Hämmentävä random päivä

[ 10:55 ]

Kauppa odotteli kaikessa hiljaisuudessa, että pääsin ovelle ja aloittamaan päivän. Olin kotoa lähtiessäni aivan varma, että nyt olen myöhässä, mutta olinkin katsonut kelloa väärin. Ei muuta kuin ylälukko auki, sisälle, valot päälle, kassa kuntoon, lappujen pikainen lueskelu, mitä oli viikonlopun jäljiltä. Kiittelin kaikessa hiljaisuudessa, ettei mitään häslinkiä ollut selvitettävänä. Väsymystaso on melkoinen.


[ 11:00 ]

Sitten ei muuta kuin rutiinilla kukkanen ja kisumatto pihalle. Sää näyttäisi olevan epävakaa, joten rekki pääsee katoksen alle suojaisampaan paikkaan siltä varalta, että se sade todella yllättää.

Huomasin myös, että kaupalla oltiin tehty kevyttä siivoamista ja asioiden paikoilleen laittamista. Ihanaa! Kaikki kesken olevat asiat ovat harmittaneet koko ajan ja epätietoisuus, että mihin mikäkin pitäisi oikeasti laittaa. Pahvejakaan ei viitsi lähteä yksin viemään sinänsä, kun ei kauppaa voi yksin jättää ja on tylsää laittaa luukku kiinni vain siksi, että olen viemässä roskia. Kiitos suuri tästä helpotuksesta!


[ 11:10 ]

Ensimmäinen asiakas! Ja hänen kaverinsa! Pohtivat sorminukkeja, huolinukkeja ja sitten kuitenkin päätyivät ostamaan tuoksusaippuan. Ilmeisesti oli lahjaksi menossa. Maksettuaan, kysyi jotain pussia saippualle. Niin no, meillä on toki niitä pieniä oransseja paperipusseja siellä pöydän alla. Otin sellaisen ja sanoin, ettei meillä oikein ole kuin sellaisia ja että voi kokeilla, jos se mahtuisi sinne sisään. Pienen säätämisen jälkeen, saippua sujahti laatikoineen juuri ja juuri sinne sisään. Narua vielä kyseli, mutta sanoin, ettei meillä ole kuin myynnissä olevaa hamppunarua. Kiitti ja sanoi, että ehkä se pussikin riittää sellaisenaan.


[ 11:20 ]

Kollega tuli kaupalle ja kertoi vähän huomisen suunnitelmista. Pitäisi katsella vähän tuotteita myyntiin, mikäli sää sallii ja meidän kauppa osallistuu iltatori-tapahtumaan. Ja aina voi jättää sitten laatikkoon odottelemaan seuraavaa kertaa. Juteltiin vähän tilausasioista ja lopuksi ihan muustakin, kauppaan liittymättömistä asioista.


[ 11:55 ]

Kaupalle tuli mies, joka kyseli, onko eräällä tietyllä nimellä täältä kuitattu pakettia. Sanoin, ettei kyllä ole ketään, kenet minä tuntisin. Kuulemma hänen kännykkänsä on kuitattu jonkun miehen toimesta postin mukaan ja hän etsii kovin tässä, missä hänen puhelimensa oikein nyt sitten on. Kun hänellä on ilmeisesti firman postiluullu kyllä tuolla, mutta paketithan tuodaan suoraan liikkeeseen ja joku on nyt sen mennyt kuittaamaan. Toivottavasti löytyisi!


[ 12:15 ]

Jopas tänne ihmisiä nyt pukkaa! Tuli asiakas, joka haki laatikollista, eli 10kpl, pikakahvia. Sanoin, ettei meillä ole laatikkoa ja ettei me saataisi oikeasti sitä edes antaa, mutta että kyllä hän ne kahvinsa saa. Asiakas sanoi, että riittää hyvin, että hän saa vain kahvinsa. Mukana oli pieni tyttö ja koira, jotka odottelivat kiltisti sen aikaa.


[ 12:20 ]

Nyt oli muistutus kännyssä ja saan haettua lounaan vihdoinkin ajoissa!


[ 13:00 ]

Tuli asiakas, joka kyseli inkivääri limua. Ihan sydäntä riipaisi sanoa, että se on nyt loppu. Kyseli muuta limua ja jouduin sanomaan, että ikävä kyllä meillä on kaikki limut edellisellä viikolla loppuneet, että yksi pillimehu vielä löytyy hyllystä. Se ei kuitenkaan ollut sitä, mitä asiakas olisi kaivannut.


[ 13:10 ]

Vanhempi asiakas tuli kauppaan ja sanoi, että hänellä on tietty tee, mitä hän etsii. Laukun hartaan kaivelemisen jälkeen löytyi paketti, jossa oli ollut puruna mustaa teetä ja makuna mansikkaa. Sellaista ei ikävä kyllä meidän hyllyistä löydy, eikä ole ollut koko sinä aikana, kuin mitä itse olen tässä kaupalla ollut. Ei myöskään sen merkin pakkauksia, kuin mitä asiakkaalla oli mukanaan. (Ei tainnut olla luomua tai reilunkaupan tuote ollenkaan. Ainakaan en huomannut mitään tuttuja merkintöjä mistään.)


[ 15:20 ]

Kaupalle tuli kaksi nuorta asiakasta. Katselivat jonkin verran koruja, sittemmin saippuoita. Supisivat kovin keskenään ja vilkaisivat vielä sorminukkeja. Kuiskuttelua riitti ja meinasin sanoa, että kyllä he voivat täällä muutenkin jutella, ettei täällä ole mitään erityistä tarvetta puhua hipihiljaa. En sitten kuitenkaan kehdannut. Mitään ei lopulta tarttunut kummankaan mukaan. Korkeintaan mahdollisesti ideoita.


[ 15:55 ]

Tuli asiakas, joka kertoi että hänen kaverinsa oli kehunut tätä paikkaa ja suositellut käymään ja nyt oli sitten tullut ja haluaisi vähän katsella. Lopulta pienen keskustelun lomassa päädyttiin teehyllylle, mistä lähti pari pakettia kokeiluun ja shamppoo -hyllyltä lähti melkein purkki, mutta kun kerroin, että tänne voi tulla ihan oman purkinkin kanssa ja ostaa siihen litrahinnalla, niin asiakas siitä tuntui innostuvan ja ilmeisesti aikoo tulla toisella kerralla oman täyttöpullon kanssa. Yksi patukka FariBreakiakin lähti makusteluun mukaan. Maksun kohdalla oli kortti taas kovin ollut tarjolla, mutta eipä siinä auttanut kuin ottomaatille ohjata.


[ 16:05 ]

Kauaa ei mennyt ja asiakas sai valitsemansa ostokset.

Ja ennen kuin ehdin edes kunnolla istahtamaan, niin jo tuli toinen asiakas perään. Hän oli kiinnostunut kivikoruista ja halusi saada neljä samanlaista. Hetken tutkimisen ja harkinnan jälkeen auringot tulivat valituiksi. Kortilla olisi hänkin halunnut maksaa, mutta ottomaatille minä ohjasin hakemaan käteistä.

[ 16:10 ]

Paluu oli ripeä ja pääsivät korut laukkuun. Kovin tyytyväinen oli, että korut olivat jo pusseissaan, niin ei tarvinnut niitä erikseen vielä pakkailla mitenkään.


[ 16:20 ]

Niin, kiekkoa täytyy käydä kääntämässä autolla, kun onnellisesti unohdin silloin lounastauon aikana. Toivottavasti siellä ei sakkolappu liehu tuulilasissa...


[ 16:30 ]

Lottovoittohan se siellä.. Huoh.. Sen siitä saa, kun unohtaa laittaa muistutuksen kännykkään..


[ 18:25 ]

Hups. Juttelin vähän isän kanssa luurissa ja kello olikin mennyt aika reippaasti yli tasan. Eipä kyllä tullut asiakkaitakaan tässä välissä, vaikka kuinka oli superextra-aikaa kauppa auki. Ei väkisin.

Rekki, kukka ja kisumatto sisään, ovi säppiin, kassa rapsuttamaan ja pohja laskentaan. Sillähän se rutiini menee. En kyllä voi vaatia mitään yliaika-juttuja, kun itse kämmäsin. Höhö.

Piia the kauppias, kuittaa!

Hihihi, perjantaiiiii!

Käytiin aviomiehen kanssa kaupassa, ennen minun töitä, koska lähdemme isommalla porukalla suoraan mökille työvuoron jälkeen. Olimme tulossa kaupalta ja tarkoitus oli että hyppäisin työpaikan kohdalla pois. Paitsi että rakas aviomieheni oli ajamassa suoraan kotopuoleensa viemään ostokset kylmään. Huomautin siinä valoissa ollessamme, että olisi ihan kiva päästä ajoissa töihin, että ei hän kyllä varmaan minua tarvitse siihen, että vie ostokset sinne valmiiksi. Hihi. Ei muuta kuin ympäri, että pääsin töihin.


[ 10:55 ]

Kaupalla oli taas helpot hommat odottamassa, kassa kuntoon, valot päälle. Kevyt suunnittelu, mitä teen mitenkin päin. Lattian luuttuaminen kun siellä oli vielä pesuainepulveria ympäriinsä.


[ 11:00 ]

Sitten ei muuta kuin ovi auki ja rekki, kukka ja kisumatto ulos. Welcome!


[ 11:05 ]

Vielä kun muistan niin voisi käydä tyhjentämässä pesuainelaatikko tonkkaan. Helpompi pumpata.


[ 12:10 ]

Jee! Ensimmäinen asiakas! Tai no, asiakas ja asiakas. Tuli ensin kyselemään mahdollisia vapaita työvuoroja kesälle. Sanoin, että heinäkuu on aika hyvin nyt katettu, että kannattaa varmaan jo elokuusta katsella jotain. Tuumasi sitten, että miettii sitä vähän myöhemmin. Osti kuitenkin espressoa ja


[ 13:00 ]

Tuli asiakas, joka kierteli ensin vähän kauppaa ja kaiveli sitten avaimenperien joukosta norsun. Sanoi, että oli juuri mennyt avaimenperä rikki ja kaipasi juuri sellaista. Kyseli sitten limua. Pahoittelin ja sanoin, että eilen olen myynyt viimeiset. Hän päätti sitten ostaa pillimehun, koska oli kuulemma kova jano.


[ 13:10 ]

Hieman nuorempi asiakas tuli sisään ja kierteli aikansa siellä täällä. Kysyin sitten, että oliko etsimässä jotain erityistä, vai mahdollisesti vain katselemassa ja pistämässä mieleen, jos jotain kivaa löytyy. Katselemassa kuulemma, kun ei ollut koskaan käynyt. Mitään ei kuitenkaan tarttunut mukaan, kohteliaasti ovella kuitenkin kiitti.


[ 13:50 ]

Tuli kolme pikkuista ja heidän äitinsä. Lahjaa olivat kuulemma tulleet ostamaan. Rahalippaat kiinnostivat ensin, sitten sydämistä valittiin yksi jokaiselle. Lopulta näistä kuitenkin luovuttiin ja löytyikin nätti kivikoru, jonka kaikki kolme hyväksyivät. Pari isompaa pakettia suitsukkeita tuli mukaan. Korulle mietittii värikästä pussia ja passipusseista löytyi sellainen sopivan sävyinen. Sitten amppeleista kyseli, että myydäänkö naruja erikseen. Sanoin, että amppelit ja korit myydään tosiaan erikseen. Niistä yksi oli erityisesti mieleen ja kävin hakemassa sellaisen sitten takaa. Sillä välin sadekepit pääsivät kokeiluun. Jokainen vatkasi omaa ja koitti kuulla, millainen ääni tulee mistäkin. Yksi kapeampi ja pieni lopulta vei voiton ja tuli valituksi. Korttejakin ihasteltiin kovin, mutta kortti löytyi jo omasta takaa, niin ei ollut tarvetta. Passipussikin meni takaisin paikalleen, kun olikin vielä kivempi kankainen lahjapussukka.

Ensin maksettiin kaikki muut, paitsi se sadekeppi. Sitten laskettiin loput rahat ja todettiin, että ne riittävät hyvin siihen ja se sitten pääsi sittenkin vielä ostosten mukaan. Kyllä siinä oli huisi porukka iloisia ja pirteitä tapauksia. Itsekin tulin paremmalle päälle!


[ 14:25 ]

Innokas vaihtovuorolainen tuli jo kaupalle ilmoittautumaan. Sanoi kuitenkin menevänsä vielä syömään, ennen kuin tänne varsinaisesti tulee. Kysyi, jos voi jättää kuitenkin laukkunsa tänne odottamaan. No tietenkin! Nauroi sitten perään, että jos joku sen haluaa kuitenkin ostaa, niin paras myydä hyvään hintaan! Hihi!


[ 14:45 ]

Paperihommat äkkiä kuntoon, tiskiäkin pitää tiskata ja roskis käydä viemässä, ennen kuin vaihtovuorolainen valtaa paikan. Muuten hävettää!


[ 15:05 ]

Puuhlääh! Viimoiset jutut vielä ja äkkiä mökille!

Piia the kauppias, kuittaa!

Miksi näitä "maanantai" -päiviä tuntuu vain riittävän?

[ 11:00 ]

Voi elämä... Huoh.. Myöhässä vaihteeksi. Hieno aamu. Kramppi jalkaan, niin että vieläkin on pohje kipeä, kun kävelee. Kai se siitä helpottaa hiljalleen. Kaupalle tullessa oli asiakas jo odottelemassa ovella. Oli aika inhottavaa laittaa ovi nenän edestä kiinni ja lykätä lappu luukulle, että "Pieni hetki". Pahoitteleva ilme naamalla ja kiire laittamaan kassa kuntoon. Sitten kun olisin avannut oven, asiakas oli jo kävelemässä pois, enkä kehdannut alkaa huutelemaan perään..


[ 11:10 ]

Noh, ehkä päivä ei ole ihan menetetty. Tuli kaksi asiakasta ja toinen sanoi katselevansa ja toinen kyseli teesihtejä. Noh, kyllähän meillä niitä vielä on! Lopulta molemmat kiertelivät kauppaa ja kehto sai kehuja. Kollegakin tuli kaupalle. Teesihti jäi ainoaksi ostokseksi, mutta ehkäpä ideat seurasivat heidän mukanaan jotain toista kertaa varten.

Kollega olisi kovin kaivannut tavallista mustaa teetä, mutta koska hyllyissä ei ole enää jäljellä kuin maullisia, niin päätyi valitsemaan booibos -paketin. (Miksi ihmeessä aina lausun sen "roobios", vaikka tiedän että se on "rooibos"?)


[ 12:20 ]

Tuli asiakas, joka kovin saippuoita kaipasi. Kolmet kappaleet osti ja pienen korin siihen mukaan. Oli kuulemma lahjaksi menossa. Toivottavasti tykkää!


[ 12:45 ]

Tutuhkon näköinen asiakas tuli, mutta en kyllä sitten kuitenkaan tuntenut. Kyseli sorminukkeja ja näytin hänelle meidän valikoiman. Kuulemma kissan ja koiran haluaisi, mutta kahden erilaisen kissan lisäksi, meillä ei kyllä koiraa ole. Vertailun ja harkitsemisen jälkeen asiakas tuli siihen tulokseen, että koala näyttää oikeastaan aika koiralta, jolla on vain lelu suussa (eli se eukalyptuksen oksa). Lähti toinen kissoista ja tämä "koira" sitten hänen mukanaan.


[ 14:10 ]

Voi itku! Olen TAAS myöhässä lounaalta. Pitänee laittaa kännykkään muistutus lounaasta, niin muistaisi siellä käydä.. Kaipa se on siwalle suunnistettava ja jotain sieltä ostettava..


[ 14:25 ]

Pääsin juuri palaamaan takaisin kaupalle ja olin avaamassa ovea, kun tuli asiakas siinä samalla sisään. Vähän joutui säätämään, kun olin nostanut rekin sisälle, ettei kukaan siitä mitään varastaisi sillä välin, kun itse olin hakemassa ruokaa. Kyseli villasukkia, mutta sanoin, ettei meillä kyllä nyt ole, että välitän kyllä viestiä sitten eteen päin, että talveksi osattaisiin sellaisia ehkä tänne tilatakin muutamat parit. Nyt on kuulemma niin kylmät kelit, että kaipaa taas lämmintä päälle.


[ 14:35 ]

Hui että tuli kaunis asiakas! Olkoonkin että ikä näkyi jo pienistä asioista, mutta kauniistipa oli ikääntynyt! Ja hirmuisen mukava ja valoisa persoona! Löysi pari kivestä kaiverrettua kaulakorua, jotka puhuttelivat. Samoin mukaan lähti kaksi eri tuoksuista luomusaippuaa. Kuivatuista hedelmistä mangot olivat mieleen ja pussi sellaisiakin lähti hänen mukanaan. En kyllä millään saa varmaan hetkeen häntä mielestäni.. Huh huh!

(Olisinpa voinut ottaa kuvan ja näyttää!)


[ 15:40 ]

Tulipa tuttu vakioasiakas. Osti viimeisen alecolan. Sanoi, että oli tulossa muutenkin ostamaan loput alelimut, mutta kerran oli yksi jäljellä, niin hän sitten sen siitä vielä ottaa pois. Kehui vielä, että nämä limut täällä ovat parempia, kun ne eivät ole niin ylimakeita.


[ 16:05 ]

Tuli suloinen asiakaspariskunta vauvan kanssa. Vauva ainakin tutki kaupan sisältöä silmä kovana ja ilme oli vähän tuimakin. Lämmin hymy ja asiakkaille jutteleminen ilmeisesti sitten pehmitti tämän pikkukriitikon ja tältäkin irtosi lopulta hymyä ja pientä jokeltelua. Haaveri kävi pesupulverilaatikon kanssa, kun kansi hyppäsi irti ja pulverit lähti leviämään laatikostaan. Sanoin siivoavani sen kyllä ja asiakas pyysi päästä pesemään kätensä vessan puolelle. Annoin luvan. Toinen oli kuitenkin vauvan kanssa tekemisissä, niin ei viitsi riskeerata turhaan.

Tuulikello oli kuitenkin se, miksi he olivat tulleet ylipäänsä kaupalle ja ostivat sitten yhden niistä leveämmistä.


[ 16:25 ]

Asiakas tuli suoraan kyselemään, oliko meillä vielä limua jäljellä. Hyllystä löytyi vielä yksi inkiväärilimu. Sen hän siitä sitten osti ja lähti jatkamaan matkaansa.

Limut olikin jo listattu tilauslistalle.


[ 18:00 ]

Kaupalle alkoi tulemaan tuttua porukkaa yksi toisensa perään. Pikkuinen kokous mahdollisten tulevien kauppiaiden päätäntää koskien. Nostettiin yhden kollegan kanssa rekki sisään ja loput nostin itse sisään. Kassaa laitoin laskentaan vasta, kun kaikki kollegoiden ostokset oli tehty, niin saatiin vähän positiivisempi luku vielä päivän päättökassakuittiin.

Piia the kauppias, kuittaa!

Maanantai? Keskellä viikkoa?

[ 10:55 ]

Kauppa odotteli kaikessa hiljaisuudessaan, että tulisin paikalle ja saisin sinne vähän elämää sisälle. Laskin kassan kuntoon ja totesn, että olin niin tehokas, että ehdin hetken aikaa miettimään, että mitä oikein tänään pitäisi saada aikaiseksi.


[ 11:00 ]

Kukkanen pääsi kisumaton kanssa omille paikoilleen toivottamaan asiakkaita tervetulleiksi. Säävarauksella taas laitoin rekin ikkunan eteen, mutta tarpeeksi lipan alle, ettei sade pääsisi heti tuotteisiin käsiksi.


[ 11:25 ]

Tuttu lehdenjakaja tuli pyörähtämään ja oikein tervehti vielä! Voi että tulin huisin hyvälle tuulelle!


[ 11:45 ]

Tuli asiakaspariskunta, jotka sanoivat tulevansa ihan vain katselemaan. Kehuivat sitten kanssa, miten ihana tuoksu täällä on. Kierreltyään aikansa, tuli kaksi asiakasta lisää. Hekin sanoivat katselevansa. Ensin tulleet tutkivat hieman tuulikelloja, mutta eivät sitten kuitenkaan lopulta kokeneet tarvitsevansa. Vähän sen perästä, kun olivat kiertäneet koko kaupan loppuun, päättivät jatkaa matkaansa.

Kaksi seuraavaksi tullutta tutkivat vaikka ja mitä hekin. Ja kehuja tuli taas kaupalle, kun on niin mukava tuoksu. Kyselivät hieman, että mistähän se mahtaisi tulla, niin sanoin, että varmaan ihan saippuat, suitsukkeet ja kahvit luovat tämän kaupan ominaistuoksun. Ja kahveista puheenollen, toinen asiakkaista päätti ostaa luomumakukahvipussin heti alkuunsa. Suitsukkeita molemmat nuuhkivat niin että hyvä että enää mitään pystyivät nuuhkimaan, kun oli niin monta tuoksua vanhastaan nenässä. Kyllä sieltä sitten lähti yksi pienempi paketti mukaan. Toinen taas ihastui inkiväärikekseihin ja kassalla vielä inkivääri-appelsiini-suklaa nostatti himot ja sellaisen vielä päätti ostaa myös. Kyselivät Lohjan ravintoloista, että missä olisi hyvä käydä ja sanoin, että täällä kyllä niitä riittää, mutta että ehkä oma henkilökohtainen suosikki on tuo kiinalainen, joka tuossa vieressä on.


[ 12:20 ]

Olin juuri suunnitellut karkaavani lounaalle, kun tuli vanhempi herra kaupalle ja kaipasi pikakahvia. Murukahviksi hän sitä kutsui, mutta meni niin reippaasti tutusta paikasta hakemaan, että tajusin sitten, mitä hän tarkoitti. Kerroin sitten, että siinä on vieressä luomuna samaista kaffetta, niin hän päätti ottaa neljän tavallisen kaveriksi yhden luomun vielä maistiaisiksi. Sen perästä kyseli, missähän mahtaa meidän saippuat luurata. Toisella puolella kauppaahan ne nykyään ja sieltä sitten kävi etsimässä itsellensä käsisaippuan, jota on ennenkin kuulemma ostanut. On kuulemma hyvä. Kertoi kanssa, että oli hiekkaa aikoinaan ollut myymässä ja sinne sitten oli tullut herran, napannut hänen saippuakotelonsa, nuuhkinut ja kysynyt, että tässäkös sitä heidän hiekkaansa nyt oli. Hihi!


[ 13:20 ]

Tuttu asiakas ja vapaaehtoismyyjähän se sieltä tuli. Juteltiin siinä hetkinen, kun tuli pari muuta asiakasta. Katselemaan kuulemma tulivat. Pumpattiin sitten tämän tutun asiakkaan kanssa hälle shamppoota ja hoitoainetta. Mukaan lähti myös huolinukkerasia ja sulkaalevy. Näillä kyllä luulisi pärjäävän, kun saa tukan nätiksi, huolet pois ja herkkuja päivään.

Nämä kaksi muuta asiakasta kovin olivat meikkipussia kaivanneet, mutta sopivaa ei oikein löytynyt. Sen sijaan pussillinen luomumakukahvia lähti.

Jännää, miten ensin niitä ei tuntunut menevän ei sitten mitenkään päin ja nyt sitten yhtäkkiä niitä onkin mennyt jo muutama kappale ja saman päivän aikana vielä! Melkoista!

Taloudenhoitajakin tuli pyörähtämään kaupalla, vähän ennen kuin asiakkaat olivat poistuneet. Toi mukanaan yhden pallo takaisin kaupalle myyntiin. Parit laskut sanoin sitten, että löytyy pöydältä. Juteltiin sitten siinä vielä tovi niin kaupan tulevaisuudesta, kuin tulevan viikonlopun suunnitelmista.


[ 14:00 ]

Paperihommat hoidettu taas ajantasalle. Jos sitten yrittäisi jatkaa sen tilauslistan tekemistä. Tässä on kuitenkin vielä useamman paikan tilaukset kirjoittelematta ylös: Mitä, mistä, paljonka kustantaa jne.


[ 14:50 ]

Tulipa huisin mukava asiakas. Ihasteli kovin kaikkea ja tarttui yksi kivikaulakoru mukaan, parin suitsukepaketin ja pienen punaisen sydämen kera. Kuulemma piti äkkiä päästä karkuun, ennen kuin oikeasti ostaa koko kaupan tyhjäksi.


[ 15:15 ]

Asiakas sanoi tulevansa ihan vain katselemaan, kuten monet tänään tuntuivat sanovan. Kelpuuttu sitten kansion, mutta kun maksutapa tuli puheeksi, jäi kansio hyllyyn, koska rahat loppuivat kesken käteisenä ja kuulemma aikaa ei ollut käydä ottomaatilla. Kovin korttikonetta kaipasi ja melko happamasti ilmaisi, että jää monet kaupat tekemättä, kun ei kortilla voi maksaa. Itsekseni siinä tuumailin, että eipä ole kovinkaan monet kaupat jäänyt täällä tekemättä ainakaan omana aikana siksi, että meillä käy vain käteinen. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Kortti tulee ajankohtaisemmaksi ehkä joskus toiste kuitenkin.


[ 16:10 ]

Tulipa asiakas, joka katseli ympärilleen ja kertoi sitten hetken päästä, että on jo pitkään etsinyt tällaista reilua kauppaa ja kyseli, onko liike ollut tässä pitkään. Sanoin, että jossain välissä on ollut eri paikassa, mutta että ilmeisesti tässä varsinaisesti on ollut jo useamman vuoden. Kyseli myös vähän, että onko muualla Suomessa samanlaisia kauppoja ja sanoin, että samalla aatteella on vielä jonkin verran jäljellä, mutta että moni on joutunut lopettamaan. Lyhyen konsultointupuhelun jälkeen päätyi ostamaan lahjaksi kynttilän, teepaketin ja saippuan. Maksuvälineenä pyrki käyttämään korttia, mutta ohjastin käymään ottomaatilla. Tämä ei ollut ongelma ja ei mennyt kauaa kuin asiakas olikin tullut jo takaisin.

Niin että mihin sitä korttimasiinaa tarvitsee, kun ottomaatilla käyminenkin käy niin ripeästi.


[ 16:30 ]

Jopas nyt, asiakas tuli ja kyseli minne ollaan piilotettu saippuat. Näytin sitten kaupan toista kulmaa ja sanoin, että siellähän ne. Pyykinpesunestettä kaipasi pari litraa, tiskiainetta litran ja omiin pulloihin. Meni jännäksi, kun sain ensimmäisen pyykinpesuputilon täyteen, mutta toista en saanut enää kuin hyvä jos puoleen väliin, kun pumppu ei yksinkertaisesti antanut enempää ulos. Kävin sitten säätämässä vähän ja sain laitettua sellaisen täyttölaatikkopussin kuntoon, niin saatiin sitten asiakkaalle purkin täydeltä pyykkinestettä. Tiskiainetta vielä riitti, niin meni kivuttomasti pullojen täytöt. Sillä välin asiakas oli vielä ottanut valkoisille tarkoitettua pyykkipulveria, suolaa ja kantoi vielä perästä shamppoo-pullon, kahdet pienemmät paketit suitsukkeita ja sokeripaketin. (Jos vielä oli jotain, niin en yksinkertaisesti enää muista, haha!) Tuumaili siinä sitten, että nyt on taas kyllä vähäksi aikaa ja seuraavalla kerralla hakee varmaan samanlaisen satsillisen, että mitäs sitä turhia edestakaisin pienten pullojen kanssa ravaamaan. Tarjosin vielä kaupan lehteä mukaan luettavaksi, niin mielellänsä otti ja kertoi että edellisellä kerrallakin oli lehden ottanut ja tykkäsi lukea.


[ 17:45 ]

Tuli melko viimohetkien asiakas. Minttu-makukahvi kiinnosti ja sellaisen osti pussillisen. Toivottavasti tykkää!


[ 18:00 ]

Siis ihan käsittämättömän mitään aikaan saamaton olo, vaikka asiakkaita riitti ja kauppa sai jopa ihan mukavat tulot tältä päivältä (eli ei ahdistanut katsoa kuittia ja ennen kaikkea, ei ollut nollapäivä!). Lista ei tuntunut etenevän mihinkään suuntaan, vaikka lueskelin kuinka tuoreimpia "katalogeja" (eli siis tylsiä listoja, missä ei ollut kuvan kuvaa ja piti nimen perusteella arvuutella, minkähän näköinen tuote oli kyseessä). Onneksi oli tutuilla nimillä löydettävissä ainakin ne oleellisimmat elintarvikkeet. Mutta näistä muista tuotteista olen kyllä jotenkin todella kujalla ja arka tilaamaan yhtään mitään sokkona.

Kauppa kuitenkin meni ihan tasalta kiinni. Kimpsut kampsut pääsi sisälle ja muistin jopa kastella meidän kukkasetkin! Kassasta tosiaan tulostelin kuitin ja laskin rahat. Pitäisi taas käydä rikkomassa käteistä, kun tuli tämmöinen isojen setelien päivä. Kaikki 9 5e seteliäkin meni, eikä ainuttakaan jäänyt jäljelle. Kolikoita onneksi vielä näytti olevan tarpeeksi jokaista sorttia, ettei ihan heti mene sormi suuhun.

Piia the kauppias, kuittaa!

Tämäkin päivä olisi voinut olla maanantai

[ 11:00 ]

Puuhlääh, sen siitä saa, kun ei ole liikenteessä ajoissa. Oltiin kaupalla harjoittelijan kanssa kuitenkin tasalta, eikä siinä kahta minuuttia pidempää mennyt, kun saatiin rahat kassaan, kamppeet pihalle ja ovi asiakkaille auki.


[ 11:10 ]

Viisaasti hoidin paperihommat heti aamusta, vielä kun muistin ylipäänsä edellisen päivän kommervenkit. Eli asiakkaan palautuksen ja sen, että olisi pitänyt muistaa pyytää vaihtamaan saman veroprosentin tuotteisiin. Eli kirjoittelin sitten vähän selityslappua kirjanpidon puolelle ja liitin siihen mukaan kuittia. Puuh lääh.


[ 11:20 ]

Päivän ensimmäinen asiakas! Tuli oikein nimenomaa Haiti-kahvia hakemaan, kolme pakettia. Kuulemma itse aikoinaan opiskellut siinä lukiolla, joka nyt tekee tätä hyväntekeväisyystempausta ja halusi ostaa pussin itselleen ja kaksi muuta menisi hänen tyttärilleen. Korttejakin ihasteli, mutta sanoi, että on vähän kiire, niin hän varmaan palaa taas toiste katsomaan muutenkin vähän tarkemmin, että mitä muuta täällä oikein on tarjolla.


[ 11:30 ]

Operation sähköposti. Kirjoitin yhden ja sain roskapostina yhden. Is this fair trade? (Hohe, olinpas minä nokkela.)


[ 11:45 ]

Jee! Lähkärit tulivat pyörähtämään täällä! Kuulumisia vähän vaihdeltiin, ennen kuin heidän tarvitsi lähteä jatkamaan matkaansa.


[ 12:00 ]

Nyt lounastamaan oikein kiinalaiseen, kun harjoittelija on minun aikana viimoista päivää!


[ 12:45 ]

Kaupalle tuli asiakas, jolle oltiin vinkattu, että täältä saisi tehokasta pesuainetta. Pienen selvittelyn ja arvailun jälkeen selvisi, että se oli sappisaippua, jota hänelle oltiin vinkattu. Myönsin rehellisesti, etten tiedä, miten sitä tulisi käyttää ja että ehkä pakkauksessa on sitten ihan käyttöohjeet. Kuulemma hieman arvokkaampi coretex takki oli saanut osumaa etupuolelle ja kaipasi tehokkaampaa pesua.

Ennen kuin asiakas oli edes ehtinyt lähtemään, tuli aviomiehen sisko käymään kaupalla myös. Ja vähän ajan perästä tuli harjoittelijakin, joka oli käynyt pyörähtämässä koulullaan selvittelemässä asioitaan. Lopulta tämä takki-asiakas pääsi lähtemään (olisi varmaan jutellut vielä hamaan tappiin asti, vähän yksinäiseltä vaikutti).

Perästä tullut aviomiehen sisko olikin ehtinyt jo kierrellä kauppaa ja lopulta päätynyt valitsemaan hierojan. Maksuvaiheessa todettiin, että käteistä ei olekaan. Ei siinä sitten, ottomaatille vain käymään.


[ 12:55 ]

Sieltähän hän palasikin ja sai hierojansa. Lahjaksi oli menossa.


[ 14:30 ]

Olin tässä aloitellut tekemään taas listausta työajoista ja niistä ylijäävistä minuuteista, kun kaupalle tuli oikein rypäs asiakkaita. Tai no, kolme heitä oli. Annoin harjoittelijan hoitaa heidän tarpeensa, jotta saisin itse tehtyä sitä listausta eteenpäin.

Heidän kierreltyään ja kyseltyään mm. riipputuolin hintaa ja seetri-kiekoista, päätyivät ostamaan neljä punottua rannekorua, pienen leppäkertun, huulirasvan ja suklaapatukan.

Heidän vielä ollessa kaupassa, tuli vielä yksi asiakas. Kolme ensimmäistä ehtivät kuitenkin jo poistumaan, kun tämä viimeksi tullut sitten jäi hieman juttelemaan ja kyselemään ja osti sitten rooibos-irtoteetä. Ihmetteli sitten hieman, että olisiko harjoittelija jäänyt tänne pysyväksi kauppiaaksi, niin päätin nostaa päätäni ja sanoin, että kyllä minä täällä vielä olin kaikesta vastuussa ja että tänne on mahdollisesti tulossa eräs hakija harjoittelemaan toivottavasti jo heinäkuun aikana, että pääsen sitten kaikessa mielenrauhassa lähtemään elokuussa lomille ja äippälomille. Kertoi olevansa jäsen ja tuumasi, että varmaan tunnistin hänet. Ja kyllähän minä ennenkin olen hänet täällä tosiaan nähnyt ja silloinkin kertoi olevansa jäsen.


[ 14:55 ]

Jälleen tuli yksi asiakas ja tälläkin kerralla annoin harjoittelijan hoitaa homman. Kyseessä olikin lahjakortilla ostaja ja kovin meinasi meitä neuvoa, ettei meidän tarvitse kassaan mitään lyödä, kun hän lahjakortilla kerran ostaa. Sanoin, että kyllä meidän tarvitsee lyödä, ettei mene kirjanpito sekaisin. Ostoksiksi kertyi: Fruit Jellies-karkkipussi, kahta erilaatuista teetä, suolaa, lakritsarulla-pussi ja alennussuklaalevy.


[ 15:45 ]

Tuli asiakas, joka sanoi katselevansa. Harjoittelija tätäkin asiakasta pääsi hoitamaan, sillä välin kun itse säädin vielä kaavioiden kanssa. Asiakas kierteli ja kyseli sitten shamppoista. Päätti sitten lähteä Latvalaan ostamaan itselleen shamppoo-purkkia.


[ 17:35 ]

Pitkän tuskailun, turhautumisen ja hämmentävien "this-makes-no-sense" -onnistumisien jälkeen sain vihdoinkin kaavioni valmiiksi ja lähetettyä eteenpäin. Hurjat 3 päivää vapaapäiviä ainakin näillä näppylöillä. Melkoista.


[ 18:00 ]

Syvää hiljaisuutta oli kyllä loppupäivä, mutta aika kiva aamupäivä ja päivä kuitenkin. Vähän saattoi olla kevyttä väsymystä ilmassa, mutta se kai on tällaisina matalapaine -päivinä ihan normaalia.

Rekki, kukka ja kisumatto sisään, ovi lukkoon, kassa laskentaan ja villinä ja vapaina sitten lopuksi kohden kotia. RAAH!

Piia the kauppias, kuittaa!

Maanantaihan se siinä

[ 11:05 ]

Niin no, mitäs muutakaan kuin myöhässä. Kävin aamusta hakemassa harjoittelijan, kun oli bussikortista loppuneet matkat, eikä rahaa oikein ole ylimääräistä. Mutkamatkassa vain, kun harjoittelija olikin nukkunut pommiin ja lähdin vähän myöhässä hakemaan, kun en saanut aiemmin kiinni. Ei siinä, hyvin täällä kauppa saatiin nopeasti laitettua auki muillekin kuin vain meille. Rahat kassaan ja kamppeet pihalle, säävarauksella (siellä on tosi pilvistä ja saattaa sataa).


[ 11:20 ]

Paperihommat ajattelin hoitaa heti alkuunsa, etten enempää kerryttelisi tekemistä. Äkkiähän ne oli tehty, paitsi että voisin välillä käyttää silmiäkin. Jouduin tulostamaan yhden päiväkassatositteen uudestaan, kun olin jättänyt välistä Haiti-kahvin myynnit.


[ 11:45 ]

Tuli tuttu kollega pyörähtämään ja kyseli viikonloppuvuoroista, kun niistä oli vajetta. Kurkattiin vihkosesta ja hän totesi, että taitaa juuri niinä päivinä lomalla, kun tarvetta olisi. Sanoi katselevansa vielä, että miten menee ja ilmoittelevansa sitten. Tykkäsi kaupan uudesta järjestyksestä ja huomasi meidän uudet makustelukahvitkin. Sanoi, että palaa niihinkin paremmalla ajalla.


[ 12:35 ]

LOUNAS GO GO!


[ 12:50 ]

Palatessani takaisin (ja siellä muuten satoi vettä ja oli melkoisen MÄRKÄ), kaupalla olikin käymässä ihana vanha kauppias ja pääsin hetken aikaa hänenkin kanssaan juttelemaan. Siinä sitten kesken hyvän lihanvalmistusohjeen tuli asiakas. Juteltiin sitten vähän sivummalla loppuun ja hän sitten karkasi, ennen kuin sade taas yltyy uudestaan.

Tämä asiakas oli ennestään tuttu ja oli vaihtamassa jälleen amppelia toiseen. Paitsi että ei meidän valikoimasta ikävä kyllä löydy tarpeeksi isoa, mutta lyhyttä, että hän voisi käyttää. Päätyi sitten vaihtamaan amppelin suklaaseen ja sitähän sitten hän ostikin senkin edestä, vaikka ensin pohtikin, ettei hän kehtaa ostaa, kun sitten tulee taas syötyä myös.


[ 13:25 ]

Tuli kaksi asiakasta (koiruus mukanaan), jotka ihastelivat laukkua, mutta sanoivat kaipaavansa valkoista. Mutta eipä meillä oikein valkoisena ole oikeastaan mitään, yhtä isoa ainakaan. Lopulta sitten kiittelivät ja lähtivät jatkamaan matkaansa.


[ 13:55 ]

Ja sitten Kelaan hoitamaan asioita hetkeksi.


[ 15:00 ]

Kylläpä siellä meni, mutta tulipahan asiat selviksi.


[ 15:30 ]

Tuttujahan sieltä kaupalle tuli, kun kovin uhosivat että tulisivat pyörähtämään. Alkuperäisestä "tullaan hakemaan suokosokeripaloja" -suunnitelmasta luovuttiin, kun oikeastaan purkillinen tiskiainetta testikäyttöön oli ihan valid ajatus.

Samaan aikaan tuli toinen asiakas, joka päätti kokeilla erästä shamppoota, joka oli nimenomaa normaaleille ja kuiville hiuksille, sen lisäksi mukaan tuli Hyvästit muovikasseille -kassi ja lukemiseksi Voima-lehti.

Kaverien kanssa sitten jatkettiin höpisemistä ja mukaan alkoi kerääntymään colalimu ja kori ja pienempi makukahvipussi. Joutui toinen hakemaan vielä vähän lisää käteistäkin välissä, että saatiin kaikki ylipäätään maksettua. Kehto olisi ollut kyllä ihan huvittava ostos kisuille, mutta ehkei sitten kuitenkaan niin tarpeellinen. Monta muutakin asiaa katseltiin, ihasteltiin ja vähän tekisi mieli, mutta sitten lopulta, minne kaiken sen saisi esille. Mikä oli ehkä ihan hyvä kysymys ja asiallista vähän jarruttaa. Koska itsekin ostaisin varmasti puoli kauppaa mukaani, jos vain ei olisi tilasta ja rahasta kiinni.


[ 17:00 ]

Tulipa tuttu asiakas ja kertoi heti alkuunsa, että viimeviikosta oli jääneet eräät korvakorut huutelemaan hänen mieleensä ja niitä kovin etsi. Sitten sanoi, että olen tainnut myydä ne ja sanoin, etten kyllä nyt muista myyneeni ainoitakaan ja sitten asiakas löysikin ne. Eri paikasta, kun olin vaihtanut järjestystä siistimmäksi. Niiden lisäksi tuli sydännukke, pieni punainen sydän ja pussukka useammalla taskulla. Sanoi palaavansa takaisin, kun sieltä jää kuitenkiin jokin juttu huutelemaan mieleen perään.


[ 17:10 ]

Niin ja tosiaan, tässä väliaikoina ollaan käyty läpi vähän, mitä tavaraa kaupalta löytyy (lähinnä elintarvikkeita) ja kasattu hiljalleen listoja, että mitä olisi hyvä tilata ja mistä. Kun tarkoitus oli semmoiset tehdä ja lähettää edelle ja antaa arviota, paljonko kustannuksia tilauksista tulisi.


[ 17:50 ]

Varainhoitaja tuli paikalle ja annoin kaupan laskut hänen hoteisiinsa. Samalla annoin myös äippärahoihin liittyvän lapun, joka jää myöskin hänen täytettäväkseen.


[ 17:55 ]

Tuli työpaikkahaastattelua varten uusi henkilö ja vähän perästä tuli kaupan puheenjohtaja. He menivätkin pienen esittelyn jälkeen takahuoneen puolelle haastattelua toimittamaan.



[ 18:00 ]

Kello löi jo viis-- öhm.. kuusi, kauppa kiinni jää. Kamppeet sisälle ja kassa rapsuttamaan kuittia, kun rahoja laskeskellaan. Haastattelut jää nyt varainhoitajan ja puheenjohtajan heiniksi, samoin kaupan lopullinen lukitseminen. Tilauslistojen kirjoittelu ja tutkiminen jatkuu taas huomenna.

Piia the kauppias, kuittaa!

Wut? Asiakkaita senkus riittää

[ 10:50 ]

Ihana harjoittelija oli taas ovella odottelemassa, että päästäisiin aloittamaan päivää. Kyllä vain nämä päivät on parhaita, kun ei tarvitse olla yksikseen! Kassa tuli nopeasti kuntoon ja juonittiin vähän, että mitä me tänään tehtäisiin.


[ 11:00 ]

Kauppa auki, rekki ulos, mutta säätä silmällä pitäen kaiken varalta, kukkanen ja kisumatto omille paikoilleen. Niin ja kauppaan valot päälle. We are ready to roll!


[ En ole varma kellonajasta ]

Tuli asiakas, joka osti 17 kappaletta sorminukkeja ja universal stonen. Sillä melkein sitten oikeastaan katettiinkin jo tämän päivän saldo, että ei muuta kuin pulju kiinni ja hunningolle! ..eikun siis.

Seuraavaksi tuli asiakaspariskunta, jotka tulivat ostamaan pari pakettia sokeria. Naureskeltiin siinä, että nyt riittää taas hetkeksi aikaa ja nimenomaa vain hetkeksi, koska käyttö on kuulemma runsasta.

Eipä mennyt kauaa, kun tuli taas asiakas ja hän osti lelukassin, jonka oli nähnyt näyteikkunassa. Sen lisäksi mukaan tuli pussi Altura-kahvia, kun lahjaksi oli kahvia ostamassa ja osasin sitten muiden puheiden perusteella suositella sitä.

Lounasta kävin johonkin väliin hakemassa.

Pitkän hiljaisuuden jälkeen tuli asiakas, joka olikin menossa viereiseen liikkeeseen, eli kukkakauppaan. Oli ollut vain puhelimessa ja tajusi sisälle tultuaan, että väärään liikkeeseen olikin astellut. Ei se mitään, semmoista tapahtuu.

Sitten tuli nuori pari, jotka ostivat pienen koalan, ale suklaalevyn ja -patukan.

Meni taas hetken aikaan, kun sitten tuli hyvin määrätietoinen asiakas, joka halusi nimenomaa pikakahvia. Luomu-versio pyörähti kädessä, mutta ilmeisesti hinta kuitenkin voitti ja päätyi ostamaan ihan peruspussin.

Tuli toinen määrätietoinen asiakas, joka lyseo kahvia halusi. Tummapaahtoa kyseli ja sanoin, että lukiolta saattaisi saada, mutta että meillä on vain vaaleaa paahtoa. Naureskeli sitten, että miksi me oikein ollaan niin rajoittuneita ja sanoin siihen sitten ihan asiallisesti kuitenkin, ettei meillä ole varsinaisesti varaa ottaa molempia, että ollaan vain päätetty, että parempi ottaa vaaleaa. Olisihan voinut kai sanoa, että hyllyssä on samaa lohjalaista kahvia tummanakin paahtona, mutta ilmeisesti kuitenkin hän tuli nimenomaa lyseo kahvia hakemaan ja halusi tukea sitä Haitiin rakennettavaa koulua. Kassakoneen kanssa harjoittelija onnistui tekemään perus sähläyksen, eli löi hinnan vahingossa suoraan sentteinä ja ihmetteli, kun maksettavaksi summaksi ei tullutkaan 16e vaan saman verran centtejä. Neuvoin sitten, kuinka tämä korjataan ja saatiin asiakkaalle oikea summa maksettavaksi.

Tässä kohtaa kello oli 14:50.


[ 16:50 ]

Tuli tuttu vakioasiakas. Mukanaan toi jopa ihan kaverin. Colan myin molemmille ja toivotin hyvät juhannuksetkin.


[ 17:10 ]

Hyllytettiin vähän kahveja lähempiin varastoihin, kun ne olivat aika tyhjää täynnä.

Katseltiin myös melko kuumeisesti noita tilaus-juttuja, mutta iski semmoinen stressi niistä ja aivot sanoi "diudiu-uliuli-möömöö" niin päädyttiin siihen tulokseen, että kaipa ne on maanantaina parempi tutkia. Ja onhan tässä ravannut asiakkaitakin, niin hyvä jos on ehtinyt istua alas ja kuunnella omia ajatuksia.


[ 18:00 ]

Sää oli epävakaa ja rekki oltiin siirretty turvaan. Nyt on hyvä kantaa sisään takaisin, kukkanen ja kisumatto kanssa. Kassa huutamaan kuittia ja rahat laskuun. Tulipahan katseltua tuotteita, muttei tullut kyllä mitään minnekään listattua. Maanantaina sitten. Sitä minä tässä itselleni koko aika hoen.

Niin ja mitä tekisinkään ilman harjoittelijaa. Pää täällä olisi levinnyt yksinään.

Piia the kauppias, kuittaa!

Tapahtumarikasta tuntui olevan

[ 10:55 ]

Postilaatikolta kurkkasin taas postit ja olihan siellä yksi kirje lisää. Täytyy taas soittaa varainhoitajalle ja ilmoittaa, että kaikenlaista olisi täällä taas maksettavana.

Tällainen löytyi postilaatikosta eilen jo. En osaa sanoa
kenelle se on tarkoitettu, mutta hirmu suloinen silti!

[ 11:00 ]

Kauppa tavalliseen tapaan auki, valot päälle, kassakone valmiina äksöniin ja kukkanen kisumaton kaverina ulos. Sadetta joutunee taas kyttäämään, ettei rekin tavarat kastuisi, kun laitoin sen nyt kuitenkin tuohon vähän ulommas esiin.


[ 12:00 ]

Nyyh, tietenkin se alkoi satamaan.. Piti siirtää rekki katoksen alle turvaan.


[ 13:50 ]

Kollega tuli pyörähtämään. Kertoi korjauttaneensa laukun, muttei kehtaa laittaa sitä enää kaupalle myyntiin, niin päätti sitten ostaa itselleen. Puheltiin sitten hieman mahdollisesta työkokeilijasta ja työnhakijasta, sekä harjoittelijasta.


[ 14:50 ]

Nyt on kyllä sellainen juttu, että oli pakko alkaa vähän riehumaan ja laittaa tuotteita myyntiin, nyt kun sain niitä hinnoiteltuakin:

Uusia kisu- ja taloavaimenperiä. Kisuja tuli jopa 7 eri väriä!

Kolme uutta väriä kisukolikkokukkaroihin myös.

Täysin uudet norsukolikkolippaat!
3 eri väriä.

[ 15:10 ]

Tulipa ensimmänen ihan oikea asiakas! Kierteli ensin ympäri kauppaa, hyvin tiukka ja jokseenkin kriittinen ilme kasvoillaan. Lopulta kyselee mm. sydämistä, että onko ne kivestä. On. Sitten hyrrästä, onko puuta. On. Sappisaippuan valmistuskohteenkin halusi tietää ja sanoin, etten osaa vastata, ellei sitten paketti tiedä kertoa. Lehmästä. Kysyi vielä, että onko teuraslehmästä. En tiedä. Asiakas ottaa kuitenkin paketin.

Sitten ihastui kivikoruihin. Kysyi sitten, olisiko joku näistä mielestäni sopiva pojalle. Sanoin, että se on niin paljon maku asia, etten osaa oikein vastata, mutta kerroin oman suosikkini, minkä itse luultavasti ostaisin pojalle. Lopulta asiakas on valinnut 5 eri korua. Kassalla kysyi sitten, että käykö kortti. No eihän meillä. Sitten tuumaa, että jos hän tulisi myöhemmin uudestaan hakemaan ostokset, että jos laittaisin ne hänelle jonnekin syrjään. Sopiihan tuo. Samalla sopi myös, että mikäli poika ei pidäkään korusta, niin hän voi tulla vaihtamaan sen. Sanoin, että kuittia vastaan voi.

Asiakkaan lähdettyä tulin ajatelleeksi, että pitänee sitten myös sanoa, ettei korua voi vaihtaa kuitenkaan enää oston jälkeen takaisin rahaksi. Että se on kuitenkin ostos ja vain vaihto on ok.


[ 15:20 ]

Sieltä tuli sitten toinen tuttu vakio asiakas, joka suitsukkeita hakee. Neljä isompaa pakettia lähti sitten hänen mukanansa.


[ 15:40 ]

Tuli asiakaspariskunta, kyseli olisiko raitaolkalaukuissa vetoketjullista. Ikävä kyllä kaikki ovat tarralla kiinni. Löytyi kuitenkin väri, joka miellytti, mutta sitten kuitenkaan olkahihna ei ollut riittävän pitkä asiakkaan tarpeisiin. Kauppa sai taas tuoksukehuja ja kehtokin sai ihailua, vaikka tarvetta ei enää kuulemma olekaan. Kiittivät kovin ja lähtivät jatkamaan matkaansa. Kuulin vielä ohimennen, kuinka tuumasivat täällä olevan edulliset hinnat.


[ 17:15 ]

Sieltähän tämä asiakas tulikin, joka oli varannut ne korut ja sappisaippua aikaisemmin. Toivottavasti niistä nyt sitten kuitenkin pidetään, niin ei tarvitse harrastaa vaihtoa. Toisaalta, juuri tajusin, että unohdin sanoa, ettei voi vaihtaa rahaksi.. No jaa, ihan sama. Saanhan sitten siinä sanottua, kun tulee vaihtamaan.


[ 18:00 ]

Kauppa sulkeutui taas muulta kansakunnalta. Kamppeet sisälle, ovi lukkoon, kassa laskentaan, kuitti tulostumaan, syvä henkäys ja hiljalleen kotia kohden.

Piia the kauppias, kuittaa!

Olipas hyvä päivä

[ 10:30 ]

Öäöäöä, liian aikaisin liikkeellä. Tai lähinnä niin, että aviomies päätti heittää näin aikaisin tänne. Nyt on vähän hämmentynyt olo, että mitä oikein sitten edes tekisin. Ei siinä, kyllä tässä ehtii mm. hintoja laskea valmiiksi ja laitella tuotteita hyllyyn ja varastoon.

Kassan laskin ensin ja olin saada slaagin, kun vajausta oli melkein pari kymppiä! Sitten tajusin, että olin eilen ottanut nimenomaa sieltä rahaa, että olin saanut ostettua uudet kuittirullat. Huh! Selvisi onneksi pienellä, että minne oli kadonnut sekin summa.


[ 11:00 ]

Kauppa auki ja kamppeet pihalle. Niin, paitsi että kun näytti vettä vähän ripottelevan, että kehtaako rekkiä ulos viedä. Laitoin sen nyt kuitenkin katoksen alle.


[ 11:10 ]

Oho, kaksi asiakasta! Kiertelivät kauppaa ja puhelivat lähinnä keskenään. Kolmas asiakas tuli myös, mutta kuuluikin samaan porukkaan. Sieltä alkoi kertymään yhtä sun toista. Pannualunen, hamppunarukerä, tuoksusaippua, raitaolkalaukku. Kysyivät, että käykö kortti ja kun sanoin, että käteisellä pelataan, niin sitten puhisivat keskenään, että onko käteistä tarpeeksi. Kyllä sieltä sitten saatiin kasaan oikea summa ja tyytyväisiltä vaikuttivat kaikki. Tämä hyvä.


[ 12:10 ]

Lounasta voisi hakea. Meni jännäksi, kun en nähnytkään netistä suoraan, mitä tänään on ruokana, kun siellä ollaan laitettu uudistuksia kehiin ja ruokalista näyttää: "Ei ruokalistaa saatavilla. Hyvää ruokahalua!" Hihihi.


[ 12:25 ]

Niin, otin sitten kaalikääryleitä (ja nyt kaduttaa, että vein sen puolukkahillopurkin kotiin!) ja uusia perunoita ja kasan kurkkua, muutama luumu ja tomaattia. Nom nom nom!


[ 12:35 ]

Tuli mies, joka toi ilmaisen kirjoitusalustan. Kaupallahan on vielä joku vanha, mutta siinä on nätti kuva, niin miksikäs sitä mennä vaihtamaan. Ja kotonakin on jo yksi kappale aiempaa satsia, niin en oikein tiedä, mitä tekisin tällä uudella.. Hmm hmm..


[ 13:00 ]

Tuttu vakioasiakashan se sieltä tupsahti. Saippuaa tuli ostamaan, mutta koska meillä edelleen noita limuja oli eurolla kappale, päätti hän vielä sellaisen ottaa siihen kaveriksi.


[ 13:10 ]

Tulipa asiakas, joka kertoi, että katselee nyt tässä ensin. Keskusteltiinkin sitten siitä, miten on kivaa vain katsella ja sitten voi aina myöhemmin palata, kun muistaa, mitä kaikkea kivaa jossain oli nähnyt. Puheltiin vielä säätilasta ja siitä, miten jokaisella on jonkinlainen sää, mistä pitää ja ettei hän (enkä oikeastaan minäkään) oikein ymmärrä, miksi pitää valittaa, että "sataa liikaa" "paistaa liikaa" "on liikaa pilviä" jne. Oltiin aikalailla yhtä mieltä, että sää on sellainen kuin on ja maapallolla säätilat vaihtelevat sen mukaan kuin vaihtelevat ja kaikki pitäisi ottaa vastaan sellaisena kuin ne tulee. Turhaa energian hukkaa valittaa kaikesta. Sen lisäksi asiakas kertoi olleensa joku 8-vuotias, kun edellisen kerran on lunta satanut keskellä kesää.


[ 13:35 ]

Tulipa toinen tuttu asiakas, vakkari hänkin, ja suitsukkeitahan hän tuli hakemaan. Meni viisi pienempää pakettia ja yksi isompi. Näillä oli taas hyvä mennä vähän aikaa. Osti vielä niille oikein paperikassin!


[ 13:45 ]

Melkoisella kiireellä tuli asiakas sisään ja sanoi että on joskus ostanut täältä erityisen hyvää kahvia. Sanoin sitten että altura on ainakin sellainen, mitä on kovin kehuttu ja itsekin olen sitä ystäville ostanut, kun se niin kovin kehuttu on ollutkin. Päätti paketin sitä ostaa ja (koska kirjoitan jälkijunassa) mahdollisesti tuli keksipaketti tai jokin muu pieni herkku mukaan. Yhtä kovalla kiireellä hän lähti sitten jatkamaan matkaansa.


[ 13:50 ]

Lähes heti perään tuli tuttu asiakas, jota tervehdinkin tuttavallisesti. Viimeksi oli käynyt vain katselemassa. Nytkin sanoi vain katselevansa lähinnä. Ja sitten tulikin ihana harjoittelijakin käymään täällä ja maksoi eilen ostamansa kuivatut mangopalat. Asiakas taas kierteli loppuun asti ja lähti sitten kiitellen pois.


[ 14:55 ]

Juteltuamme hyvän tovin harjoittelijan kanssa, tuli kaupalle asiakas, joka hänkin katseli lähinnä. Melkein heti perään tuli toinenkin, joka hänkin päätyi lähinnä katselukierrokselle. Kolmannen asiakkaan tullessa sisään, katsoin harjoittelijaa merkittävästi, mutta hän sattui katselemaan juuri sillä hetkellä aivan muualle ajatuksissaan. Ensimmäinen ja kolmas asiakas olivatkin samaa porukkaa ja pulisivat hieman keskenään. Toisena tullut ei ilmeisesti löytänyt tähän hätään mitään itselleen tai kellekään muulle ja lähti sitten hymyillen jatkamaan matkaansa muualle kaupunkiin.

Kaksikko sen sijaan kiertelivät, vitsailivat keskenänsä ja näyttivät toisillensa, mitä olivat huomanneet ja mitä ehkä toinen saattaisi haluta. Lopulta alkoi heidän käsiinsä kerääntyä pieni kasa ostoksiakin. Pieni vati, jossa oli valitettava pikkuruinen särö, lähtikin heidän mukaansa. Suitsuke tuli siihen melkein heti perään, ensin nuuhkittuaan vuorotellen ja tehtyään hieman yhteistyötä. Sitten kahvi hyllyn kohdalla toinen sanoi vihjailevasti, että voisi haluta Lohjalaista kahvia. Kuulemma se oli semmoista sopivamman makuista. Vihjasin sitten Alturasta, että sekin on erityisen kehuttua ja asiakas innostui kysymään, että onko tumma tai vaalea paahto ja sanoin, että tietääkseni se on vähän siltä väliltä. No sitten hän päätti, että sen hän kyllä oikeastaan sitten haluaisikin maistaa. Toinen sitten sanoi, että jos hän sen todella haluaa, niin ottaa ihmeessä. Sen jälkeen hamppunaruja kertyi viisi pientä kerää. Ja limujakin tuli pari ostettua. Sanoin siinä sitten, että katsoo nyt varuilta muunkin alelaarin tarjoukset, vai että pärjätäänkö jo näillä, mitä jo oli. Ensin tullut sanoi, että tämä on hyvä ja maksoi ostokset, kun sitten toinen sanoi, että siellä olisi inkivääri-appelsiini-tummaasuklaata. Siitäkös sitten taas innostuttiin ja päätettiin vielä semmoinen ostaa. Olin juuri ollut laskemassa vaihtorahaa, niin otinkin sitten siitä osan maksuksi ja laskin vielä kerran vaihtorahan uudestaan. Iloisina ja tyytyväisinä poistuivatkin sitten kaupalta.


[ 15:30 ]

Tässä vaiheessa harjoittelija sitten päätti, että voisi hiljalleen liueta kotia kohden ja valmistautumaan seuraavaa päivää varten. Kaikkea kivaa siellä oli tiedossa ja on erittäin ymmärrettävää, että voisi vähän ladata pattereita valmiiksi. Torstaina sitten taas nähdään seuraavan kerran, niin saa kyllä sitten kertoakin, että miten meni!


[ 16:40 ]

Tuli asiakas pienen tytön kanssa. Hieman kiertelivät yhdessä ja sitten asiakas kysyi, voisiko hän mahdollisesti kurkata vähän reittiohjetta netitse. Sanoin, että kyllä onnistuu ja ettei minulla ollut mitään sitä vastaan. Kyseli sitten tiettyä shamppoota ja sanoin, että sitä meillä on ainoastaan purkissa, ettei täyttö ole mahdollista. Osti sitten kuitenkin sellaisen ja pyysi täyttämään kaksi tuomaansa pulloa parilla muulla eri tuoksuisella. Sillä välin kun pumppailin purkkeja täyteen, asiakas pääsi etsimään reittiään. Hän sitten lopulta sai selville ja kysyi sitten, josko voisi mahdollisesti tulostaa ohjeen. Sanoin, ettei se ole myöskään ongelma ja että ihan vapaasti. Yhdelle sivulle mahtui tarpeeksi suuri osa ohjeesta ja se riitti asiakkaalle. Osti vielä sen lisäksi kuivattuja mangoja, suklaalevyn, inkivääri limun ja alabasteri sydämen. Juuri kun oli maksanut, huomasi, että cola-limukin olisi tarjolla ja vielä tarjouksessa. Osti vielä pari sellaista ja sitten vaikutti olevansa kaikin puolin tyytyväinen. Hyvä näin.


[ 17:55 ]

Paperihommatkin tuli nyt sitten pitkän hiljaisuuden jälkeen hoidettua.


[ 18:00 ]

Aika laittaa taas kauppa kiinni, odottelemaan huomista päivää. Rutiinit on tutut. Kassa rapsuttamaan ja rahat laskentaan. Kamppeet sisälle, valot kiinni ja minä ulos, kohti kotia.

Piia the kauppias, kuittaa!

Voe maanantai

Voi

Hyvää

Päivää...

Niin, kaipa välillä on tämä tällainen MAANANTAI, kun mikään ei tunnu sujuvan ja suunnilleen itkettää vain.

Ensinnäkin, kotoa lähtiessäni töitä kohden huomasin, että olin unohtanut huppari-takkini kotopuoleen, 45km päähän. Siellä oli mm. kotiavaimeni ja kaupan avaimet. Epätoivon leimahdus ja kevyt paniikki. Onneksi tiesin, mistä voin käydä kyselemässä vara-avainta.


[ 11:05 ]

Kaupalla. Kassaa pääsin tutkailemaan kuntoon ja siellä olikin lauantailta terveisiä, että oli tapahtunut joku moka ja tarvitsisi tutkailla, että mitä missä ja milloin. Päätin tutkia hetken perästä, että ensin hoitaisin vain kassan pohjat kuntoon ja palaisin sitten astialle.


[ 11:10 ]

Sain juuri laiteltua oven auki ja kamppeet pihalle ja päästyä tutkailemaan, että mitäs sählinkiä oli tapahtunut ja sain puhelunkin, jossa tämä vapaaehtoinen teki synnintunnustuksen ja päästin hänet kyllä pälkähästä, koska hei, mokia sattuu. Huomasin sitten, että päiväkassakuitin reunan yli oli mennyt osa numeroista. Ensin ajattelin, että kuittirulla olisi ollut kassakoneessa huonosti, mutta sitten tajusin, että sinne oltiin laitettu kapeampi kuittirulla sisään, kuin mitä siellä kuuluisi olla.

Kävin kaivelemassa meidän kätköjä ja varastoja läpi ja löysin ainoastaan samoja, liian kapeita kuittirullia ja vastaavasti liian leveitä kuittirullia. Ahdistus nosti päätään. En voi tulostaa asiakkaille liian kapeita kuitteja, mistä puuttuu puolet hinnoista. Kaupan oveen lappu "Pieni hetki" ja nokka kohti Lohjan konttorikonetta.


[ Mysteeri ]

Niin, tulin sitten takaisin kuittirullakasan kanssa ja sain laitettua ne kutakuinkin fiksusti kassakoneen pöydän alalaatikkoon, vasemmalle puolelle.

Kaupan pääsin vihdoinkin avaamaan kunnolla ja olin tässä vaiheessa jo ihan puhki. Ja sitten tulikin ihana harjoittelija täällä käymään. Hänelläkin niin maanantai-päivä kuin vain saattoi olla. Kiitos hänen pääsin kuitenkin hakemaan lounasta.

Asiakkaitakin tuli ja meni, osa osti, osa ei. Kollegakin kävi välistä pyörähtämässä.

Ja kauppa meni kiinni 18:00. Heti perään kokousta.

Tänään olen kyllä ollut niin kujalla ja töttöröö ja puuhlääh, etten edes tänne ole saanut kirjoiteltua oikeasti kunnolla. Maanantai.

Piia the kauppias, kuittaa.

Olinpa mie ahkera ja silleen

Nyyh, aamulla sain harjoittelijaltani viestin, että on onnistunut saamaan flunssan. Itku ja harmitus! Ei muuta kuin pikaista paranemista hänelle!


[ 10:55 ]

Tulin ovelle ja meinasi asiakas kovin tulla sisään samalla. Tajusi sitten, että eipä olekaan tämä kukkakauppa ja tuumasi, että väärä paikka ja jatkoi seuraavalle ovelle. Naureskelin itsekseni ja menin laittamaan kauppaan valot päälle, kassan kuntoon ja suunnittelemaan vähän päivän äksöniä.


[ 11:00 ]

Kauppa auki, kukka ja kisumatto pihalle. Rekki saa luvan pysytellä sisällä, kun se vain turhaan kastuisi ulkona. Voihan sadepäivä ja mahdollisesti hyvinkin hiljainen päivä..


[ 11:40 ]

Tuli tuttu vakioasiakas. Tällä kertaa tarpeessa oli kolikkokukkaro, mutta sellainen pieni, nahkainen ja vetoketjulla. Kyseli myös Lohjan paahtimon kahveista, että myydäänkö meillä ja kertoi, että siellä on kuulemma niin hanakalat aukioloajat, että täältä olisi helpompi hakea. Sanoin, että kyllä meillä täällä myydään, että tulee vain hakemaan, kun sille päälle sattuu.


[ 12:30 ]

Olin juuri lähdössä lounaalle, kun tulikin asiakas. Ei auttanut muu kuin jättää kassi toimiston puolelle ja palvella asiakasta. Osti itselleen leipäkorin ja valintaprosessi oli hyvin tarkka. Kuulemma sellainen, missä oli rikkaasti värejä, oli parempi, kuin pelkkä kori, joka on tasaisen vaalea.


[ 12:50 ]

Sain lounaan haettua ja olin juuri aloitellut syömisen, kun tuli asiakas. Kierteli pitkin kauppaa ja kertoi tutkivansa lähinnä, mitä täällä on ja kertovansa sitten ystävilleen, mitä on löytänyt. Syntymäpäivälahjaa suunnitteli. Toinenkin asiakas tuli tähän väliin ja hänkin aikansa kierteli. Mitään ei tarttunut kuitenkaan kummankaan mukaan. Ensin tullut kuitenkin sanoi laittavansa mietintämyssyn päähänsä.


[ 13:20 ]

Tuli asiakas, joka halusi ostaa hoitoainetta ja sappisaippuaa. No molempiahan meiltä löytyy. Sitten kun tuli maksun paikka, niin korttia kovin tarjosi. Sanoin, että ottomaatti löytyy kyllä melko läheltä. Asiaskas tuumasi, että hän kyllä varmaan käy ensin vähän kiertelemässä muissakin paikoissa ja tulevansa sitten myöhemmin takaisin. Tämä selvä. Laitoin ostokset sivuun odottelemaan hänen paluutaan.


[ 13:55 ]

Tuli asiakas, muttei ostanut mitään. Haki Voima -lehden ja sanoi, että oli lähdössä Helsinkiin ja kaipasi lukemista matkalleen. Ensikerralla sitten. Olen minä ennenkin tämän asiakkaan kanssa joskus asioinut.


[ 15:10 ]

Nyt on korut kuulkaas laitettu uuteen uskoon!

Ennen.

Jälkeen.

Nyt voin lähteä hyvillä mielin kotiin ja viikonlopun viettoon! Puuh lääh!


Piia the kauppias, kuittaa!

Blaa blaa, tehtiin juttuja, oli kivaa

Siis aamusta, minä, hereillä, ajoissa, OMG.


[ 10:50 ]

Kyllä, kaupalle kiiruhdin, kun en ollut ollenkaan perillä kellonajasta ja masennuin, kun harjoittelija ei ollutkaan ovella odottelemassa. Ulkona kyllä satoi niin paljon, että toisaalta, täytyy sanoa, että ymmärrän täysin, ettei motivaatio välttämättä ollut ihan kohdallaan tulla paikalle.

Laskeskelin kassan kuntoon ja lisäsin eilen mukaani rikottavaksi ottamani rahat ja huomasin, että siellähän se harjoittelija olikin tullut odottelemaan oven taakse sittenkin. Olin vain ollut niin ajoissa, ettei hän ollut vielä kerinnyt tulla. Esimerkillisesti on aina ollut kuitenkin aina paikalla, niin sen puolesta olinkin ollut hieman hämmentynyt.

Laitoin valot päälle ja onnistuin säikäyttämään harjoittelijan, kun tulinkin kaupan sisältä, enkä hirveellä kiireellä tien yli, mihin hän taas oli tottunut.

Pohdittiin sitten, että miten tehdään tuon meidän rekin kanssa ja päätettiin jättää se sateen vuoksi sisälle. Ei ole mitään mieltä laittaa ulos kastumaan.

Käytiin myös läpi pikku projektit, mitä tarviis tehdä, eli laittaa ne korut jotenkin fiksummin, laittaa varastokamat paikoilleen oikeisiin laatikoihin ja sitten mahdollisesti tutkailla tuota maailmankarttaa ja sinne niitä tuotteita oikeille paikoilleen. Eli ensin pitäisi käydä läpi, että mitä meillä oikeastaan on ja mistä ja sitten alkaa suunnittelemaan, että mitä laitetaan esille ja näkyviin.


[ 11:40 ]

Postilähetys. Ööö? Mitähän täällä oikein tapahtuu. Pakkohan se nimi on alle laittaa, kun kerran postimies semmoista vaatii. Ei mitään käsitystä montako kollia pitäisi olla tulossa. Ei noissa digitaalisissa laitteissa lue. Eikä tullut lähetyslistaa, ellei se ole tuolla toisen laatikon pohjassa tai jotain. Päätettiin vain laskea tuotteet, odottaa laskua ja tarkistaa sitten, että kaikki mitä on aikoinaan tilattu, on sitten myös siinä. Eipä saada hintaakaan laitettua, kun ei ole mitään käsitystä summista. Meni mysteeriksi tämä.


[ 11:50 ]

Niin joo, olin jo ihan unohtanut, että tänne oli tulossa eräs henkilö, jonka kanssa olimme sopineet kirpputorikaupat ja olin myöskin unohtanut nostaa rahaa siihen. Huh huh! Täytyy heti käydä nostamassa! onneksi on harjoittelija paikalla!


[ 12:05 ]

Jos vaikka vähän lounasta mutustelisi.


[ 15:00 ]

Tuli harjoittelijan tuttu kaupalle ja jutteli pitkät tovit. Vähän sen perään tuli tämä kirpputorilta tuttu ihminen, jonka kanssa tehtiin kaupat. Nyt on äiteelle taas lisää kisupulloja.

Tähän mennessä ollaan saatu jo ainakin yksi varastolaatikosto kuntoon ja teipattua sisällöt.


[ 15:20 ]

Jatketaan tulleiden tuotteiden laskemista ja varastointia.


[ 16:30 ]

Aloimme tuskastumaan asiakkaiden vähyyden vuoksi ja ihana harjoittelija päätti, että hän tukee kauppaa, kun muutenkin aikoi ostaa asioita ja ostikin sitten paketin teetä, inkiväärilimun ja norsukirjatuet. Eipähän tule enää nollapäivää!


[ 16:45 ]

Tuli ihan jopa asiakas paikalle. Siis niin kuin ihan oikeasti, ASIAKAS! Osti purkin suolaa. Pitäisi kyllä ehdottomasti itsekin ostaa jossain välissä, kun se on niiiiin hyvää!


[ 17:00 ]

Voi, eihän sittenkään olisi tarvinnut niin sanotusti uhrautua kaupan puolesta. Tuli meinaa toinen asiakas! Jee! Kävi ostamassa tummaa africafea ja otti jopa altura pussin! Ei olisi tarvinnut edes erikseen kehua, mutta kaipa se päätös ostaa se varmasti tuli silloin, kun sanoin, että sitä on kehuttu erityisen hyväksi. Sitten asiakas kaipasi konetiskiainetabletteja, mutta ne on ikävä kyllä loppuneet.

Niitäkin pitäisi tilata kyllä ihan oikeasti lisää.. Kaikkea pitäisi tilata. Pitänee kysyä varainhoitajalta, että mikä on tilanne.


[ 18:00 ]

Blaa blaa, tehtiin juttuja, oli kivaa. (Harjoittelija vaati, että kirjoitan näillä sanoilla, kun kerroin, että pitäisi kirjoitella tänne blogiin vielä, ennen kuin karataan. Hihihi!)

Piia the kauppias, kuittaa!

Olipas siinä taas päivä

Lyhyesti:

<Sieggis> huamenta
<Sieggis> ei mennyt aamu ihan putkeen
<Sieggis> heräsin ensin 10min ennen kuin pitäisi olla jo terapiassa -> soitan sinne ja sanon, että heräsin vasta ja etten millään ehdi tulla ajoissa ja jätän väliin, mutta laittaisin soittopyynnön uutta aikaa vastaan
<Sieggis> kukaan ei soittanutkaan
<Sieggis> 11:10 herään paniikissa, että miksei herätyskello soi ja tajuan, että olen myöhässä töistä
<Sieggis> olin laittanut yöllä herätyksen kyllä, mutta jostain syystä se ei ikinä soinut, eikä herättänyt
<Sieggis> paniikkiherääminen paras
<Sieggis> mutta pääsinpäs töihin edes 35min myöhässä!
<Sieggis> niin ja yritin heti herättyäni soittaa kollegallekin että menisi sinne avaamaan kaupan, mutta eipä vastannut D:


[ 11:35 ]

Vihdoinkin kaupalla! Äkkiä kassa kuntoon, ovi auki ja kamat pihalle! Harras toive ettei ketään ole pyrkinyt aamusta kauppaan sisälle. Varsinkin kun tiedän odottaa yhtä ihmistä ainakin tänne tulevaksi.


[ 11:50 ]

Lasku valmiiksi, niin kuin olin sen suunnitellut ja sitten kun sitä tullaan hakemaan, varmistan vielä nimen, ennen kuin tulostan sen (ja toivon hartaasti, ettei meidän printteri kovinkaan pahasti sitä sotkisi).

Samaan syssyyn on hyvä tehdä loputkin paperihommat.


[ 12:10 ]

No sieltäpä tämä meidän palkintojen ostaja tulikin sitten hakemaan laskua ja pakettia. Kauppa lahjoitti vielä pari karkkipussia, niin saadaan ehkä vähän näkyvyyttäkin sitten, kun kuulemma lahjoittajat saavat nimensä esiin.


[ 12:20 ]

Huu! Asiakaspariskunta! Tuulikelloja tulivat katsomaan ja tykästyivät pidempään malliin. Sanoivat, että olipa hyvä, että oli ulkona esillä, että muuten olisi voinut jäädä ostamatta.

Rakas harjoittelija, jos luet tämän, haluan sinun tietävän, että me olemme neroja!


[ 13:30 ]

Jos vaikka kävisi ostamassa taas jotain syötävää siwasta, kun unohdin käydä ostamassa lounaan. "Pieni hetki" -lappu oveen vain ja menoksi.

(Heti kun ehdin nousta) Tai sitten ei. Tulikin asiakkaita. Kaksi pienempää ja heidän äitinsä. Huolinuket ja avaimenperäkolikkokukkaro saivat uuden omistajan. Kovin tutkittiin kaikkea muutakin, mutta ne viehättivät eniten. Huoliakaan kuulemma ei ole, mutta näyttivät kuulemma kivoilta ne nuket.

Ja nyt uusi yritys lähdölle!


[ 14:20 ]

Pääsin juuri takaisin kaupalle. Olin menossa tiskaamaan edellisen päivän ruokailuvälineet, kun tuli asiakas. Melkein heti perään tuli asiakaspariskunta. Ensin tullut kyseli amppeleista ja löysi itseään miellyttävän kappaleen. Kävin hakemassa takahuoneen puolelta vastaavan ja myin asiakkaalle. Meinasi ihan unohtua koko amppeli asiakkaalta pöydälle, kun hän nappasi Porlan järviluontoseikkailu -esitteen. Ennen kuin ehti ovea avata, niin huomautin, että saattaisi haluta amppelinsa mukaan myös.

Asiakaspariskunta kierteli kauppa sinne tänne ja tuli sitten kassalle. Toinen heistä kysyi, että olisiko hänen mahdollista tulla töihin tänne muutamaksi kuukaudeksi alkuvuodesta. Sanoin, että tänne taitaa olla kyllä haussa ihan pysyvä kauppias, kun itse siirryn elokuun alusta lomille ja sen jälkeen äitiyslomille. Asiakas kiitti tiedosta.


[ 15:10 ]

Tuttu asiakas eilisestä tuli käymään (tällä kertaa koira mukanaan) ja palautti ostamansa amppelin ja vaihtoi toiseen. Kuulemma oli sittenkin ollut liian pitkä. Sovittiin taas, että voi kokeilla tätä toista amppelia samalla tavalla ja jos tuntuu taas, ettei toimi, niin ei muuta kuin rohkeasti kuitin kanssa takaisin ja tehdään taas lisää pohdintoja vaihtoehtojen kanssa.


[ 15:45 ]

Rankkaa tämä työnteko!

[ 17:10 ]

Tuli asiakas ja käveli suoraan hakemaan sappisaippuaa. Suklaalevykin lähti alelaarista samaan syssyyn mukaan. Kortilla olisi kovin tahtonut maksaa, mutta niinpä se vain on, että ottomaatille ohjasin suunnistamaan. Kysyi vielä, että kauanko ollaan auki ja lähti sitten hakemaan käteistä.

Tutkiskelin siinä odotellessa vähän laatikoita, mitä siinä kassan pöydässä on ja kävin vaihtamassa korujen esillepanojärjestystä. Totesin, että se kaipaisi muutenkin uudistusta ja raikkaampaa ilmettä. Mutta sitten asiakas tulikin takaisin. Oli maksamassa jo ostoksiaan, kun kiinnostui kysymään, mitä muuta vihreää teetä meiltä löytyy, kuin se, mitä kassapöydällä oli esillä. Kipitin tee-hyllylle ja kerroin kaikki hurjat neljä muuta vaihtoehtoa. Asiakas kuitenkin päätti, että voisi ottaa siitä kassapöydältä alennuksessa olevaa teetä, kun se kerran niin edullista oli. Näin tehtiin ja tyytyväinen asiakas lähti kaupalta.


[ 17:20 ]

Masennuin täysin, kun en ollut saanut tänään kovinkaan paljoa aikaiseksi, vaikka aamusta oli hurjat suunnitelmat. Kolikkokukkarot sentään sain järjestettyä paikalleen ja katsottua pari jokaista laatua tarjolle meidän koriin. Pahvilaatikko pitäisi edelleen käydä loppuun asti läpi. Ja nyt ne korut häiritsee todella paljon, että niille on saatava parempi järjestys. Nykyinen ei vain toimi, eikä ole eduksi.


[ 18:00 ]

Kauppa pitää taas käydä sulkemassa, laittaa kassakone rapsuttamaan ja kantaa rahat laskentaan. Siinäpä se päivä vain meni ohi. Täytyy sanoa, että odotan kyllä huomista. Voisi tehdä vähän projekteja harjoittelijan kanssa.

Piia the kauppias, kuittaa!

Kaikkea tuli ainakin aloitettua

[ 11:00 ]

Myöhässä. Sen siitä saa, kun ei lähde heti, vaan suostuu ottamaan aviomiehen kamaa mukaan ja jää keskustelemaan, mistä voi napata auton jne.

Mutta onneksi minä olen nopea käsistäni ja saan kassan nopeasti käyttövalmiiksi. Sitten oikeastaan kaupan voikin avata, vaikka kantaakin vielä ulkokamppeita pihalle. Heh.

Päätin myös pitää hetken aikaa sisäoveakin auki, koska täällä oli yllättävän kuuma sisällä.


[ 11:35 ]

Jee, sieltä se minun aviomies tuli. Ei tuonut jätskiä, vaikka pyysin. (Ei kyllä luvannut tuoda myöskään, höhö.)


[ 11:40 ]

Ja vaikka näin aamuun olisi hyvä hoitaa paperihommat. Kohta on taas lounas ja sen jälkeen voisi vaikka riehua varastoa taas järkevämpään kuntoon, eli vähän tyhjentää tuota isoa pahvilaatikkoa, jonne pakkasin pienemmistä laatikoista kaikki tuotteet. Ehkä helpompi ottaa myyntihyllyille sitten kun tulee tarve.


[ 12:20 ]

Nyt kun taas muistaa, niin on hyvä käydä hakemassa lounasta.


[ 13:10 ]

Tulipa asiakas kesken puhelun pikkusiskon kanssa, mutta onneksi sain suhteellisen nopeasti lopeteltua, niin ei joutunut liian kauaa odottelemaan. Lopulta paljastuikin, ettei hän ollutkaan asiakas, vaan oli myymässä omia tanssitapahtuman lippuja ja että olisi voinut tehdä kaupan kanssa jonkin pienen diilin. Sanoin kyllä, etten voi sellaisista asioista päättää, että ne kuuluu ylemmille tahoille. Vastaus hyväksyttiin ja sanottiin, että samaa on muutamat muutkin liikkeet sanoneet. Vielä ennen lähtöään sanoi, että oli tosi kivan näköinen kauppa ja että voisi tuoda äitinsä joskus tänne käymään. Sanoin, että tervetuloa vain!


[ 14:20 ]

Jee! Asiakas! Ovesta tultuaan naureskeli, että luki juuri lapun, missä sanottiin, että meille käy vain käteinen. Tuli kysymään, josko saisi ostettua lahjakortin. Saahan meiltä! Kysyi sitten, että missähän mahtaisi olla lähin ottomaatti. Neuvoin rutiinilla, mistä löytyy. Asiakas sanoi palaavansa pian.


[ 14:30 ]

No nyt on käteistä! Kyseli kortteja myös ja kerroin, että kyllä meiltä saa ilmaiseksikin kortin kaveriksi lahjakortille, pienestä laatikosta. Näytin, mitä meiltä löytyy ja sanoin, että sitten jos sieltä ei löyty mieleistä, niin sitten kannattaa ehkä kääntyä meidän myynnissä olevien korttien puoleen. Sieltä kuitenkin löytyi juuri sellainen, millaista kaipasi. Meni jännäksi, kun asiakas ei maksanutkaan tasarahalla ja jäädyin ihan täysin, että miten tässä nyt pitäisi toimia. Ei muuta kuin aukitoiminto kassalle vain, ylimenevä summa takaisin ja sillähän se oli selvä. Niin, paitsi että unohdin jättää itselleni sinne kassaan muistilapun, että olen myynyt lahjakortin.

Mistä tulikin mieleen, että ihme juttu, ettei meillä ole erikseen nappia nimenomaa lahjakorteille siinä kassakoneessa. Meinaa nythän ei pysty antamaan asiakkaalle kuittia, että hän sellaisen on ostanut. Ehkäpä tästä voisi jutella kokouksessa? Jos vaikka muistan. Eihän se iso juttu ole sinänsä, mutta mietin vain..


[ 16:00 ]

Ehti tässä jo hetken varaston kanssa riehumaan, kun tuli asiakas kyselemään amppelinarua. Käsitin aluksi väärin, että hän jatkonarua olisi kaivannut, kun hän nimenomaa kaipasi pelkkää amppelia. Sanoinkin sitten, että tosiaan korit ja amppelit myydään erikseen, että jos hän näkee mieleisensä amppelin, niin kertoo vain, niin käyn hakemassa varastosta.

Löytyihän sieltä ja varastossa oli yksi kappale jäljellä. Kysyi sitten että jos se ei sovikaan hänen kukkansa ruukun kanssa yhteen, että voisiko hän palauttaa ja vaihtaa toiseen. Lupasin, että kuittia vastaan se onnistuu. Sanoi palaavansa huomenna, jos näyttää siltä ja että nyt hän lähtee takaisin mökille.


[ 16:40 ]

Sieltähän tuli kaksi tuttua asiakasta, anoppi ja hänen tyttärensä. Lahjoja ostelivat. (Sattuneista syistä en tähän viitsi kirjoitella, mitä sitä tulikaan ostettua. Voi vahingossa nähdä väärät silmät. Hihi!) Juteltiin siinä vähän muutakin, ennen kuin lähtivät jatkamaan matkaansa.


[ 17:00 ]

Olin juuri soitellut varainhoitajalle ja kysellyt laskuun nimeä ja muutenkin käynyt laskua vähän läpi, kun tuli asiakas, joka haki meidän ilmaislehdet ja sanoikin minulle, että ei hän mitään aio ostaa. Lopetin siitä huolimatta puhelun ja menin palvelemaan asiakasta. Asiakas tuumasi, että laukut ovat kaikki vähän tällaisia naisellisia. Tuumasin, että eräskin mies otti mieleisensä laukun ja siinä oli ihan kukkasia ja niin edelleen, mutta se sopi hänen makuunsa täydellisesti. Ei se kiveen ole hakattu, mikä on naisellinen ja mikä ei. Mutta ymmärsin kyllä hänen pointtinsa ja olen itsekin miettinyt samaa, että meillä ei ole varsinaisesti enemmän "miehille" suunnattuja laukkuja sillä tavalla.

Ylipäänsä laukut ovat niin makuasioita, että yksinkertaisesti kaikkia ei vain voi miellyttää.


[ 17:40 ]

Jälleen asiakas. Koreja olisi tahtonut ostaa, mutta tuumasi, että hän ei kyllä nyt oikeastaan pystykään ostamaan, että ei oikein pysty viemään kotiinsa, kun on kävellen liikenteessä ja menossa kirjastoonkin tässä välissä. Sanoin, että hän on kyllä oikein tervetullut uudestaankin.


[ 18:00 ]

Kauppa sulki ovensa tältä päivältä. Kassakoneen laitoin rapsuttelemaan taas päivän koostekuittia ja menin itse laskemaan rahoja. Lasku jäi nyt vähän kesken, mutta enköhän saa sen huomenna tehtyä loppuun, kun soittelen taas vähän ja kyselen, että mitä mie nyt oikein laitan ja minnekkä. Varastohommatkin jäi vähän puolitiehen, mutta huomenna on taas aikaa. Ei kiirettä. Kaikki aikanaan.

Ja miulla on näinä yksinäisinä päivinä ikävä minun harjoittelijaa. Vaikka tänään ihmisiä pyörikin kaupalla. Mutta on se vain eri asia päästä juttelemaan jonkun kanssa ääneen ja naureskelemaan ja muutenkin suunnittelemaan. Torstaina sitten taas sitä tiedossa. Yksi päivä välissä. I can make it!

Piia the kauppias, kuittaa!

Ensin oli asiakkaita, sitten tulikin ukkonen

[ 10:55 ]

Kaupalla oli pimeää, kun tulin ovelle. Mietin, että onkohan valo palanut. Oven ylälukko oli jäänyt lukitsematta. Huomasin tämän, kun yritin avata ovea ja laitoinkin itse oven lukkoon. Sisällä kävin laittamassa valoja päälle, niin olikin vain kaikki sammutettu. Jaa'a, pitäisiköhän tehdä isompi ja selkeämpi lappu niihin katkaisijoihin..

Kassa piti laskea nopeasti kuntoon ja kun etsin rahalaaria, niin löysin sen sieltä, mistä en odottanut sitä löytäväni: Kassakoneen sisältä.


[ 11:00 ]

Ovi auki, teline, kukkanen ja kisumatto pihalle.

Kukkakaupan ehkä ihanin kukkanen myynnissä mein ikkunan vieressä! Pääsen katselemaan sitä koooooooko päivän!

Ostaisin sen meille kotiin
vaikka heti, mutta on
hieman tyyris tapaus.

[ 11:20 ]

Asiakas tuli ostamaan aurinkokuivattuja mangoja pari pussillista ja ruokosokeria yhden paketin. Päätti ostaa vielä pari ale suklaalevyä, kun huomasi ne kassan vierellä. Kyseli vähän ensin vain, että mitä niissä oli ja sanoi, että täytyy maistella.


[ 11:30 ]

Kävin paperihommien kimppuun. Tämä siis käsitti pöytäkirjan tulostamisen, kassatositteiden kirjaamisen ja tulostamisen, sekä pääkassakirjan päivityksen. Näiden hommien jälkeen tarkistin pääkassan summan ja totesin, että kadoksissa ollut summa, josta oli ollut lappu pöydällä, löytyi sieltä. Olin siis vain laskenut väärin, kun olin rikkonut isompaa seteliä pienemmiksi rahayksiköiksi.


[ 12:30 ]

Tuli asiakas, joka olikin hakemassa palkintoja Porlan tapahtumaan. Kierreltiin siinä hetki ympäri ämpäri kauppaa, kun esittelin, mitä kaikkea olin miettinyt sinne mahdollisesti palkinnoiksi.

Sisään tuli kaksi muuta asiakasta. Kiertelivät kauppaa aikansa, samalla kun laskin ensin tulleen kanssa tuotteita, joita hän ostaisi palkinnoiksi. Mietin kovin, että tarviisivatkohan nämä toiset asiakkaat jotain, mutta melkoisen omatoimisia olivat ja lopulta eivät sitten ostaneet mitään. Kiittivät ja poistuivat.

Porlan tapahtumaan kerättiin lopulta pahvilaatikkoon erilaisia kivoja palkintoja lapsille ja sovittiin, että jätän odottamaan syrjään, että sitten kun on päättänyt loputkin palkinnot, niin sitten voin tehdä laskun kokonaisuudessa. Turha kahdessa erässä on kaikkea laittaa.


[ 13:00 ]

Asiakas tuli käymään pikkuisen tytön kanssa. Ihailivat ensin sadekeppejä, sitten sorminukkeja, kolikkokukkaroita ja huolinukkeja. Mikään ei sitten kuitenkaan lopulta tainnut tarpeeksi puhutella. Kuulemma tyttö oli halunnut tulla katsomaan, mitä täällä on. Ehkäpä jotain kuitenkin on jäänyt mieleen, mikä voisi olla kiva ja tulee joskus toiste hakemaan. Eihän sitä tiedä.


[ 13:20 ]

Asiakas tuli sisään ja kyseli tarot-kortteja. Sanoin, ettei meillä kyllä sellaisia täällä ole, että kannattanee kysellä kirjakaupan puolelta. Asiakas kertoi jo sieltä käyneensä katsomassa ja että haluaisi vähän erikoisemman näköiset. Kertoi myös, ettei ollut ennen käynyt tässä kaupassa, vaikka on kyllä tiennyt, että tämä täällä on jo hetken aikaa ollut olemassa. Meinasi ostaa Zen Again-teetä ja kyseli etteikö meillä olisi detox-teetä. Sanoin, ettei meillä kyllä nyt ollut valikoimassa, mahdollisesti tulevaisuudessa kuitenkin on tulossa. Maksuvaiheessa jouduin toteamaan asiakkaalle, ettei meillä kortti käy, kun hän kovin olisi sellaista tarjonnut. Laskeskeli sitten käteisensä ja tuumasi, että ottaakin sittenkin toista teetä, mihin hänellä on varaakin.


[ 13:40 ]

Tulipa asiakas ostamaan ihan inkivääri-limua. Pyysi saada kylmänä, mutta kun kävin jääkaapilla, ei siellä ollut ainuttakaan sisällä. Joku oli ne kaikki sieltä penkonut pois. Asiakas kysyi sitten, että onko MITÄÄN valmiiksi kylmänä ja sanoin, että olen pahoillani, että siellä ei ollut ensimmäistäkään limua tai mehua enää jääkaapissa. Asiakas kuitenkin päätti ostaa kaksi inkiväärilimua. Toisen laittoi laukkuunsa ja toista ryhtyi juomaan kaupasta poistuessaan.


[ 14:30 ]

Hieman iäkkäämpi asiakas tuli kauppaan ja kertoi tulleensa ostamaan kahvia. Kysyin, että pikakahvia vai suodatinkahvia vaiko mikähän mahtaisi olla mielessä. Tuli sitten kahvihyllylle ja näytti pikakahveja. Kysyin sitten että haluaako hän ihan peruspikakahvia, vai haluaisiko hän luomua, mitä meillä olisi nyt myös tarjolla. Alkoi siinä sitten laskeskelemaan rahojansa ja sitten alkoi laskemaan luomukahvipusseja. Kuuden pussin kanssa hän ajatteli pärjäävänsä ja maksoikin sitten ne. Laukusta löytyi kahvallinen kauppakassi, mihin oli helppo pakata kahveet mukaan.


[ 15:10 ]

Tulipa asiakas, joka kyseli virkattuja stressipalloja. Sanoin, etten tiennyt sellaisista. Kertoi, että joskus pari vuotta sitten sellaisia olisi ollut täällä myynnissä ja kysyi, olisiko mahdollisesti joskus tulossa uudestaan. Sanoin, että kyselen vähän ihmisiltä, jotka täällä on pidempään ollut töissä, että mistähän mahdollisesti niitä on aikoinaan tilattu. (Toivon hartaasti, ettei sieltä tulo vastaukseksi, että "Selaileppa niitä katalogeja, niin löydät.", koska on aika inhottavaa alkaa käymään läpi useamman eri paikan katalogeja ja koittaa etsiä jotain tiettyä tuotetta, jos jollain on jo jollain asteella muistissa, että mistä ne mahdollisesti on joskus tilattu.)


[ 16:25 ]

Ukkonen jytistelee. Muutamat muut Lohjalaiset kaverit ovat jo raportoineet sähkökatkoista. Kaupalla ei ainakaan vielä ole mitään tapahtunut.


[ 17:10 ]

Ukkonen tuli kohdalle. Jytinä ja salamointi käy. Vettä sataa kaatamalla ja rakeita paiskoo maahan. Niin ja sitten tajusin, että se meidän rekki on tosiaan siinä ulkona ja luultavasti meidän kassit saa vähän kyytiä kanssa. Tuli vähän kiire hakea sisään. Onneksi ei olleet kastuneet loppujen lopuksi kuin kevyttä kosteutta vain pinnassa. Vesi sattui tulemaan sen verran sivusta, ettei suoraan päälle tullut ja katos suojasi kuitenkin tarpeeksi.

Rakkaat aivot, voisitteko mitenkään toimia loogisesti?


[ 18:00 ]

Sateet ja ukkonen on väistynyt. Kauppa sulkee ovensa tältä päivältä taas. Kassa menee laskentaan ja päiväkassan koostekuitti tulostuu.

Piia the kauppias, kuittaa!

PS. Ukkonen!!

Joko se päivä meni?

[ 10:55 ]

Harjoittelija oli päässyt tulemaan aamusta, vaikka vähän pohdittiinkin, että seuraako päänsärky seuraavallekin päivälle. Kuulemma panadolit, mitkä olin antanut, olivat purreet hyvin ja särky oli helpottanut. Hyvä homma! Itsekin olin edellisenä iltana ollut niin väsynyt ja raatona, että harkitsin vakavasti, että pystynkö tulemaan aamusta töihin vai en. Aamu oli kuitenkin (sekavista ja hämmentävistä unista huolimatta) oikein mukava, niin pääsin oikein hyvin lähtemään.

Laitettiin kassa kuntoon ja kauppa ready to roll.


[ 11:00 ]

Sitten ei muuta tarvinnut tehdäkään kuin perus hommat, eli ovi auki, rekki ulos, kukka ja kisumatto ovelle ja done!


[ 11:10 - 13:00 ]

Ensinnäkin, täällä kävi pyörähtämässä asiakas, joka ei kuitenkaan ostanut mitään. Postimies toi uudet Voima-lehdet. Vanha kauppias tuli juttelemaan ja ostamaan paria erilaista teetä, karkkia ja koristekisun - muutenkin kuulumisia vaihdettiin. Sitten tuli asiakaspariskunta, joka osti pari pussia kahvia, balsamico -putelin ja inkiväärilimun.

Sittemmin alkoi ukkostaa ja piti napata rekkikin sisälle, kun alkoi sade tavoittaa hiljalleen meidän tuotteitakin. Ei kastuneet onneksi, kun oltiin ajoissa liikenteessä. Unohdin melkein hakea lounaan, mutta onneksi se paikka on auki pitkään ja siellä on jo niin tutut keittiötätit, että varmaan olisin ruokaa saanut, vaikka olisivatkin jo virallisesti olleet kiinni. Sateen läpi juostessa, säilyi paita kuivana, kun ihana harjoittelija oli lainannut takkinsa, mutta housut sai kyllä kyytiä ja on reisistä ihan läpi märät. Kyllä ne päälle onneksi kuivuu!


[ 15:00 ]

Nyt on keittiö siivottu ja tiskit tiskattu ja puuh lääh DONE! Nyt on hyvä karata. Onneksi ei sada enää vettä. Olisi ikävää kävellä. Hommat hoitoon ja kotia kohden. Kokoustellaan sitten illemmasta. Piu pau!

Piia the kauppias, kuittaa!

Väsyttää

[ 11:25 ]

Saavuin töihin suurien koittelemusten jälkeen (sokerirasitus). Onneksi ihana harjoittelija oli avannut kaupan ja aloittanut päivän, niin ei tarvinnut semmoisia mietiskellä ollenkaan. Kuulin että aamusta oli joku käynyt sokeria hakemassa. Hyvä vain, että kauppa käy aamusta jo, niin ei tule nollapäivää.


[ 11:30 ]

Olimme hurjat ja kävimme postilaatikolla. Siellä oli vain mainos, että sähkönhinta laskee. Jee.


[ 11:35 ]

Olimme sitäkin hurjemmat ja teimme edellisen päivän paperihommat. Tämähän oli siitä erikoinen, että piti merkata, että oltiin lahjakortilla maksettu.


[ 13:10 ]

Lähkärit tuli käymään, jee! Juteltiin hetki siinä, kun kollega tuli pyörähtämään. Lähkärit lähti jatkamaan matkaansa, kun kollega sitten kyseli keittiön kunnosta. Huomiseksi kuulemma on tulossa muutama harjoittelija, niin tarvitsee olla paikat siisteinä. Sanoin, että tänään hoituu kyllä, että ei hätää.


[ 13:25 ]

Harjoittelija pääsi tekemään alelappusia suklaapatukoille, jotka ovat menossa vanhaksi tässä kuussa. Meidän alelaari onkin kyllä nyt melkoisen täynnä...


[ 14:10 ]

Hii! Asiakas! Kuulemma tuli ihan vain katselemaan. Sanoi sitten että tykkää noista amppeleista ja sanoinkin sitten, että se on helppoa, kun on vieressä kukkakauppa, niin hakee siitä vain kukat ja täältä amppelin, niin on kerralla valmis. Mitään ei kuitenkaan lopulta tarttunut mukaan, mutta kuin ideoita.


[ 14:55 ]

Hiphirraa! Asiakas! Ja tuli ihan shamppoota ostamaan. Sääli ettei meillä ollut hänen kaipaamaansa uudelleen täytettävissä. Löytyi kuitenkin hyväksyttävä vaihtoehto. Vielä kun olisin nähnyt paremmin, että missä vaiheessa täyttöä oltiin menossa, kun nyt se sitten tuli yli onnellisesti käsille. Kannattaisi ehkä keskittyä aavtistuksen paremmin siihen, mitä on tekemässä, eikä haahuilla täysin omissa ajatuksissa.


[ 16:00 ]

Tuli asiakas kahden pikkuisen lapsen kanssa. Sorminuket selkeästi kiehtoi kovin ja kävivät ihan katsomassakin molemmille yhdet omat. Pikakahvia kuulemma tuli hakemaan varsinaisesti. Ruotsinkielellä juttelivat keskenään ja olin positiivisesti yllättynyt että ymmärsin sieltä pari sanaa välistä. Palvelin kuitenkin suomenkielellä ja olin huisin iloinen, että asiakaskin osasi kuitenkin suomea, eikä väkisin sönköttänyt ruotsia. Olisin hyvin nopeasti vaihtanut englanninkieleen ja pahoitellut, etten osaa ruotsia. Toinen pikkuisisita olisi halunnut auton myös, mutta asiakas sitten sanoi, että ehkä toisella kerralla sitten.


[ 16:25 ]

Asiakas tuli sisälle ja tarkasteli amppeleita sen näköisenä, että saattaisi sellaisen haluta. Lähti sitten kiertelemään muuta kauppaa ja kehui kehtoa ohimennen. Kurkkasi vähän isompaa koria, mutta ilmeisesti hinta ei miellyttänyt ja se jäi siihen. Samoin pääsi paperijätekassit tutkinnan alle, mutta sille tielle jäätiin. Sitten tuli varainhoitaja kaupalle ja kyseli, josko olisi antaa postimerkkejä. Noh, onneksi olin käynyt vastikää ostamassa, niin kyllähän niitä täältä löytyi. Kirjekuorista en kuitenkaan luopunut, kun niitä on enää viisi jäljellä. Juteltiin nopeasti myös niistä mahdollisista palkinnoista ja sitten ei kuitenkaan sen enempää mitään tarkempaa.

Asiakas oli ehtinyt tällävälin tutkia laukkujakin ja mennyt takaisin amppelien luokse. Mikään ei kuitenkaan ilmeisesti ollut niin suuren tarpeen alla, että olisi ostanut mitään. Kiitti ja poistui kaupalta.


[ 18:00 ]

Tähän mennessä takahuone on saanut vihdoinkin siistimmän ulkoasun. Vielä vähän tarvitsee huomenna tehdä, mutta se nyt ei ole ongelma.

Kauppa kiinni, rahat laskuun ja kotiin!

Piia the kauppias, kuittaa!

Tänään oli keskiviikko. Ihan varmasti oli. Kai.

Protip of the day:
Pue valkoinen paita töihin. Käy ennen töiden alkamista syömässä vaaleanpunaista mehujäätä ja tiputa pari tippaa paidalle. Asiakaspalvelu -hommat sujuu varmasti paljon paremmin näin!


[ 10:55 ]

Kassa kuntoon ja valot päälle. Siitä on päivä hyvä aloittaa.


[ 11:00 ]

Kauppa auki ja menoksi. Laitoinpa mein telineen vähän eri paikkaan tällä kertaa esille. Josko nyt asiakkaat ei eksyisi tänne ihan kukkia etsimään, kun on selkeämmin ovella rekki roikottamassa kaikkea muuta.


[ 11:25 ]

Tuli asiakas ja kyseli amppelia ja siihen koria. Halusi erimuotoisen, kuin mitä siinä mallikappaleessa oli ja sanoin, että äkkiähän se olisi kokeiltu, että meneekö se siihen samaiseen amppeliin vaiko ei. Hyvinhän se meni. Ja koska meillä oli kahdenhintaisia ja aavistuksen erimallisia, vaikka kooltaan samankokoisia, niin asiakas päätti ottaa halvemman mallin. Mikä on ihan ymmärrettävää, kun nyt puhutaan jo 10e hintaerosta.


[ 11:35 ]

Tuli huisin hellyyttävä vanha mies kauppaan ja kysyi, että paljonka hän olisi meille velkaa. Kysyin sitten, että mistäs hän velkaa mahtaisi olla. Mies vastasi, että kukkasia kun on tilannut, niin kai niistä jotain tarviis maksaakin. Sanoin, että sitten kannattaisi kääntyä tuon viereisen kukkakaupan puoleen, että tämä on Lohjan maailmankauppa. Naurullahan tästä päästiin.

Ei tainnut sittenkään se rekin paikan vaihtaminen mitään auttaa. Hahaha!


[ 12:30 ]

LOUNASTA!!!


[ 13:25 ]

Ajattelin, että olisi hyvä idea hörpätä vieläkin todella kuumaa kalakeittoa. Lensi hienosti melkein koko kippo lattialle, kun poltin suuni. Niin ja protips: Lattiahan on hyvä ainakin kerran viikossa pestä kalakeitolla.


[ 14:20 ]

Olin ahkera. Tein paperihommat ajantasalle.

Korvasta kuoli myös kuulosolu. Vinkui hetken ja muu korva ei kuullut mitään muuta. Melkoisen hämärä tunne joka kerta.


[ 14:35 ]

Äitee soitti irtomyyntinä hoidettaviin pesuaineisiin liittyvästä lainsäädännöstä ja linkkasi lehtijutun. Tulostin jutun ja ajattelin ottaa perjantaina puheeksi, kun kerran kokoustellaan silloin. Taidan päästä pesuainetarran suunnitteluhommiin, niin ei tarvi jotain nipotuslainsäädäntöä miettiä.


[ 15:30 ]

Tulipa kaksi asiakasta. Toinen oli varsinainen asiakas ja kysyi, olisiko meillä ollut norsu-ovimattoa. Sanoin, että meillä kyllä on vain kisua tarjolla. Lopulta päätti, että jos hän nyt kuitenkin sellaisen ottaisi. Sitten koitti valita, minkähänlaisen kortin hääkortiksi ostaisi. Ehdottelin muutamaa, mitkä ainakin omasta mielestä sopisi hyvin ja asiakas lämpesi riikinkukoille itsekin. Näillä sitten hän oli tyytyväinen ja lähti jatkamaan päiväänsä.


[ 16:30 ]

Varainhoitaja tuli pyörähtämään, kun soittelin että meillä on kasa laskuja täällä odottelemassa. Juteltiin siinä vielä tovi ja kurkittiin vähän, että mitä kaikkia palkintoja voisi harkita lapsille tapahtumaa varten.


[ 17:00 ]

Tuli tuttu asiakas parivaljakko. Kaakaota, kolmet teet, paperikäärö, kortti ja universal stone lähti heidän mukaansa. Välissä kävin puhelimenkin puolella, mutta sanoivat, ettei haittaa, että he vielä katsovat, mitä ottavat. Ihania asiakkaita meillä!


[ 17:20 ]

Tuli asiakas, joka tuulikelloja mietti, kosko hänen vauvansa sellaisesta pitäisi. Tuumasi sitten, että hänellä on kyllä kiire nyt bussiin ja että hän tulee vaikka huomenna uudestaan katsomaan. Tämähän käy.


[ 18:00 ]

Havahduin pari minuuttia yli, että voisi tosiaan käydä laittamassa päivän päätteeksi oven kiinni. Tajusin kanssa siinä kamppeita sisälle kantaessa, että kukka parka ei saanut eilen vettä ollenkaan! Kassa kuntoon, kauppa valmiiksi, kukkaselle vettä ja sitten voisi alkaa tähtäilemään kotia kohden.

Piia the kauppias, kuittaa!

Wörk wörk, job's done

Eipä aamu auvoisesti alkanut. Ahdistuskohtausta tarjolla siitä heti suoraan. Tunnin ajan harkitsin, josko sittenkin vain soittaisin ja sanoisin, etten tänään välittäisi tulla töihin. Enemmän alkoi ahdistamaan ajatus siitä, että siellä on keittiössä vieläkin asiat katsomatta loppuun. En halunnut, että sitä tarvitsee mennä jonkun toisen katsomaan ja siivoamaan, kun kuitenkin olen luvannut hoitaa.

Matkalla töihin soi Daath - The One, mikä antoi kevyttä helpotusta. Olisi kai pitänyt varastaa se muistitikku töihin ja soittaa täällä loppu levy, mutta ehkä youtube on armeliaalla tuulella ja sieltä löytyisi jonkun lataamana.


[ 10:50 ]




[ 11:00 ]




[ 11:10 ]

Huu, heti aamusta asiakkaita! Kaksin kappalein, mutta toistensa seurassa ja ellen ihan väärin muista, niin saattoipa jopa olla samat, kuin eilenkin kävi. Tulivat universal stonea kyselemään ja kyllähän meiltä sitä löytyy. Toinen toiselle kovin sitä kehui ja toinen tuumasi, että kyllä hänen on varmaan pakko sitten ostaa. Hieman vilkaisivat laukkujakin, muttei kyllä näyttänyt siltä, että aikoisi ostaa - ainakaan tällä kertaa.


[ 11:40 ]

Tulipa tuttu käymään, kun siitä oltiin edellisenä päivänä jo sovittukin. Oli kyllä hirmu mukavaa nähdä pitkästä aikaa ja muutenkin jutella ja vaihtaa kuulumisia.

Tulipa siinä sitten hyvän tovin jälkeen asiakas, niin tuttu lähti jatkamaan omaa päiväänsä, niin pääsin sitten palvelemaan asiakasta. Tämä katseli pitkään eri kivikaulakorujen välillä ja lopulta sitten päätyi mieleiseensä. Kassalla sitten tuli vastaan taas meidän käteisellä pelaaminen. Neuvoin missä on lähimmät ottomaatit ja sanoin, että voin pitää syrjässä tallessa sen aikaa, kun hän pääsee käymään siellä ja asioillaan.


[ 12:00 ]

Katselin ikkunasta, kun olin juuri karkaamassa käymään hotelli helpotuksen puolella, kun valoissa seisoi tuttu asiakas. Päättelin, etten varmaan voi kyllä nyt karata vielä, että parempi vain odottaa. Ja sieltäpä tämä edellinen asiakas jo palasikin. Sai kaulakorunsa ja sillä välin tämä tuttu asiakas olikin tullut jo sisään. Kyseli pikakahvien eroista, kun oli erilaiset pussit. Sanoin, että toinen on luomua ja hieman arvokkaampaa. Hän päätti kuitenkin sitten ostaa molempia pussilliset ja vaaleaa africafea myös. Suklaalevykin pääsi vielä meidän alelaarista kyytiin. Juteltiin sitten siinä samalla hieman kollegasta ja tämän terveydentilasta. Itse en sen tarkemmin siitä tiennyt ja asiakas kertoi minulle huomattavasti enemmän kuin mitä siihen asti olin tietooni saanut. Hurjalta kuulosti kyllä ja molemmat kyllä toivotaan, että kaikki asettuisi parhain päin.


[ 12:35 ]

Lounasta!!


[ 12:50 - 14:25 ]

Ihan rehellisesti ei ole enää mitään käsitystä, miten monta asiakasta on käynyt. Olen myynyt ainakin kolmet hamppunarut, amppelin ja korin, ehkä toisenkin amppelin, ilman koria, en ole ihan varma, suklaalevyn, kolmet paperit (joista itse asiassa laitan perään kuvan), ja varmaan kasan kaikkea muutakin.

Yksi asiakas kävi katsomassa ja kokeilemassa kantoliinaa, joka oli ainakin kilometrin verran liian pitkä niihin ohjeisiin nähden, mitä meillä on tuolla kopioituna. Itsellä ei ole mitään käsitystä, että miten sen liinan kanssa pitäisi pelata, enkä äkkiseltään löytänyt ohjeita netistä yhtä pitkälle liinalle, kuin mitä meillä on täällä myynnissä.

Kollegakin kävi täällä pyörähtämässä ja kyselemässä, miten sujuu.

En ole VIELÄKÄÄN saanut aloitettua lounaani syömistä! Josko nyt kuitenkin tähän väliin ehtisin.

Ja sitten niistä papereista vielä:

Samasta korista otettu. Eri hinnat. Pakko
oli myydä sillä hinnalla, mitä oli merkattukin.

[ 14:40 ]
Tässä samalla kun syön kylmennyttä lounastani, niin ajattelin lisäillä vihdoinkin aiemmin ottamani kuvat mm. facebookiin ja koska olen laiska, enkä jaksa sittenkään mennä editoimaan aiempaa blogia, niin laitan tähän alle KAIKKI:

Luomu pikakahvi, 5,35e

Luomu makukahvi, Minttu, Cappucchino, Passionhedelmä ja Suklaa, 5,60e

Tämän hetkinen ulkorekin sisältö. 3 erilaista amppelia,
2 erilaista tuulikannelta, 3 erilaista pientä olkalaukkua,
3 erilaista kainalokassia ja seinäkoriste naamio.

[ 16:40 ]

Tulipa pitkän hiljaisuuden jälkeen asiakas. Kierteli aikansa ja kertoi etsivänsä syntymäpäivälahjaa. Kertoi myös, että tykkää matkustella ja on miettinyt, jos tulisi töihin tällaiseen paikkaan. Käytiin quinoastakin keskustelua, en kyllä osannut sanoa, että viljelläänkö sitä Suomessa vai ei. Asiakas kertoi, että kuulemma siellä missä sitä viljellään vuorilla, ei tule niin paljoa satoa, että siitä aina riittäisi edes omalle kylälle ruoaksi.

Tästähän aloin sitten miettimään, että se selittäisi nousseen hinnan ja sitten toisaalta, aika typerää myydä meille, jos kerran ei omille riitä ruoaksi. Mielummin ensin omalle kansalle ruokaa ja sitten vasta meille "rikkaille".


[ 18:00 ]

Jep jep. Päätä seinään ja silleen. Mutta sain ainakin laitettua norsukasseille hinnan ja myyntiin. Huomenna on toivottavasti parempi päivä. Jos ei, niin.. noh.. sen näkee sitten.

Kampsut sisään kauppaan, luukku kiinni, rahat laskentaan ja hommat kuntoon. Huomenna on sitten kivempi tulla, kun on kaikki valmiina odottelemassa.

Piia the kauppias, kuittaa!