ympäri ämpäri tarkastelemassa, että onko muutoksia ja mitähän sitä mahdollisesti pitäisi tehdä. Näyteikkunat pitänee päivittää pääsiäismeiningeistä kaiketi jo poies.. Hmm..


[ 11:00 ]

Ovi auki, kukkanen pihalle ja ulompi ovi hakaan auki. Nyt on lämpimämmät säät ja uskaltaa pitää oveakin jo auki, ilmat että tarvitsee pelätä että sen takia paleltuisin. Onhan minulla tuossa toki sitten taas kasa vaatteita reissun jäljiltä, jos tarvitsee enempi päälle. Haha!


[ 12:00 ]

Tarkoitus oli karata hakemaan lounasta, mutta sieltä tulikin 6 kollia tavaraa. Jospa haen siitä huolimatta tähän väliin sen lounaan ja lounastan sen ja sitten vasta alan ihmettelemään, että mitäs noissa oikein on sisällä ja onko kaikki tulleet ja kukamitähäh, jne.


[ 12:15 ]

Aaaaaaaaaaaaaaah! Borshkeittoa! Mutta tässä oli kyllä enemmän lihaa kuin kaalia tai mitään muuta, hahaha! Joopa joo. Nooh, ei se mitään. Siellä oli taas viinirypäleitä ja minähän niitä rohmusin sieltä aika reippaasti, hihihi!

Niin ja tosiaan, juttelen täällä mm. ruokailuvälineille. Valitsin lusikan ja sanoin sille, kun laskin sen hetkeksi pöydälle: "U wait here, I go pee."


[ 13:30 ]

Täällä kävi asiakas katselemassa koreja ja sanoi tulevansa toiste hakemaan kyllä projektiaan varten. Jonkinlainen pajukranssi+orvokki-istutus on kyseessä. Oli kuulemma katsellut koreja ikkunasta monesti ja nyt tuli ihan sisälle asti katsomaan.


[ 14:45 ]

Lisää Lyseo-kahvia 10 pakettia. Kuulemma joku oli sanonut, että meiltä olisi se loppunut. No eipä kyllä ihan ollut, että onhan tuossa vielä 3 pakettia pöydällä, mutta nyt ainakin on sitten taas hiukan lisää.


[ 15:35 ]

Tajusin, että olin tyystin unohtanut tehdä aamusta paperihommat! Printteri laulamaan, nitoja sauhuamaan ja rei'ittäjä.. öö.. paperia rouskuttamaan!


[ 17:55 ]

Jep jep, nyt on kyllä huomiseksi tekemistä noiden tilauslistojen loppuun tarkistuksissa ja ennen kaikkea hintojen laskemisessa, koska nämähän on täällä kaikki merkattu punnissa (£). Niin ja en ole varma, tuliko kaikki kollit, kun jossain laatikossa luki "5/7" ja laatikoita on 6... Kaipa sitten saan huomenna katsottua, että onko kaikki tuotteet tulleet ja jos ei, niin soittelen sitten perään, että missäs loput oikein on.


[ 18:00 ]

Joopa joo, kauppa kiinni ja kassa rupsuttamaan, rahat laskentaan ja ihmettelemään loppupäivän äksöniä.

Ei asiakkaan asiakasta.. Huh huh..

Piia the kauppias, kuittaa!

torstai 17. huhtikuuta 2014

Hyvää pääsiäistä kaikille!

No joopa joo, meni kaupassa vähän pitkäksi, kun asiakas meidän edellä vietti tolkuttoman pitkän ajan kassalla.. Sainpahan uudet muovit puhelimeen ja uuden hiiren.


[ 11:05 ]

No kyllä hävetti olla myöhässä. Ovella seisoi kaksi asiakasta ja muistin siinä ovea avatessa, että he ovat varmasti tilitoimistolta tulleet, niin kuin eilen sovittiin puhelimessa. Ovikin jäi lukosta avaamatta, kun niin kiireellä otin sisään.


[ 11:10 ]

Vanha kauppiaskin tuli käymään vielä perään ja minua vain hävetti ihan kamalasti, kun olin niin kesken ja myöhässä kaikesta! Valotkin oli jäänyt laittamatta päälle ja kukkanen oli vieläkin pöydänreunalla odottamassa pääsyä ulos.

Vanha kauppias kyseli hennan perään, mutta jouduin sitten pahoittelemaan ja sanomaan, että nyt on hennalle käynyt huonosti, kun on ollut sadon kannalta liika pitkä kuiva kausi ja sitten tuli vielä ne tuhoötökät. Ei ole hennaa, mutta jos tulee, niin lupasin laittaa ikkunaan esille.

Ostipa sitten kuitenkin hyllystä viimeisen Butter mint -namipussin. Juteltiin vielä hyvä tovi, ennen kuin hän sitten lähti jatkamaan päiväänsä pitkän kauppalistan kera.


[ 11:30 ]

Tein paperihommat kuntoon ja päivitin pääkassan.


[ 11:40 ]

Tulipa asiakas, joka kierteli ja katseli ja ihasteli kovin. Huivitkin näytti vaikuttavan hyviltä vaihtoehdoilta, mutta yksikään ei sitten kuitenkaan tullut mukaan. Kehui kovin, miten paljon kaikkea ihanaa on hyllyissä ja kaikkea tekisi mieli ostaa. Seinävaatteestakin kyseli - luuli tosin ensin tyynyliinaksi, ennen kuin näytin meidän seinällä roikkuvan mallin.

Lopulta päätyi ostamaan seetri-kiekkoja koi-tuholaisia vastaan ja suklaalevyn. Oli jo lähdössä, kun sitten ihasteli amppeleita ja sitten sadekepit sattuivat silmään ja kysyi sitten niistä, että mitenkäs ne toimii. Kerroin sitten, että kokeilee ihan rohkeasti vain, että ideana on kääntää putki ympäri. Asiakkaan ilme kirkastui kerrassaan, kun pääsi kokeilemaan ja lopulta päätti ostaa sen pienimmän mallin. Pienet eläimetkin vähän näytti ihastuttavan, mutta kuulemma on sen verran pieni lapsenlapsi, että saattaa mennä vahingossa suuhun, niin päätti jättää kuitenkin siihen.


[ 12:40 ]

Nyt kyllä karkaan hakemaan lounasta! Myöhässähän jo olen! Ja siellä on kaikkea hyvyyksiä tarjolla, että en tiedä, mistä valita!


[ 12:50 ]

Kopioin mitä juuri kirjoitin IRCiin pojille:

[12:52] <Sieggis> voi vitsit :D
[12:52] <Sieggis> ihana :D
[12:52] <Sieggis> lounasravintolan täti sanoi, että se jo ihmetteli, että missähän mie olen, että se aina odottaa miuta sinne :D
[12:52] <Sieggis> sanoi, että olen jäänyt mieleen, kun aina hymyilen niin kirkkaasti :D
[12:53] <Sieggis> ja piru vie, sai ostamaan keiton (mitä halusin anyway) ja piffejä (mitä halusin kanssa, mutta olin lopulta päätynyt valitsemaan keiton) :D nyt on sitten reissulle jo ruokakin valmiina :D ei tarvi ABC:ltä ostaa xD

Ihan parasta!


[ 13:25 ]

Miljoonan puhelun jälkeen: VIHDOINKIN PÄÄSEN SYÖMÄÄN LOUNASTA!!! JEE!!


[ 14:00 ]

Isä tulikin tänne jo vähän aikaa sitten ja samoin kollega ottamaan vuoron minun perästä. Että tähän loppuukin tämä päivä minun osalta ja minä karkaan Pohjois-Karjalaan!

Piia the kauppias, kuittaa!

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Aaaaaah, ihan kuin perjantai, keskellä viikkoa

Banaani ei meinannut haluta pysyä mahassa. Tunnin kiemurtelun jälkeen päätin että syön mignon munan. "PYSYT SIELLÄ! ET VARMANA TULO ULOS!" No, siitä se maha rauhottui. Worth!


[ 10:55 ]

Aamu alkoi ihan normaalisti ja sukkelaan. Kassa kuntoon ja valmistautuminen päivää varten.

Kurkkasin jo lounastarjonnan. Siellä on siskonmakkarakeittoa!!!! AAAAH!


[ 11:00 ]

Olin puhelimessa aviomiehen kanssa, kun avasin kaupan ovet. Kukkanen pääsi taas pihalle. Välillä on semmoinen olo, kuin se olisi lemmikki, joka pääsee ulkoilemaan ja se on onnesta sekaisin ja kasvattaa uusia lehtiä.

Niin ja edelleen koitan miettiä sille sitä pöytää, kun ihmiset ovat astuneet sen yhden pidemmän oksan päälle ja se on vähän kärsinyt siitä ja tekee sen puolesta pahaa..


[ 11:50 ]

Tosiaan, vielä kun muistan, niin paperihommat voisi hoitaa alta pois.

Sain juuri tulostumaan päiväkassatositteen, kun tuli asiakas. Pyöriskeli hetken aikaa ja kysyin sitten, että olisikos mahdollisesti jotain missä voisin jotain auttaa. Kyseli kosmetiikkatuotteista ja minä sitten esittelin meidän huulirasvat, käsirasvan ja käsi- ja vartalorasvan. Eipä sitten ilmeisesti ollut mitään, mikä olisi napannut. Kiitti ja lähti jatkamaan päiväänsä.


[ 11:55 ]

Juonittiin ystävän kanssa, että karkaan hakemaan lounasta tähän aikaan. Näin teen. SISKONMAKKARAKEITTO! MINÄ TULEN!!!


[ 12:05 ]

Voi vitsit! Päivä ei kyllä tästä enää parane! Siellä oli salaattipöydässä hunajameloneja! Otin salaattikipon niin täyteen, kuin vain mahtui! Aaah! Nyt saa tippua vaikka pommeja lopun päivää! Ei pelota!

Ja asiakaskin tuli tähän perään vielä. Osti kuusi pussia pikakahvia ja hierojan. Mahtava homma!


[ 12:10 ]

Huh huh! Seuraavaa asiakasta melkein taas heti perään! Huolinukkeja tuli kolmet kappaleet ostamaan ja vielä kivisen aurinkokaulakorun. Kyllä nyt kelpaa. Huomasin, että hänellä oli samanlainen lompakko kuin mitä itsellä oli edeltävä, ennen kuin se kului rikki asti. Tämä tosin oli punainen, kun omani oli musta.


[ 12:40 ]

Tuli puhelu tilitoimiston tädiltä. Sanoi tulevansa huomenna käymään ja hakemaan mappeja. Toivottavasti ne nyt sitten ovat nuo, mitkä tuossa on hetken aikaa olleet, koska muista minulla ei ole yhtään mitään hajua.


[ 13:05 ]

Lehdenjakajamies tuli. Voi vitsit kun tervehti hyväntuulisesti ja hymyili vielä perään! Aaah! Voi että! Ihanaa! Mahtavaa! Kylläpä tuli hyvä mieli!


[ 13:20 ]

Tulipa kerralla neljä asiakasta ja kovin kaikkea katselivat ja yhdessä ihailivat. Yksi amppeleista oli mieleinen ja eräs heistä sitten sanoi, että tulee vielä toinen päivä hakemaan sen ja siihen muutamat korit. Toinen asiakkaista kyseli huolinukkejen käyttötarkoitusta. Kehto sai taas vuolaat kehut ja pohdittiin jopa, että jaksaisikohan se keinuttaa aikuista ihmistä. Hihi!


[ 13:45 ]

Tuttu herrasmies asiakas tuli käymään ja sokeria osti paketillisen. Kiitteli kovin ja kertoi, että muun muassa viilin kanssa tykkää sitä ottaa.


[ 14:00 ]

Jälleen tuttu asiakas tuli, tällä kertaa kyseli talon kuvalla varustetusta avaimenperästä, mutta ikävä kyllä ne olivat jo loppuneet, kun ne olivat niin kovin suosittuja. Ja kun ei meillä oikein ole mitään vastaavaakaan, niin minkäs teet. Toivotin onnea etsintöihin, joskos jotain muuta kivaa löytyisi tilalle.


[ 14:15 ]

Tuli asiakas ainakin melkein sisään asti ja sitten tuumasikin, että tuli väärään kauppaan. Vaihteeksi näin. Heh. Tältä ei varmaan voi enää millään välttyä, vaikka mitä tekisi.


[ 15:40 ]

Tuli taasen tuttu asiakas pariskunta ja pikakahviahan he hakemaan tulivat. Kutakuinkin lausuttuna "nina ta kahua" (vapaasti kirjoitettuna) tarkoitti ilmeisesti "minä tahdon kahvia". Kieltä en kyllä muista enää. Näkemiin he sanoivat myös tällä kielellä. Hirmu mukava ja hauska pariskunta!


[ 16:25 ]

Tuli asiakas hakemaan pikakahvia. Tummasuklaapatukkakin houkutteli kovin hyllyltä ja pääsi mukaan. Teetä ei kuulemma tarvinnut, kun hyllyt ovat vielä täynnä, mutta sitten kuitenkin kun päästiin kassalle, niin meidän ale tee nappasi silmään ja päätti paketillisen kuitenkin ostaa.


[ 16:45 ]

Tuli asiakas juuri kun olin kantamassa pikakahvilaatikkoa, että saisin hyllyjä täytettyä. Ensin katseli teehyllyltä kovin kaikkea ja pohti, mitähän sitä raskaana saisi juoda. Tuumasin, etten tiedä sen tarkemmin ihan rehellisesti, paitsi että ainakaan lakritsiteetä ei saisi, mutta että itse juon siitä huolimatta, koska HYVÄÄ!

Osti sitten lopulta hyrrän, cream -makukahvin, ale teetä ja korin, mihin ne kaikki laittaa tuparilahjana. Ja kyseli sitten, olisiko jotain mihin kääriä ne kaikki ja tiesin, että meillä on täällä takana jotain läpinäkyviä muoveja, mutta asiakas päättikin ostaa sitten kuitenkin paperipussin. Sitten kun olisi pitänyt maksaa, kävikin ilmi, että kortilla koitti kovin taas päästä. Asiakas sitten tuumasi, että tulee pian takaisin, että käy hyörähtämässä ottomaatilla.

Niin ja minähän olin onnellisesti painanut "välisumman" sijaan "käteistä" ja kassakone oli tuutannut kuitin ulos. Nyt sitten arvuuttelen, onko se ottanut sen myyntinä vaiko ei...


[ 16:55 ]

Sieltähän hän tulikin sitten. Päätti vielä ostaa sille korille amppelin mukaan. Noh, löin amppelin kassaan ja ilmeisesti se sitten oli sen edellisen ostoksen lyönyt jo. Vaikka päässä ei laskea saisi, niin laskin siitä huolimatta nopeasti amppelin hinnan mukaan jo lyötyihin ja annoin rahaa takaisin sen mukaan kuin mitä yhteissummasta jäisi. Ja siis iskin kyllä sen amppelin kassaan ja väitin kassalle, että se olisi ostettu tasarahalla.

Kaipa kaikki meni oikein. Toivottavasti.

Kysyin vielä asiakkaan lähtiessä, että olisiko ovien kanssa tarvinnut apua, rattaiden kanssa kun oli liikenteessä, niin tuumasi, että pärjää kyllä ja että KELAn ovet ovat kuulemma vielä hankalammat. No joo! Vilkutin sitten pikkumiehelle ja yllätykseksi tämä vilkutti takaisin ja hymyili leveästi! Ah! Ihana! Hihi!


[ 17:35 ]

Soitin meidän varainhoitajalle ja kerroin laskuista ja tilauslaskusta ja sähköpostista, jossa ilmoitettiin ettei ennakkotilausmaksua tarvitse maksaa, että sieltä tulee ihan kunnon lasku nyt sitten perästä. Näillä tämä selvä.

Vielä on kahdet korit hinnoittelematta ja asettelematta esille. Huh huh. Sitten on se urakka tehty.


[ 18:00 ]

Kaikki tilatut tuotteet on käyty läpi, hinnoiteltu ja laitettu esille. HUH HUH! Urakka ohi! Seuraavaa satsia odotellessa. Oli meinaa tullut sähköpostia, että se olisi lähetystä vailla valmis.

Ovet lykkäsin kiinni ja kassan jätin rupsuttelemaan, kun kävin laskemassa pohjakassan.

Tänään oli kyllä kertakaikkisen hyvä päivä.

Piia the kauppias, kuittaa! 

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Pitkää päivää pukkaa

Aamulla oli sellainen olo, että puuro tulee ylös. Pelkäsin että edellisenä iltana vaivannut kipu olisi vieläkin jäljellä ja joutuisin pyytämään tuuraajaa. Kumpikaan ei onneksi tapahtunut. Pääsin sittenkin lähtemään kaupalle.


[ 10:50 ]

Postiluukulla odotti kasa kirjeitä. Laskuja ainakin siis tiedossa. Pitää ne käydä läpi ja soittaa varainhoitajalle, että tulee ne hakemaan.


[ 10:55 ]

Lievällä kauhulla katselin jäljelle jäänyttä kasaa, joka pitäisi vielä käydä läpi ja hinnoitella ja asetella esiin. Sitä ennen pitää kyllä oikeasti hoitaa paperihommat alta pois, ettei ne unohdu.


[ 11:00 ]

Ennen kuin alan kuitenkaan mitään riehumaan, olisi varmaan ihan suotavaa, jos avaisin kaupan muillekin. Kävin laittamassa kukkasen pihalle ja kastelin sen siitä heti, vielä kun muistin.


[ 11:10 ]

Nyt, päiväkassatositteet ja pääkassan päivitys.


[ 11:45 ]

Huh huh, sähköpostissa oli melkoisesti posteja. 16, joista 3 oli roskaposteja. Phew!


[ 12:30 ]

Jospa sitä menisi sitten ihmettelemään lounasta. Koreja senkus riittää ja tilaa on melkoisen naftisti.. Mihin minä nämä kaikki oikein laitan esille?!


[ 12:55 ]

Niin no, lounaan kyllä sain haettua nopeasti, mutta melkeipä heti perään tuli asiakas. Onnellisesti kaadoin sitten tietenkin koripinon ja jouduin sitä kasailemaan ensin, ennen kuin sitten pääsin palvelemaan. Toinenkin asiakas tuli perästä ja ilmeisesti keskenään tunsivat hyvin toisensa. Juttu lensi. Perästä tullut kyseli, josko saisi tuoda ET-luokkansa tänne käymään tutustumaan ja sanoin, että kyllähän se passaa, kun ennalta vain sitten sovitaan tänne joku muu kertomaan, kun itse en ihan rehellisesti osaa sanoa juuta enkä jaata paljoakaan mistään. Muutamat jutut jo muistan, mutta suurimmasta osasta en kyllä osaisi kertoa mitään.

Kolmaskin asiakas tuli pyörähtämään sisällä, mutta ei sitten kuitenkaan ostanut mitään ja lähti melkein samalla ovenavauksella pois, kuin oli tullutkin. Sen sijaan ensin tullut osti kolme levyä uutta suklaata, mitä tänne meille oli juuri tullut. Kertoi myös olleensa joskus täällä kaupan hallituksessa mukana. Toisena tullut asiakas osti myös itselleen suklaata yhden levyn. Kovin vielä ihastelivat riipputuolia ja käytiin keskustelua lelukasseista ja joistain lajittelukasseista, joissa oli muovitukset sisällä. Jälkimmäisenä mainittujahan meillä ei kyllä tällä hetkellä ole.


[ 13:10 ]

Karu juttu, kanakeitto, jonka ostin, olikin pahan makuista. Onneksi satuin ottamaan pari leipää ja mignon munan kaveriksi, niin oli sentään jotain syötävää. Ihan rehellisesti ne ei kyllä varmastikaan pidä nälkää kokonaan poissa. Pitäisi kai käydä ostamassa jotain lähikaupalta. En kuitenkaan ollut kauaa poissa, kun kävin hakemassa lounaan.

Sitä ennen pitää kyllä ehkä kuitenkin tehdä vielä tämän tilauksen läpikäymistä ja muuta..


[ 13:15 ]

Kollega tuli pyörähtämään. Sovittiin, että pääsen torstaina livahtamaan jo kahdelta. Se helpottaa kyllä todella paljon lähtöä Pohjois-Karjalaan. Mahtava homma!


[ 14:30 ]

Tuli kaksi asiakasta yhdellä kertaa. Toinen osti suolaa ja toinen kolikkokukkaron. Kovin katselivat kyllä vaikka ja mitä muutakin, mutta nämä olivat lopulta ne, mitä he eniten kaipasivat. Kehtokin sai vaihteeksi kovin paljon kehuja ja olipa ensimmäiset asiakkaat, kun sanoivat, että halpa on. Itse olen kyllä rehellisesti vähän sokea hinnoille ja silloin kun itsellä ei oikein ole varaa, kaikki tuntuu kalliilta.


[ 15:15 ]

Tulipa asiakas, joka pikakahvia kaipasi. Osti oikein kolme pussillista, kun huomasi, että päiväykset menevät seuraavan vuoden puolelle.

Onkohan joku myynyt taas sen esillepanolaatikon niiltä pikakahveilta... Seuraavaan laatikkoon kyllä laitan isolla lapun: "LAATIKKO EI MYYTÄVISSÄ!"


[ 15:45 ]

Kollega humpsahti paikalle ja toi termarit takaisin, mitkä oli lainannut aiemmin. Hetken taas ehdittiin jutella, kun hän taas kiiti jo eteenpäin. Huh huh, energiaa kyllä riittää hänessä!

Jospa sitä taas lattelisi näitä amppeleita esiin ja hinnoittelisi ja tarkistaisi ja huh huh..


[ 17:20 ]

Tuli ihana pieni asiakas perhe käymään (isä, äiti ja lapsi). Pikakahvia ostivat kahdeksan pussillista ja siihen riitti rahat juuri ja juuri sopivasti. Lasta ihastutti kovin liila lasisydän, mutta ikävä kyllä vanhemmilla ei ollut varaa ostaa sellaista hänelle. Sorminuketkin kiehtoivat. Ja hyrrääkin kokeili. Huolinukeistakin kyseli, että mitähän ne mahtoivat olla. Punainen pieni jalkapallokin osui silmään ja anova katse vanhemmille, josko sellaisen saisi. Mutta eipä sellaistakaan tullut ostaneeksi. Seuraavalla kerralla sitten ehkä voisi ostaakin jotain, kun on taas rahaa mukana. Kortilla kun ei pysty ostamaan.


[ 18:10 ]

Niin no, kai sitä kauppaa saa yliaikaakin pitää auki, kun on niin uppoutunut laittamaan asioita paikoilleen ja hinnoittelemaan ja näin päin pois. Jos nyt kuitenkin lopettaisi tältä päivältä. Kävin lykkäämässä oven lukkoon ja jätän loput hommat huomiseksi. Ollut kyllä harvinaisen hankala päivä keskittymisen puolesta. Huomannut tuijottelevan seiniin, kun on pitänyt ottaa seuraavaa tuotetta ja tarkistaa ja tehdä muut hommat. Huh huh. Huomenna sitten varmasti tulee tehtyä loput hommat.

Nyt lasken rahnat kuntoon ja karkaan tuonne sateeseen kävelemään... Byyh..

Piia the kauppias, kuittaa!

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Kertakaikkisesti maanantai

Jep jep, hienosti alkoi aamu, kun olin kyllä ajoissa kaupalla, mutta ilman avaimia on ehkä aavistuksen hankalaa avata puljua ja aloittaa päivää. Ei auttanut kuin ajaa takaisin kotiin hakemaan ne ja tulemaan myöhässä avaamaan kauppaa.


[ 11:05 ]

Samalla kun avasin kauppaa, päästin lähkärit sisään juttelemaan ja ihmettelemään, jos jotain olisivat halunneet ostaa. Kassan sähläsin siinä samalla kuntoon ja ihmettelin lappumäärää, mikä pöydällä oli. Kukkakin oli jätetty tylysti vain ulos.. Huh huh.. Niin no, se unohdettiin kyllä perjantaina sanoa, että se kukkanen pitäisi sisälle ottaa.. No jaa. Ainakaan sitä ei oltu varastettu.

Lähkärit karkasi kirjoittelemaan kotia sähköposteja ja minä jäin ihmettelemään lappuja. Loppujen lopuksi olen harvinaisen kiitollinen, että päiväkassakuitit oltiin sentään tulostettu ja sain niistä tarkistettua, paljonko sitä rahaa nyt loppujen lopuksi pitäisi olla. Noh, eipä ole täyttä summaa... Vajetta on. Eikä vain muutama sentti vaan useampi kymmen euro. Kenenkähän kanssa tästä nyt sitten pitäisi keskustella...


[ 11:15 ]

Kollegahan se sieltä tuli pyörähtämään kaupalle. Mukavaa nähdä lomalta palanneena. Siinä tovi juteltiin, ennen kuin sitten lähti jatkamaan omaa päiväänsä. Niin ja tosiaan huomasin vasta äskettäin, että se meidän toinen tilaus oli tullut. Pitää käydä läpi tuo iso kasa, että kaikki varmasti on tullut, ennen kuin laskua aletaan maksamaan. Huh huh.


[ 11:35 ]

Tulipa jälleen sieltä Betel-paikasta porukkaa myymään pääsiäiskortteja, 5e/kpl. Sanoin, ettei minulla kyllä taaskaan ole käteistä, mutta että kaikkea hyvää heille ja pahoitteluni.


[ 11:40 ]

Jep jep, kadonneen summan mysteeri ratkesi. Oma moka. Olin laskenut pohjakassan lopulta kuitenkin väärin. Pääkassaa tarkistaessa huomasin, että siellä oli se kadoksissa oleva summa. Onneksi selvisi. Onneksi luin laput tarkasti, niin osasin alkaa tarkistamaan oikeasta paikasta.

Jospa sitten aloittaisi urakan ja alkaisi käymään läpi näitä tulleita tuotteita. Huh huh, mikä kasa!



[ 12:30 ]

Päättelin että on aika karata hakemaan lounasta. Vielä kun osaisi päättää, että mitä sitä oikeastaan haluaa syödä. Kaipa se on vähän mentävä katsomaan antia ja valita sen perusteella sitten.


[ 12:50 ]

Jauhelihakeitto gogo + salaatinlehtiä, tomaatin palasia, punajuuren palasia ja omenaviipaleita. Nom nom!


[ 13:30 ]

Ehdin jo vähän taas aloitella tilauslaatikoiden tutkimista, kun lähkärit tuli taas. He kysyivät, voivatko jotenkin olla avuksi, niinpä kerroin, paljonko pitäisi olla mitäkin tuotteita ja he mm. laskivat ja laittoivat hintalappuja paikoilleen. Jossain välissä tuli heidän kaverinsa ja kaverin kaveri täällä myös käymään ja he juttelivat hetken aikaa, kun jatkoin vielä muutamien tuotteiden hintojen laskemista.

Lopulta kello olikin jo 15:30, kun lähkärit sitten lopulta tuumasivat, että nyt heidän kyllä pitää lähteä jatkamaan matkaansa ja kiitin heitä kyllä sydämeni pohjasta kaikesta avusta. Vielä on vähän laskettavaa ja paikoilleen laitettavaa, mutta iso työ on jo tehty. Ainakin puolet hommasta.

Niin ja ehkä yksi ihanimmista asioista, mitä tuli vastaan tässä välissä:



[ 17:20 ]

Elintarvikkeet on hyllytetty. Kai. Kaikki. Ehkä. Pitäisi kai tarkistaa listasta.. Vielä on NIIIIIIIIIIN paljon tarkistettavaa ja listattavaa ja ösjdhfileworjlmdsnvkjshodispekfjlsdfhl.

Kevyt nälkä.. Jos lämmittäisi vähän lisää keittoa.


[ 18:00 ]

Ovi kiinni. Kassa rapsuttamaan. Joku asiakas kävi jossain välissä ja osti jotain, muttei minulla ole mitään käsitystä, kuka, mitä, häh. Samapa tuo. Eipähän tullut nollapäivää.

Huomiselle jäi vielä paljon tehtävää, vaikka paljon sain tehtyäkin vielä tässä loppupäivästä. Huh huh, mikä päivä.. Jäi tekemättä paperihommatkin. Ne kyllä teen huomenna aamusta.

Piia the kauppias, kuittaa!

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Mutta tämä päivä tuntui niin tiistailta

[ 10:50 ]

Ja näin on taas kaupalle saavuttu ja kassaa ihmetelty kuntoon valmiiksi. Tällä kertaa on jälleen ystävä täällä kaverina, niin ei tarvitse ainakaan yksikseen ihmetellä, eikä ystävänkään tarvitse pyöritellä peukaloita sen aikaa, kun minä olen töissä. Win-Win.


[ 11:00 ]

Kaupan ovi auki ja kukkanen pihalle. Vielä jonain päivänä löydän sille sopivan pienen pöydän. Parastahan se olisi tietenkin, jos se olisi joku kaupan oma tuote ja toimisi vähän niin kuin mainoksena, mutta eipä meillä täällä sellaisia ole myynnissä. Korkeintaan voisi tuollaista sateenvarjokoria käyttää ylösalaisin, mutta sekään ei ihan ole oikeaa käyttötarkoitusta kuitenkaan. Heh.


[ 11:05 ]

Wat is dis? Ensimmäinen asiakas! Oli luurissa ja nyökkäsin lähinnä tervehdykseksi. Meni aika tietoisesti kahvihyllyn puolelle ja nappasi sieltä paketin espressoa. Puhelu jäi maksun ajaksi odottamaan pöydän reunalle ja palasi takaisin asiakkaan korvalle, kun kaupat oltiin tehtyä.

Jännää oikeastaan välillä nähdä näin päin tämä tilanne, koska välillä olen itse ollut puhelimessa ollessani kaupassa ja maksanut ostokseni (ja joka kerran kyllä sanattomasti tervehtinyt kassanhenkilöä ja huomioinut tämän työn ja olemassaolon) ja pakannut ja jatkanut matkaa. Ei se niin paha näemmä ole, kuin mitä olen pelännyt.


[ 11:15 ]

Sitten olisi taas paperihommien vuoro. Näpynäpy, printprint, nidonta, rei'itys, parit merkinnät käsin, allekirjoitus, mapitus ja valmista.


[ 11:45 ]

Tänne tuli oikein reippaan ja innokkaan oloinen tyttö kyselemässä työharjoittelupaikkaa. Otin tiedot ylös ja sanoin, että meidän päästä ollaan häneen yhteyksissä. Toivottavasti saataisiin sovittua. Vieläkin harmittaa sen edellisen harjoittelija ehdokkaan puolesta, että koulu lopulta sanoikin, että ei käy.


[ 11:50 ]

Näpyttelin harjoittelijasta sähköpostia ylemmälle taholle ja se jääköön nyt sitten heidän haltuunsa.


[ 12:55 ]

Päätettiin ystävän kanssa lähteä lounastamaan kiinalaiseen. Lappua oveen ja karkuun. Pitäisi varmaan joskus kysyä, että saisikos sieltä mukaan. Se 30min pikalounastus tekee ainakin itselle meinaa todella tiukkaa, koska tykkään keskustella ja nautiskella ruoastani. Sitä paitsi, hotkiminen on epäterveellistä!


[ 13:45 ]

Ystäväni päätti olla myös asiakas ja osti suklaapatukan, sekä colajuoman. Hihi!


[ 14:10 ]

Tuli puhelu kaupalle ja pyydettiin keittämään vettä termareihin. No eipä siinä, vettä vain kiehumaan.


[ 14:20 ]

Tuli uusi puhelu ja varmistettiin, että vettä on keitetty, että kohta tullaan hakemaan kahvia. Meinattiin laittaa jopa ihan keittämään, mutta sanoin suoraan, etten osaa keittää sitä lainkaan.


[ 14:30 ]

Sieltähän se kollega tuli sitten huimalla vaudilla ja kovin meni samointein keittelemään kahvia. Osti pari pussia kahvia tarjolle ja meinasi sokeriakin, mutta muutti sitten mieltään. Vaalibussi oli tulossa ja sinne oli lohjalaista kahvia saatava tarjolle.


[ 14:40 ]

Tulipa sitten asiakas, joka paljastuikin huomisen päivän vapaaehtoiseksi myyjäksi, joka kaipasi vähän reenausta huomista varten. Ei siinä sitten, ohjelappu esiin ja kassakonetta tutkimaan. Sattui vielä tulemaan ihan oikea asiakas, joka kävi colajuoman ostamassa.

Perään sitten harjoiteltiin lisää ja hän päätti ostaa inkiväärilimun ja pari suklaapatukkaa. Annoin lyödä itse kassaan, niin siinä oppii kaikista parhaiten.


[ 14:50 ]

Sitten tuli vahdinvaihto, mutta juteltiin vielä aika pitkäänkin siihen perään kaikesta muusta oleellisesta, kuten mistä valot laitetaan kauppaan päälle ja missä rahat säilytetään ja minne lasketaan päivän päätteeksi ja niin edelleen.


[ 15:10 ]

Joskos sitä nyt sitten karkaisin vihdoinkin kotia! Hihi!

Piia the kauppias & ystävä, kuittaa!

torstai 10. huhtikuuta 2014

Not as bad as it could have been

[ 11:00 ]

Ajantaju katosi ja kun pääsin kaupalle, se olikin jo tasan. Hirveällä häsläyksellä sitten äkkiä kassaa kuntoon ja tavarat paikalleen ja ovi auki ja kukkanen pihalle. (Haluan edelleen sille jonkun pienen pöydän.)


[ 11:10 ]

Ja sitten vähän pakollisia paperihommia kuntoon, eli edellisen päivän päiväkassatosite ja pääkassan päivitys.


[ 11:30 ]

Oi kun tuli aivan ihana herrasmies asiakas! Lahjaksi halusi ostaa jotain kivaa ja katseli sieltä täältä vähän kaikenlaista, mutta lopulta päätyi valitsemaan suklaalevyn ja huulirasvaa. Kortilla koitti ensin maksaa, mutta käteisellähän meillä mennään ja se ei ollut ongelma - kaikkea löytyy. Kaupan päätteeksi sain ihan kehuja, että ihana ihminen kuulemma olen. Tässähän ihan häkeltyi ja posket varmaan helottivat punaisina.


[ 12:00 ]

Jännä juttu. Yskitti vähän kovempaa, kun taisi mennä päärynän kuori väärään kurkkuun. Maha suuttui yskimisestä ja oli sitä mieltä, että kaikki mitä olen syönyt tänään (aamulla jugurtti ja nyt päärynää) tulee systemaattisesti ulos. Hieno homma...


[ 12:30 ]

Kävin hakemassa hieman lounasta, silläkin uhalla, että se tulee ylös. Oltin oikein jälkkäriäkin: lettuja ja hilloa!


[ 13:30 ]

Tulipa asiakas ja kertoi, että ei ole koskaan ennen käynyt ja mielenkiinnolla tutkisi vähän, että mitä täältä löytyy. No ei muuta kuin antaa palaa vain! Siinä sitten turistiin ja kertoi, että olisi menossa töihin kaivokselle, mikä tässä lähellä on ja että olisi kämppää menossa katsomaan kanssa ihan kohtapuoliin. Cola limun osti itsellensä ja kysyi, josko voisi istahtaa hetkeksi penkille juomaan sen ja noh, mikäs siinä, ihan vapaasti. Kävin hakemassa penkin ja sanoin, että istuu mihinkä tykkää.

Käytiin sitten hieman maailmanparannuskeskustelua ja pohdittiin, miten metsään tämä nyky-yhteiskunta on mennyt ja miten ihmiset eivät luota toisiinsa. Toista se olisi, jos edelleen asuttaisiin oikeasti yhteisöllisesti ja ihmiset tuntisivat toisensa ja auttaisivat toisiansa, oli hätä minkä näköinen tahansa. Sitten kello tulikin lähemmäksi kahta ja hän tuumasi, että nyt on kyllä lähdettävä sinne kämpän esittelyyn, mutta että jos hän sen saa, niin luultavasti tulee tässä käymään vähän useammin. No sehän passaa.


[ 14:10 ]

Jopas, sieltä tuli pirteä asiakas. Kovin katseli kaikkea ja sanoikin, että täällä on aina kaikkea aivan ihanaa. Lopulta päätyi ostamaan suklaapatukan ja sisal-sienen siskolleen, joka kuulemma niistä kovin tykkää. Oli kyllä yhtä aurinkoinen tyttö kuin mitä aurinko ulkona paistoi. Kyllä hymyilyttää vieläkin!


[ 15:15 ]

Tajusin, että tuollahan on meidän parasta ennen listalla seuraavaksi menossa teetä vanhaksi ja piti äkkiä tehdä hieno lappu taas ja käydä laittamassa naamakirjaan mainosta!



[ 15:25 ]

Tuli asiakas hakemaan lahjaa ystävälleen. Kuulemma on aina täältä jotain hakenut. Ensin mietti vähän suolaa, mutta on mahdollista, että edellisestä purkista on vielä jäljellä, niin ei sitten kehdannut sitä ostaa. Sen sijaan saippua ja tee löytyi, mitkä sopisivat mukavasti ja sitten kun päästiin kassalle, niin dun dun duu, eipä ollutkaan käteistä, niin kuin oli kuvitellut, että olisi ollut ja ei oikein ollut aikaa käydä erikseen seinällä. Tuumasi sitten, että tulee kyllä sitten huomenna uudestaan käymään.


[ 15:30 ]

Tuli asiakas ja aluksi en ollut varma, tervehtikö hän englanniksi vaiko ei. Sittemmin hän totesi ihan puhtaasti englanniksi, että täällä tuoksui erityisen hyvältä. Sanoin, että tänne on kyllä mukavaa aina tulla töihin (köh, paitsi välillä, kun tulee mysteeri lemuja, haha!). Sitten ei kuitenkaan ilmeisesti löytänyt mitään, mitä olisi tarpeeksi palavasti tahtonut ja päätti jatkaa matkaansa.

Vähän harmitti. Olisin voinut ehkä yrittää palvella paremmin, jos olisin heti tiennyt, että hän puhuukin englantia.


[ 16:10 ]

Aviomies tuli hakemaan auton avaimen. Pyysin antamaan suukon vastalahjaksi. Hän vastasi: "But you had dem keys the whole day, why I don't get a kiss?" Ja mie sanoin: "Because you had the kiss on your lips the whole day!" Hihihi! (Ja kyllä, käymme välistä keskusteluja englanniksi, koska fun.)


[ 16:55 ]

Huh, olipa tomera asiakas. Tiesi mitä oli hakemassa, suuntasi pikakahvihyllylle ja otti kaksi pussia. Kyseli perästä vihreää irtoteetä ja näytin meidän ainoan vaihtoehdon. Se kelpasi. Ja sitten kun päästiin myyntitiskille, niin keksi vielä tänään alennukseen laitetut teet ja nappasi paketin sitä. Kämmäsin vähän vaihtorahaa antaessa, kun kolikko hyppäsi karkuun, kun niitä olin ojentamassa. Onneksi asiakas sai noukittua itse ja sanoikin, että ei se ikä vielä niin paljoa paina. Näillä eväillä oli hyvä lähteä jatkamaan päivää.


[ 17:15 ]

Tuli asiakaspariskunta ja katselivat vähän meidän kauppakasseja. Selitin, että meillä on siinä avattuna muutama kappale ja että ne saa sitten pakattua sellaiseksi pienemmäksi, niin kuin siinä korissa on. Kysyivät sitten, että onko kauppa auki joka arkipäivä kuuteen asti ja näinhän se meillä on. Sanoivat sitten, että tulevat paremmalla ajalla takaisin, että pitäisi ostella täältä yhtä sun toista, mutta nyt oli vähän kiire jonnekin toiseen kauppaan.


[ 17:50 ]

Kävin nopean puhelun tilauksesta ja lähetin sähköpostia, että kaikki ok ja että senkus pistävät paketin tulemaan. Vähän sen perään sain puhelun ja jouduinkin sen perusteella lähettämään perään vielä yhden sähköpostin. Heille sinne soitetaan huomenna siihen tilaukseen liittyen ja jos autoon vain mahtuu, niin tuleekin koko satsi omalla kyydillä. Eipähän tarvitsisi rahtikuluja maksaa.


[ 18:00 ]

Oikeastaan kello oli jo pari minuuttia yli, kun kävin ottamassa kukkasen sisään ja lykkäsin oven lukkoon. Sen siitä saa, kun puhuu puhelimessa ja selvittelee asioita. Nyt kuitenkin kassa ja kauppa kuntoon huomista varten ja sitten pihalle käpyttelemään kotia kohden. Kylmä on.. Hyrr!

Piia the kauppias, kuittaa!

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Jännittävää, miten ajaton päivä tänään oli

Olin kävelemässä kaupalle, kun huomasin, että tämän meidän korttelin päädyssä olevan kauneus-liikkeen standi oli kaatunut. Ihmekkös tuo, kun tuulee niin kovaa! Nostin sen siitä sitten pystyyn ja jatkoin kaupalle.


[ 10:55 ]

Kaupalla kaikki oli ihanasti valmiina, ei muuta kuin pohjakassa omalle paikalleen ja ready to roll!

Ja siitä tuulesta vielä: Meidän kyltti heiluu ja vinkuu kuin jossain kauhuleffassa. Hahaha!


[ 11:00 ]

Oli aika avata ovet ja katsoin kun tutun näköistä porukkaa meni kaupan ohi. Olin jotenkin kuitenkin niin keskittynyt siihen kukkaan ja sen pihalle kantamiseen, ettei päässä raksuttanut, ketä siinä oikein meni. Sitten kun avasin oven ja laskin kukan paikalleen, tuli tuttu moikkaamaan pikkuinen sylissään ja sitten vasta tajusin, ketä siitä tosiaan oli menossa ohi. Onpa mukava aloittaa päivä näin!


[ 11:10 ]

Paperihommat alta poies, niin ei tarvitse niitä enää sitten miettiä.


[ 12:10 ]

Jätin taasen lapun luukulle ja kävin hakemassa lounasta. Suunitelmissa oli, että olisin ottanut kasvispizzaa, koska se oli listan mukaan pannupizzaa, mutta sitten kun näin ne palaset, muutinkin mieltäni ja otinkin sen sijaan perunaa ja nakkikastiketta (missä oli mukana suolakurkun palasia) ja tietenkin salaattia, kun se kuuluu kuitenkin hintaan.


[ 12:45 ]

Kollega tuli pyörähtämään ja kurkkaamaan, miten täällä menee. Onneksi menee ihan kivasti, niin ei tarvinnut tehdä vahdinvaihtoa. Juteltiin sitten vähän ikkunakoristeista ja ideoista näyteikkunalle, kunnes hän päätti lähteä jatkamaan päiväänsä kaupungilla.


[ 13:00 ]

Hoo! Lähkärit tulivat pyörähtämään. Heillä ei ollut paljoa aikaa kuulemma, mutta halusivat silti tulla moikkaamaan. Kertoivat, että Dixissä olisi viikonloppuna LAN-party tapahtumaa ja että ehkä ovat menossa sinne. Juteltiin muutenkin vähän kuulumisia. Ihan hauskaa, kun tullaan käymään täällä.

Mutta MISSÄ KAIKKI ASIAKKAAT OVAT TAAS?!


[ 13:35 ]

Tuli asiakas ainakin melkein sisälle asti. Kyseli kollegaa, mutta sanoin, että jos hän täällä on töissä, niin lauantaisin ja kurkkasin listasta, ettei ainakaan nyt äkkiseltään näkynyt lähiaikojen vuoroissa. Sama asiakas on käynyt täällä ennenkin kyselemässä. Vähän harmittaa puolesta.


[ 13:45 ]

Lehdenjakaja mies tuli pyörähtämään. En ihan ehtinyt kunnolla tervehtimään, mutta hän huikkasi kuitenkin "Terve". Minusta se on huisin mukava asia sanoa. Tekee mieli kuitenkin tehdä jotain, millä saisin jotenkin vielä piristettyä hänen päiväänsä. Vaikuttaa jotenkin niin sellaiselta ihmiseltä, että hän kyllä sellaisen olisi ansainnutkin.


[ 13:55 ]

PÄIVÄN ENSIMMÄINEN OIKEA ASIAKAS! WOHOO!!!

Tuli kyselemään Gran Palomarin kahvia ja että onko täällä halvempaa kuin lukiolla. Sanoin, että siellä myydään vissiin ihan vain sitä, mistä menee pieni osa Haitin koulua varten avustusta, mutta että meillä on myös ihan tavallisessa pakkauksessa, mikä on vähän edullisempi. Yhden pussin vaaleaa paahtoa hän päätti ottaa ja oli tällä tyytyväinen.


[ 15:30 ]

Melko hyvän tovin ehdin taas animea katsella, kun tuli vihdoinkin asiakas!

Huivin tuli varsinaisesti ostamaan ja menikin melko määrätietoisesti hyllyltä hakemaan. Katseli sitten tuota meidän kehtoa ja kysyi, että vieläkö niitä on kaksi jäljellä. Sanoin, että on niitä vielä ja että niitä on kyllä vähän muutkin käyneet itsellensä katsomassa. Hän sanoi, että kovin hän haluaisi kyllä sellaisen itsellensä ostaa, että tytär on saamassa lapsen piakkoin. Sanoi että tulee toiste hakemaan sen itsellensä, kun on rahaa mukana ja mahdollisesti myös päiväpeitoksi ostaa yhden noista meidän alehyllyn liinoista. Noh, senpä näkee vasta sitten, kun on sen aika, että tuleeko ostaneeksi vaiko ei.


[ 15:45 ]

Kollega putkahti kaupalle ja tuli tuomaan pesuainepurkkeja tyhjinä tänne. Niitä kun oli ehtinyt muutamat kertyä. Yhden kuitenkin halusi täyttää pesuaineella ja osti pikakahvia lisäksi. Tuumattiin, että alkaa kanisteri olla vähän lopussa ja pitäisi kaiketi lisää hankkia. Mutta niinpä olikin, että kun asiasta alettiin soittelemaan, että mitä tehdään, niin löydettiin varastosta sellaisia pusseja, missä sitä olikin lisää. Vielä pitäisi kai pohtia, miten me saataisiin ne pussit tyhjennettyä kanisterin sisään, että olisi helpompi pumpata sitten purkkiin.

Siinä kun sitten lähtöä teki, niin tuli seuraava asiakas perään. Kierteli aikansa ja meinasin kyselläkin jo, että etsiikö jotain tiettyä, vai onko ihan ikkunaostoksien lumoissa. Sokeripaketti tarttui käteen ja sitten kysyi, onko meillä inkiväärituotteita. Noh, onhan meillä inkiväärijauhetta ja siitäkös hän innostui ja otti purkin. Näillä meinattiin pärjätä, mutta sitten sanoikin, että ostaa vielä kortin.

Setelillä maksoi ja olisi halunnut vielä loppuhilut antaa kolikoilla, mutta niitä ei ollutkaan tarpeeksi. Onneksi meidän kassassa riittää rikkoa rahaa ja antaa takaisin. Ei se maailmanloppu ole. Ja juuri kun oli asiakas karkaamassa jo omille teilleen, niin huikkasin nopeasti perään, että eikö hän tahdo vielä ostamansa kortinkin mukaansa, se kun oli jäänyt pöydälle sillä aikaa, kun sokeri ja inkiväärijauhe oli päässeet laukkuun. Naurahtaen tuli korttinsa hakemaan ja kiitti kovin.


[ 17:00 ]

Tänään on varsinainen kollega-päivä, jälleen tuli yksi ja pääsin pyytämään allekirjoittamaan pöytäkirjan. Olisi halunnut ensin ostaa yksittäin niitä koiperhosten häätö-kiekkoja, mutta kun niitä tuleekin 10kpl pussissa, niin jättikin väliin. Sen sijaan viimeinen appelsiinisuklaapatukka pääsi hänen hoteisiinsa.


[ 17:50 ]

Oho, tuli asiakas ihan näin niin kuin päivän päätteeksi. Suklaata haki. Kovin päivitteli, että hinnat olisivat nousseet, mutta eipä ne ainakaan minun aikana ole noussut lainkaan. Tiedä sitten, millloin viimeksi käynyt. Katseli myös laukkuja ja kertoi että hänen oma laukkunsa on myös ostettu täältä. Suklaapatukan kanssa kuitenkin vain lähti jatkamaan matkaansa.


[ 18:00 ]

Ja niin päivä on taas mennyt ohitte. Asiakkaita on ollut kiitettävän paljon, niin ei ole tuntunut lainkaan niin pahalta tänään kaupan puolesta. Ovi on lukkiutunut ja kassa rapsuttelee päiväkassakuittia. Pian on taas päivän työt tehty loppuun asti ja pääsen karkaamaan kotia kohden.

Piia the kauppias, kuittaa!

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Aurinko paistaa, mutta vähän on väkeä

Aurinko paistoi aamusta niin kovin kirkkaana ja sitten kun lähdin töihin, ulkona olikin kylmä. Se tuntui vähän väärältä, koska se muu ulkoilman ulkonäkö antoi ymmärtää, että siellä olisi oikein lämmintä ja mukavaa.

Siksi vähän menen ristiin näiden "lumi on tyhmää, nyt on kevät, mene pois"-ihmisten kanssa. Minulle on paljon ristiriitaisempaa kylmä ilma ilman sitä lunta. Jos tuolla olisi nyt kevyt lumikerros maassa, en hämmentyisi lainkaan siitä, että on vain 3 astetta lämmintä. Nyt se tuntuu päinvastoin väärältä ja epäreilulta.

Ugh!


[ 10:55 ]

Jännitin, miltä kauppa tuoksuu, kun astun sen sisään. Edellisen päivän hajuylläri ei hirveästi lämmittänyt sydäntä. Noh, nyt kauppa tuoksui jo paremmalta. Ei ihan omalta itseltään, mutta paremmalta.

Roskikset olivat jääneet odottelemaan sitten kuitenkin tätä aamua ja kävinkin laittamassa ensin kassan nopeasti kuntoon ja lykkäsin sitten oveen tutun "Pieni hetki"-lappusen ja karkasin roskiksille. Kurkkasin siinä samalla postilaatikon, kun se kuitenkin oli siinä matkanvarrella ja siellä ei ollut meille tullut mitään. Toisen firman jutut taas vaihteeksi lojui siellä ihan niin kuin eilenkin.


[ 11:05 ]

Lappunen ovesta pois, lukko auki ja kukkanen pihalle. Ja näin pääsi kauppa virallisesti aloittamaan päivän.


[ 11:10 ]

Ja sitten tietenkin voisi tähän aamuun hoitaa päiväkassatositteen ja pääkassan päivityksen. Ja sen jälkeen mennä vähän sosialisoimaan nettiin ja sitten katsoa vähän animea taas.

Tänään kuitenkin paistaa aurinko, ehkäpä tulee asiakkaitakin!


[ 12:50 ]

Tuli intialainen mies ja kysyi, että puhunko englantia. No puhunhan minä. Kyseli sitten, että oltaisiinkos kiinnostuneita intialaisista koruista ja että onko pomo paikalla. Sanoin, että pomo ei ole ja että voin kurkata kyllä listasta, jos sattuisi olemaan työvuoroa. Eipä ollut sillä tavalla ainakaan sellaisella ihmisellä, joka olisi voinut sanoa juuta tai jaata. Sitten ehdotti, että esittelee niitä koruja ihan vain minulle. Noh, sanoin että sopiihan se, että ei tässä nyt ole meillä asiakkaita paikalla, niin ei se ole niin justiinsa.

Ja olihan siellä yhtä sun toista. Kaulakoruja, rannekoruja, rintakoruja jne.

Sitten puhuttiin vähän perheistä ja maista ylipäänsä. Ja kovin kehuskeli suomea ja kertoi että on kyllä suomenkansalainen, mutta ettei osaa suomea oikeastaan kovinkaan paljoa ja että pitäisi kouluissa käydä, että sitä oikeasti oppisi. Sitten puhui, että olisi ihanaa, jos hän voisi joskus omistaa oman kaupan, mutta vuokrat ovat korkeita ja ettei hänellä ja hänen myynnillään ole varaa. Puhui arvolisäverostakin, että se syö asiakkaita pois myös.

Sitten kerroin, että voin kaupan puolesta sanoa, että mikäli hänen tuotteensa eivät ole valvottuja, niin että niiden tekijät saavat kunnon palkkaa ja ovat hyvissä työolosuhteissa ja että heidän lapset pääsevät kouluun jne. niin meidän kauppa ei pysty ostamaan hänen korujansa tänne myyntiin, vaikka kuinka nättejä ja halpoja olisi.

Lopulta mies sitten toivotteli hyvät päivänjatkot ja lähti jatkamaan kiertelyään. Sain myös paljon kehuja englannin osaamisestani ja kysyi, että olenko joskus käynyt Amerikassa tai Briteissä. Sanoin, että pelaan paljon tietokoneella ja juttelen kavereiden kanssa englanniksi, niin sieltä olen saanut kielitaitoa.


[ 15:40 ]

Tulipa asiakas, mutta vain hakemaan meidän molemmat lehdet, joita täällä jaetaan.

Eikö tälle päivälle oikeasti tule taaskaan ensimmäistäkään asiakasta?


[ 15:50 ]

No juuri pääsin sanomasta! Asiakashan se sieltä tuli ja kyseli amppeleita. Sanoi, että hän on ennenkin täältä hakenut. Nyt olisi kuulemma tarvetta taas. Esittelin tietenkin meidän vaihtoehdot ja lopulta löytyi hänen tarpeisiinsa sopiva. Ottikin niitä oikein kaksin kappalein ja vielä korien kera. Kuulemma on roikkukasvit, jotka ovat juuri päässeet uuteen multaan ja isompaan ruukkuun. Kyllä nyt taas kelpaa. Oikein tyytyväinen asiakas poistui kaupalta, hyvää päivän jatkoa toivotellen.


[ 17:30 ]

Tuli asiak- ei kun kollega näemmä sittenkin. Toi papereita kokousta varten (mistä en edes tiennyt, että se oli tänään, yhyy!) ja sanoi, ettei itse pääse osallistumaan, kun hänellä onkin toinen kokous toisaalla, mitä hän ei voi jättää välistä. Kuulemma kokouksia riittänyt juuri tälle päivälle.

Niinhän tuo kello alkaa taas lähennellä päivän päättymistä ja se taas tarkoittaa, että jos tänään on kokous, se on heti kaupan sulkemisen perään. Noh, ei se haittaa, ei minulla suunnitelmia ollut muutenkaan.


[ 17:55 ]

Sieltä tuli kollega paikalle, kun kokousta pitäisi olla. Missähän muut ovat?


[ 18:00 ]

Virallisesti kauppa on nyt kiinni, vaikka ovi nyt auki onkin. Loppuja ihmisiä tässä odotellaan ja sillä välin hoitelin kassan kuntoon ja muuten laitoin kauppaa huomista varten valmiiksi.

Toinen kollega sentäs pääsi myöskin paikalle ja osti kaffetta, suklaata ja mysliä, mutta sen myynti meneekin vasta seuraavalle päivälle. Eipä se haittaa, jos vaikka tuleekin hiljainen päivä.

Piia the kauppias, kuittaa!