torstai 31. heinäkuuta 2014

Viimehinen torstaipäivä

[ 10:55 ]

Jee, ajoissa kaupalla! Mutta missä on harjoittelija? Normaalisti on jo tässä vaiheessa täällä odottamassa ovella. Eipä siinä, kauppaan sisään, valot päälle, kassa kuntoon.


[ 11:00 ]

Kauppa auki, ilman rekkiä, mutta kukka ja kisumatto pääsi paikoilleen. Laatikot ja muut kamat kantelin sitten syrjään ja sitten tulikin jo harjoittelijakin paikalle. Nakitin tyhjentämään laatikot sillä välin, kun itse laskin iltatorin tuotot ja myynnit.


[ en ole ihan varma ]

Harjoittelijan veli tuli pyörähtämään kaupalla ja rupateltiin siinä hyvä tovi. Sitten tulikin kaksi espanjalaista asiakasta, molemmat ostivat itselleen kapeat rannekorut. Englanniksihan tämä kaupankäynti sujui ja hyvin meni!

Tuli vielä kaksi asiakasta, jotka ostivat sitten kolmet avaimenperät yhteensä. Tarvetta kuulemma oli jo pelkästään työpaikalle.


[ 13:50 ]

Tuli asiakas vähän isomman kanisterin kanssa (3 litraa) ja pyysi pyykinpesunestettä. Eipä siinä, harjoittelija pisti pumpaten. Kyllä nyt sitten riittää vähäksi aikaa varmasti. Enpä ole myynyt vielä koskaan niin paljoa kerrallaan!


[ 14:20 ]

Tuli asiakas, joka kyseli Lohjan paahtimon kahvia. Pussillinen vaaleaa Gran Palomaria osti itselleen ja pussin Alturaa lahjaksi, kun kyseli, mikä olisi erityisen hyvää kahvia. Omasta kokemuksesta en tiedä sanoa, mutta kun kaikki muut kehuu, niin kai sitten pitää kauppiaana kehua myös. Lopuksi vielä osti viinipullokassin lahjapussiksi sille Alturalle, kun kysyi, että olisiko jotain sopivaa pussia, mihin sen saisi laitettua. Ensimmäisenä tuli vain mieleen ne kassit, niin sellaisen asiakas sitten hyväksyi, vaikka ensin vähän empikin, että juokohan hänen ystävänsä lainkaan viiniä. Sanoin, että voihan sillä limupullonkin viedä, että riippuu ihan, minkä käyttötarkoituksen hänen ystävänsä keksiikään.


[ 16:15 ]

Huh huh! Taas yksi vaihe inventaariolaskelmissa on valmis. Kaikki kassit ja laukut on laskettu ja kuvat linkitetty.


[ 16:30 ]

Harjoittelijan veli tuli takaisin ja osti neljät suitsukkeet. Muun ajan sitten viettikin löpistessä ja hengaillessa.


[ 17:05 ]

Tuli asiakas ja hänkin haki suitsukkeita. Neljät meni hänellekin. Fiksuna tosin aloin avautumaan erään suomenkieltä parjaavan tekstin järjettöydestä, ennen kuin tajusin, ettei se ollutkaan harjoittelija, joka oli toimiston pöydän toisella puolella. Hahaha!


[ 17:10 ]

Harjoittelija päätti alkaa imuroimaan lattioita, sitten luutun kanssa perästä. On sitten mukavaa huomenna ihmisten tulla tänne käymään ja kahvittelemaan.


[ 17:40 ]

Kollega tuli kaupalle ja toi mukanaan huomiseksi piirakkaa. Kyllä nyt kelpaa kestitä ihmisiä! Juteltiinpa siinä vielä tovi ja kollega osti vielä jotain, mutten nyt millään muista, mitä se oli, olin itse niin kiinni pöytäkirjan tulostamisessa.


[ 18:00 ]

Siinä se sitten oli. Kauppa kiinni viimeisen kerran omasta takaa. Huomenna on vielä viimeinen päivä jäljellä, mutta silloin avaimet vaihtavat jo omistajaa, enkä enää voi sulkea kauppaa. Huh huh.

Piia the kauppias, kuittaa!

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Viimein keskiviikko

[ 11:00 ]

ARGH! MYÖHÄSSÄ! Tai no, oikeastaan se oli pari minuuttia vaille, mutta siitä huolimatta. Kauppan pääsi avaamaan, vasta kun oltiin saatu harjoittelijan kanssa kassa laskettua. Myyh!


[ 11:40 ]

Olin itse itseni asiakas. Ostin sitruuna(omena)limun, koska kuuma ja se on hyvää ja kylmä.


[ 11:45 ]

Tuli kaksi asiakasta. Kyselivät, että mitähän kaupalla myydään. Totesin, että aika laidasta laitaan: Käyttötavarasta, lahjatavaroihin ja elintarvikkeisiin. Kiertelivät sitten katsellen ja keskenään jutellen, mutta lopulta mikään ei tarttunut kuitenkaan mukaan. Ehkäpä mieleen jäi kuitenkin ideoita tulevaisuutta ajatellen.


[ 12:40 ]

Nyt on iltatoria varten pakattu laatikot taas valmiiksi. Kyllä nyt kelpaa!


[ 12:55 ]

Tuttuhan se sieltä tuli rattaiden kera kaupalle. Juteltiin siinä hetkisen, kun sitten tummat suklaapatukat houkuttelivat ostoksille. Kaksi lähti sinne nautiskeltaviksi. Päästin hatun kastelemaan takahuoneeseen, niin vilvoittaa edes vähän.


[ 13:30 ]

Jee! Tuli asiakas ja pyysi saada ruokosokeria. Eipäs siinä, vielä löytyy hyllystä. Kuulemma Kirkniemeen menossa tämä pussi. Toivottavasti maistuu! Mihin hyvänsä käyttöön nyt meneekin.


[ 14:20 ]

Tulipa asiakas, joka osti vihreää aloe vera -teetä, suolaa ja suklaalevyn. Harjoittelija hoiti hänet sillä välin, kun itse linkkailin tuotteita excelin puolella toisiinsa ja kirjasin eri värejä ja kuoseja.


[ 14:30 ]

Oi kun tuli ihastuttava vanhempi herrasmies. Kyseli taateleita. No kyllähän meiltä löytyy! Kyseli sitten, että mistähän ne mahtaisivat olla kotoisin. Pussin takaa löytyi informaatiota, joka kertoi, että Egyptistä. Kävimme hieman keskustelua hedelmäsokerista ja sen terveellisyydestä. Sitten kyseli pähkinöitä ja sanoin, että meillä on cashew- ja saksanpähkinöitä. Kysyi sitten että mistä maasta nämä cashewpähkinät olivat. Niistäkin löytyi info ihan jo hintalapusta ja ne olivat intiasta. Asiakas päätti ostaa kuitenkin vain taatelipussin ja pohti hieman, että riittävätkö hänen varansa alkuunkaan, mutta hyvinhän ne riittivät. Ihmetteli sitten päiväystä ja että miten kummassa ne taatelit säilyy niin pitkään. Pohdittiin että koska ne on vakuumipakattuja, niin ne eivät mene pahaksi. Asiakas sitten mietiskeli, että minkähän ihmeen takia sitten elintarvikkeisiin laitetaan niitä säilöntäaineita. Antaahan ne aina vähän lisää säilöntäaikaa, mutta ei ne silti terveellisestä päästä sillä tavalla ehkä kuitenkaan ole.


[ 14:35 ]

Kollega tuli paikalle Iltatorin tavaroita hakemaan. Harjoittelija pääsikin hänen mukaansa niitä viemään ja sinne istumaan loppupäivän kojun kanssa. Huh huh! Voi olla aika kuuma, kun aurinko vain paahtaa, mutta ehkä se tuuli sitten edes vähän helpottaa kuitenkin siinä.


[ 14:45 ]

Tajusin, että pohjakassa unohtui pakata mukaan laatikkoon. Soitinpa sitten perään. Hakemaan tullaan, sitten kun tavarat saadaan vietyä.


[ 14:50 ]

Tulikin puhelu, jossa juuri lähtenyt kollega pyysi sittenkin tyhjentämään rekin, että saadaan kaupan kyltti esille. Ei siinä, puhelun jälkeen kannoin rekin sisälle, irroitin teipit toisesta päädystä ja aloin purkamaan. Jalka irti ja sitten soi taas puhelin. Arvelin että sekin on luultavasti samainen kollega ja hänhän se olikin. Varmisti, että varaston avainkin on sitten täällä, kun ei se sieltä laatikosta löytynytkään. Jep, näinhän se oli täällä myöskin. Tuumattiin että laukkuja mietitään sitten, kunhan saadaan ensin siellä päässä asiat aseteltua ja laitettua. Ehtiihän niitä sitten hakemaan, jos siltä tuntuu.

Menin sitten ottamaan laukut enismmäiseksi pois rekiltä ja laitoin sen irtonaisen pään nojaamaan hyllyyn. Muuten hyvä idea, mutta onnistuin sitten potkaisemaan toisen päädyn jalkaa ja rekkihän hyppäsi hyllynreunalta alas... Siinä meni yksi naamio sitten pilalle. Molemmat alakulmat lohkesi... Kyllä harmitti.. Se on vain sitten maksettava kaupalle. Ainoastaan reiluahan se on tehdä niin. Huoh...


[ 15:05 ]

Harjoittelija tuli noutamaan pohjakassan ja rekin. Kuuma on. Ei muuta kuin onnea torille! Toivottavasti tulisi myyntiä.


[ 15:30 ]

No sieltähän tulikin sitten toinen kollega hakemaan laukkuja kasan. Värejä pohdittiin ja valikoitiin, jätettiin jotain pois ja otettiin toista tilalle. Nyt on sitten hyvä kasa niitäkin sitten sinne esille ja myyntiin. Josko joku osuisi kuitenkin jonkun silmään!


[ 16:00 ]

Hoo! Tulipa asiakas. Osti vihreää irtoteetä ja kyseli hamppusiemeniä. Sanoin, ettei meillä kyllä sellaisia täällä ole myynnissä. Asiakas kertoi maistaneensa tässä vastikää ja pitäneensä niiden mausta.


[ Mysteeri ]

Kävi kaksi eri asiakasta. Toinen osti laventeli saippuan ja toinen tuli ihan päivän päätteeksi, vähän ennen kuin ukkonen iski myrksyn kanssa niin, että sähkötkin menivät poikki. Hän osti pari appelsiinisuklaalevyä, altura-kahvia ja inkiväärikeksejä. Siinä sitten juteltiin ja jonkin ajan kuluttua kollega toi korut takaisin ja vähän perästä tuli toinen kollega ja harjoittelija pakattujen laatikoiden kanssa juuri ennen kuin sateet tulivat kunnolla niskaan.

Asiakas piteli sadetta, kun ei hänellä sattunut varjoa olemaan mukana ja sattuipa olemaankin ihan yksi jäsenistäkin. Juteltiin siinä sitten kaikki ja sitten meni ihan sähköt kunnolla. Sattui tulemaan takaisin sitten hetkeksi ja kun laitettiin kassa tulostamaan päiväkassakoostetta, niin naureskelin, että mitähän sitten tehdään, jos sähköt menevät kesken kuitin tulostuksen. Juuri kun kone sai tulostettua kuitin ja irroitin sen siitä, niin sähköt katkesivat uudestaan. Naurettiin sitten siinä, että sepäs sattui sopivasti.

Onneksi luvattiin kyyti, koska siinä sateessa en kyllä olisi suostunut kävelemään!

Piia the kauppias, kuittaa!

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Pikapäivitys

Näin yön pikkutunteina on aina hienoa tehdä kevyitä muutoksia.

Muistutuksena edeltäneestä kansikuvasta:


Viimeinen tiistai

[ 10:50 ]

Mikään ei tunnu niin hyvältä, kuin olla ajoissa kaupalla. Ehdin postitkin käydä kurkkaamassa. Eipä siellä ollut kuin mainos meille. Niin ja huomasin, että se toinen firma oli napannut postinsa sen mainoslehden sisästä, minne niitä olin hiljalleen laittanut. Voisi ottaa sen mainoslehtensäkin. Ihan oikeasti. Onneksi ei tarvitse enää sitä postilaatikkoa miettiä kohta enää ollenkaan..

Kaupalla laitoin valot päälle heti kun menin sisään. Eipähän unohdu laittaa tällä kertaa! Hah! Pohjakassan kävin läpitte ja täsmäsihän se. Ei muuta kuin kassakoneen syövereihin odottamaan asiakkaita.

Työharjoittelijankin päästin sisälle.


[ 11:00 ]

Harjoittelija hoiti jälleen avaamisen. Rekki, kukkanen ja kisumatto pihalle. Etuovi auki, sisäovi kiinni. Pysyy kuuma ilma suunnilleen ulkona.

Käytiin sitten vähän läpi, että mitä pitäisi tämän päivän aikana tehdä. Alkaa aika käymään omalta osalta vähiin noin niin kuin oikeastikin.


[ 11:45 ]

Me paistutaan tänne kuumuuteen...


[ 12:10 ]

Tuli ensimmäinen asiakas. Osti huolinukkeja kahdet paketit ja rannekorun.


[ 12:55 ]

Asiakas tuli ja kyseli Neem-saippuaa. Kyllähän meiltä löytyy! Kertoi että se olisi hyvä ihottumalle. Osti myös kortin vielä siihen päälle.


[ 13:20 ]

Kollega tuli pyörähtämään kaupalle ja osti sokeria. Tapasipa tulevan kauppiaankin siinä samalla.


[ 13:25 ]

Hyvä kun ehti istahtaa alas, kun tuli jälleen asiakas. Pieni punainen jalkapallo lähti hänen mukanaan.


[ 14:10 ]

Hiii! Vanha tuttu harjoittelija, joka läksi kesälomille tuli käymään kaupalla! Jee!


[ 14:20 ]

Tuli tuttu asiakaspariskunta käymään. Ostivat pikakahvia pari pussillista. Toivottelin, että jaksavat tässä kuumuudessa. Nauroivat, että afrikassakaan ei ollut näin kuuma, kun oli siellä käymässä viimeksi. Haha!


[ 14:35 ]


Huijaussähköpostit ovat parhaita:


En ole ikinä itse saanut tällaista, mutta nytpä tuli kaupalle. Google translate tai Bing! translate on vahvana tämän sähköpostin kanssa. Ahihihi!


[ 14:45 ]

Jos vaikka sitä lounasta.. Hups!


[ 16:20 ]

Jeeeeeeeeeeeeeee! Hyvä kaveri tuli käymään! Ja toi MEHUJÄÄT meille! JEEEEEEEEEEEE!


[ 16:40 ]

Kollega tuli pyörähtämään tänne juuri kesken lattialla istuskelusession (juteltiin siis edelleen täällä samaisen kaverin kanssa). Tuli hakemaan makeaa ja osti appelsiinisuklaapatukan ja Dubble -patukan. Saksanpähkinäpussikin lähti mukaan. Juteltiin siinä vielä hetkinen, ennen kuin hän sitten lähti nauttimaan herkuistaan.


[ 17:45 ]

Asiakas tuli kyselemään universal stonea. No löytyyhän meiltä vielä toistaisesti hyllystä. Sellainen sitten lähti hänen mukaansa. Kyseli vielä pojalle lahjaa ja esittelin sitten sorminuket ja asiakas huomasikin sitten siihen perään säästölippaat ja ihastui niihin. Sitten hän totesi, ettei hänen käteisensä riitä enää kyllä sellaisen ostoon. Sanoi palaavansa vielä toiste.


[ 18:00 ]

Päivä on taas pulkassa. Kaikki ulkokamppeet tuotu sisälle ja kassa rupsuttamassa kuittia.

Piia the kauppias, kuittaa!

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Viimoinen maanantai

[ 10:55 ]

LÄKÄHDYSKUOLEMA!

Kaupalla oli taas ihan pikkasen viileämpää. Kassakone oli unohtunut päälle, mutta näillä kuumuuksilla en edes ihmettele, vaikka ovikin olisi jäänyt lukitsematta (oli se kyllä ihan asiallisesti lukossa).

Kassan joutui laskemaan kunnolla. Ja harjoittelija tuli juuri kesken laskemisen.


[ 11:00 ]

Ei muuta kuin putiikki auki tältä päivältä. Harjoittelija hoiti taas mallikkaasti homman.

Aloin sitten pohtimaan sitä meidän tekemää inventaariolistaa elintarvikkeista ääneen, että tajusin viikonlopun aikana, että oltiin unohdettu sanoa viikonloppuvuorolaisille, että kirjaisi myynnit erikseen ylös. Jouduttiin siis aloittamaan salapoliisityöt ja etsimään koko viikonlopun summan edestä tuotteita, mitä on myyty. Onneksi emme olleet ehtineet vielä näitä muita tuotteita inventoroimaan, koska siinä vasta olisikin riittänyt hommaa ihmetellä, että mitähän nyt sitten on mennyt ja mitä ei.


[ 11:40 ]

Tuli kaksi asiakasta. Kyselivät suolasaippuaa ja sanoin, ettei meillä kyllä sellaista ole. Mietiskelin itsekseni sitten, että sappisaippuaa ja oliivisaippuaa ja perussaippuaa kyllä löytyy, mutta ei niitä tarvinnut ääneen sanoa, kun asiakas jo muutenkin tuntui lueskelevan itse hyllystä, että mitä on missäkin.

Sen sijaan tummaa suklaata meni yhden patukan verran alelaarista.

Niin ja sitten tajuttiin, että oltiin taas unohdettu laittaa valot päälle kauppaan. Hups!


[ 12:05 ]

Tulipa taasen asiakas ja tämä kysyi sandaaleja. Sanoin, ettei meillä kyllä niitä löydy, mutta villatöppöset on vielä hyllyssä, mutta sen verran pienelle jalalle, että heh heh. Asiakas tuumaili, että vaikka hän onkin villaihmisiä, niin juuri nyt hän kaipaili nimenomaa sandaaleja. Sanoi tulevansa toiste sitten taas muuta hakemaan.


[ 13:50 ]

Tulipa asiakaspariskunta ja kyseli ensin inkiväärilimua. Yksi tölkki kuulemma riitti, kunhan vain oli kylmää, niin jääkaapistahan kävin sitten hakemassa sellaisen. Maksoivat tämän tässä välissä ja joivat puoliksi. Saippuoita tutkivat ja tuoksuttelivat kovin ja lopulta löytyi pari sopivaa, joista he erityisesti pitivät. Nämäkin he maksoivat väliin ja jatkoivat kaupan tutkimista. Lahjaa kuulemma olivat hakemassa. Lopulta päiväpeite vei voiton.


[ 14:00 ]

Kas, kaverihan se sieltä tuli kaupalle ja toi siskonsakin siinä mukana. Kuulumisiahan pääasiassa vaihdettiin ja pohdittiin vähän, josko ukonhattuteestä olisi avuksi kurkkukipuun. Myös makukahvia mietittiin, että onko mistään kotoisin, mutta itse kun en juo ja meiltä on vasta muutamat menneet (siis niitä uusia makuja), niin.. Tiedä sitten niistäkään.


[ 15:25 ]

Jospa kävisin pyöräyttämässä kiekkoa, niin ei tule sakkolappusta.


[ 15:30 ]

Huh huh, siellä oli poliisiauto ja poliisi-setä ottamassa kuvia uhrin kasvoista ja rintapielistä. Ilmeisesti siis keskellä päivää tapahtunut pahoinpitely. Melkoisen kurjaa..


[ 17:10 ]

Kuumuus raastaa ja asiakkaita ei ole taaskaan kuulunut enää loppupäivään. Siirrettiin rekki turvaan, kun oli sadekuuro käynyt pyyhkäisemässä huomaamatta ylitse. Nyt vain jytisee ukkonen jossain lähistöllä ja aurinko paistaa.


[ 17:30 ]

Kollega tuli naapurinsa kanssa käymään ja esittelemään kauppaa. Kuulemma saatetaan saada hänestä yksi lauantaivuorolainen lisää! Jee!


[ 17:45 ]

Tuli asiakaspariskunta katselemaan vähän, mitä kaupasta löytyy. Olivat juuri poistuneet, kun huomasivat näyteikkunalta suitsukkeet. Tuli sitten takaisin ja valitsi 3 eri tuoksua. Maksuvälineenä koittivat kovin käyttää korttia, mutta ystävällisesti neuvottiin ottomaatille.


[ 17:55 ]

Sieltähän asiakas palasi ja maksoi ostoksensa.

Samoihin aikoihin tuli yksi kollega lisää kaupalle, kokous kun alkaa tasalta.


[ 18:00 ]

Lisää kollegoita alkoi valumaan kaupalle kokoustamaan. Harjoittelija otti rekin, kukkasen ja kisumaton sisään ja laittoi oven kiinni. Virallisesti kauppa on siis suljettu ja päivä pulkassa.

Kokousta perään.

Piia the kauppias, kuittaa!

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Viikko pulkassa

[ 11:00 ]

IIIIH! MYÖHÄSSÄ! Olenpa taas tosi hyvä esimerkki.. Onneksi sentään työharjoittelija oli ajoissa. Hävettää silti kyllä.

Ei auttanut kuin avata äkkiä kauppa, mutta sehän meni nopeaan, kun oli kaksi hääräämässä samaa aikaa.


[ 11:10 ]

Paperihommatkin on tullut tehtyä kuntoon ja nyt on hyvä keskittyä paahtumaan kuumuuteen ja toivomaan, että asiakkaitakin EHKÄ tänne eksyisi. Vaikka jotain virvoittavaa hakemaan.


[ 11:40 ]

Jee! Ensimmäinen asiakas. Kahvia tuli ostamaan ja tummaa africafea lähtikin hänen mukaansa. Kaveriksi sitten tuli vielä levy suklaata. Tällä olikin hyvä aloittaa päivä.


[ 12:45 ]

Noniin! Toinen asiakas. Tiskiainetta tuli ostamaan ja kun oli maksanut, kysyi vielä vihreästä teestä, että oliko meillä muuta kuin pelkkää pussiteetä. Onhan meillä ja yksi paketti perus vihreää teetä tuli vielä lisäksi.

Lopulta saatiin myös näyteikkunat valmiiksi ja uusittua:




Ja ehkä erityisesti tärkeinpänä juurikin tämä:




[ 12:50 ]

Jee! Työkokeilijakin tuli paikalle! Eilen vähän pohdittiin, että tulooko enää ollenkaan, mutta tulihan hän sitten tänään vielä viimoisen kerran!


[ 14:50 ]

Tässä välissä on ehtinyt kokeilija käydä Kelassa, kollega pyörähtänyt ja lounastakin on kokeilija hakenut. Itse vähän unohdin ja ei tämä harjoittelijakaan kovinkaan nälkäiseltä ole vaikuttanut. Hups heijaa vain. Kaipa sitä voi kohta käydä hakemassa jotain syötävääkin, työpäivän päätyttyä, niin pääsee riekkumaan sitten RopeConin puolelle energisenä ja virkkuna.

..mutta missä meidän asiakkaat ovat oikein piilossa?


[ 15:00 ]

Jeps jeps, kollega tuli ja päästään karkaamaan harjoittelijan kanssa viikonlopun viettoon.

Piia the kauppias, kuittaa!

torstai 24. heinäkuuta 2014

KUUMA!

[ 10:55 ]

Whooppie doo, kaupalla ajoissa ja postitkin haettu. Laskuja laskuja.

Kaupan avaamisen huolehti harjoittelija.


[ 11:10 ]

Tuli jopa jo ensimmäinen asiakas ja kyseli viuhkoja. Meillä ei ikävä kyllä nyt ole sellaisia helpottamaan näitä hurjia kesähelteitä. Toivottavasti löytää jostain muualta sopivan.


[ 11:30 ]

Nyt on paperihommatkin taas ajantasalla ja mapitettu.


[ 11:35 ]

On niin KUUMA, että oli pakko olla itse itseni asiakas ja ostaa "sitruunalimua". Huomattiinpa vain, että siinä on enemmän omenaa, kuin sitruunaa ja sen huomaa maustakin. Melkein pitäisi myydä omenalimuna, mutta minkäs teet, kun etiketit sanoo että sitruuna. Hehe.


[ 13:45 ]

Huu, tuli kaksi asiakasta. Kyselivät saippuakuppia ja sanoin, ettei meillä nyt ole. Pitänee sellaisiakin sitten kai tilata johonkin väliin. Chileläinen keraaminen naamio osui kuitenkin silmään ja kiinnosti myöskin. Lopulta kolmen eri vaihtoehdon väliltä tuli valittua se kappale, joka oli ollut ulkona esillä ja pakattiin se sitten laatikkoon. Asiakas pyysi säilyttämään naamiota kaupalla sen aikaa, kun kävi itse vielä kaupungilla ja sehän sopii kyllä. Kuitenkin helpompi ehkä kiertää muualla, kun ei tarvitse kantaa painavaa laatikkoa mukana joka paikkaan.


[ 16:05 ]

Ja sitten asiakas tulikin hakemaan tämän ostoksensa.

Tässä välissä me ollaan saatu täydennettyä meidän hienoa päivitettävää inventaariolistaa ja kaikilla elintarvikkeilla on nyt hinnat ja lukumäärät. Sitten pitäisi kai siirtyä laukkuihin tai muihin. Päätettiin että nimentään niitä niiden omilla tilausnimillä, mutta sitten todettiin, ettei meillä ole mitään käsitystä, mistä mikäkin on tilattu ja mistä me niiden nimet saataisiin. Sen jäädessä vielä mietinnän alle, keksittiin, että laitetaan sisäisiä linkkejä kuviin, niin että niistä pystyy näkemään, mikä kassi on mikäkin.


[ 17:00 ]

Harjoittelijan vuoro tukea omasta takaa kauppaa. Osti kolmet suitsukkeet kotiin vietäväksi.


[ 18:00 ]

Olemme varastaneet mm. kuvia netistä meidän inventaariota varten. Loput joudutaan kyllä valokuvaamaan itse. Ukkonen alkoi jytistelemään kivasti päivän päätteeksi. Niin ja kuunneltiin musiikkia silläkin uhalla, että tulee asiakas ja joudutaan laittamaan se äkkiä pois, ettei tule iso paha Teosto ja murise meille, että pitää maksaa korvauksia siitä, että soitetaan musiikkia meidän liikkeessä. Hurrdurr.

Päivä päättyi ja harjoittelija hoiti kaupan kiinni ja laskeskeli rahat. Kyllä nyt on taas mukavaa karata kotia.

Piia the kauppias, kuittaa!

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Work work

[ 10:55 ]

Huu, kaupalle kipitellessä, harjoittelija tuli vastaan. Oltiin sitten niin tehokkaita, että suorastaan hämmästyttiin, ettei kauppaa vielä muutamaan minuuttiin voinut avata.


[ 11:00 ]

Kauppa auki, työkokeilijakin pääsi sisään tässä kohtaa. Sanoinkin, että olisi ikkunaan koputellut, jos on ehtinyt pitkäänkin siellä lukkojen toisella puolella ihmetellä. Jätettiin sisäovi kiinni, että täällä olisi edes jollain asteella inhimillisen lämpöistä. Ulkona on melkoinen paahde päällä ja ainakin aamusta kauppa oli sisältä paljon viileämpi.


[ 11:15 ]

Jee! Päivän ensimmäinen asiakas. Kahvia kyseli ja sanoi, ettei hän itse kahvia juo. Lahjaksi oli ostamassa. Neuvoin sitten ostamaan Alturaa, kun se niin kehuttua on kuitenkin. Lohjalaisen paahtimon kahvitkin sanoin, että nekin on lahjoina kivat, kun on omalta paikkakunnalta sillä tavalla. Alturaa asiakas kuitenkin päätyi pussillisen ottamaan. Kaveriksi sille tuli vielä toffee karkkipussi. Oli aika hassua, kun me kaikki kolme oltiin siinä hollilla palvelemassa. Hihi!


[ 11:35 ]

Kollega tuli kaupalle käymään läpi työkokeilijan kanssa vähän juttuja, vielä kun oli sopivasti aikaa ja ehti. Kokeilijalla loppuukin hänen jaksonsa nyt tällä viikolla. Toivottavasti on viihtynyt! Ja ennen kaikkea, toivottavasti on ollut apua täällä olosta. Ensiviikko meneekin sitten ilmeisesti ihan vain harjoittelijan kanssa.


[ 12:50 ]

Niin ja tosiaan, lounasta kovin pakkasin mukaan töihin. Mutta se sitten kuitenkin jäi pöydälle odottamaan, että tulen töistä. Onneksi jätin tänne jääkaappii eilistä kanaa ja kermaperunoita. Ei tarvi lähteä kaupassa käymään, että saisi jotain lounastettua.


[ 17:05 ]

OUMAIGAAD! ASIAKAS! Osti kolmea eri suitsuketuoksua.

Ja siis ihan oikeasti, tässä välissä ei ole ollut ainuttakaan. Sen sijaan, me keksittiin alkaa tekemään kunnollista ylläpidettävää ja päivitettävää varasto- ja inventaariolistaa. Nyt onkin hyvä tehdä, kun ei tarvitse yksikseen tehdä ja harjoittelija on samaa mieltä, että sellainen olisi oikeasti järkevä. Ei mene siis hukkaan. (Jouduinpa pikkuveljeäkin kiusaamaan, kun meni prosenttilaskut vaikeaksi - paljastui, että me ajateltiin asiat liian monimutkaisesti ja väärinpäin. Hihihi!)

Työkokeilija taas hoiti kaupan siistiksi. Oli ehkä aikakin saada antaa pölyille kyytiä!


[ 17:45 ]

Oooh! Asiakkaita! Ostivat jalkaraspin ja sappisaippuaa.

Saatiinpa vähän ennen elintarvikkeiden puolesta listaa aika pitkälle valmiiksi. Seuraavaksi pitäisi vain merkata kappalemäärät ja ylläpitää myyntien lukumääriä ja päivittää sitä mukaan listaa. Saapa nähdä, tuleeko tästä mitään.


[ 18:00 ]

Puuhlääh, päivä on ohi ja on sellainen olo, että ollaan oikeasti jotain tehtykin. Jännää, miten jonkun kanssa tehdessä saadaan oikeastikin aikaiseksi jotain. Tiedä vaikka ehdittäisiin vielä uusimaan se karttakin ja sen tuotteet. Sehän olisi oikeasti ihan siisti juttu.

Harjoittelija hoiti kaupan kiinni tutulla rutiinilla. Kyllä taas kelpaa huomenna tulla töihin.

Piia the kauppias, kuittaa!

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Pikapikapika

Heipä hei!

Olen tänään ollut töissä jo 10:50.

Tein töitä.

Täällä oli myös uusi immeinen, työharjoittelija, joka aloitti jo maanantaina, mutta koska olin sen päivän poissa, niin pääsin vasta tänään tutustumaan. Myös työkokeilija oli tänään. Eli työntekijöitä riitti.

Koska minulla oli paljon tekemistä tutustumisen ja opettamisen puolesta, en keskittynyt tähän blogiin laisinkaan. Anteeksi!

Karattiin töistä 18:10. Huomenna uusi päivä ja sitten kirjoittelen vähän tarkemmin taas.

Piia the kauppias, kuittaa!

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Tilaukset saapuivat, työtä piisaa

[ 11:00 ]

MYÖHÄSSÄ!! AAAAAAAAAAARGH!

Ja tietenkin ovelle tuli juuri pari asiakastakin! Pyysin heitä odottamaan pienen hetken, kun käyn laittamassa kassan nopeasti kuntoon. Painuin sisälle, laskin rahat ja lykkäsin kassaan. Valot päälle ja ovi auki. Asiakkaat tulivat sisään, ilmeisesti olivat pariskunta. Sanoivat, että saippuaa olivat varsinaisesti tulleet hakemaan. Kävin rekin vielä laittamassa ulos, tilaa viemästä. Pari eri tuoksuista saippuaa he pitkän nuuhkimisen ja armopisen jälkeen päätyivät valitsemaan.


[ 11:20 ]

Tutkin tiliotteen ja lähetin vastauksen, että se täsmäsi. Asia ok.


[ 11:40 ]

Huu, tuli asiakas. Sanoi, että oli jo pitkään katsonut tuota kolmikerroksista amppelia, joka meillä toisella näyteikkunalla roikkui. Sanoin, että meillä on toisen näköinen malli vielä toisella ikkunalla. Asiakas sanoi, että haluaisi mielummin sen yksinkertaisemman, mitä oli jo katsellutkin. Kävin hakemassa amppelin takaa ja asiakas oli sillä välin valinnut koreja siihen kokeiltavaksi. Isommat korit istuivat melko hyvin paikoille, vaikka hiljaa mielessäni vähän pohdin, että onkohan nyt kuitenkin vähän liian isot.

Ja sitten asiakas sanoi, että nyt hän ei oikeastaan tiedäkään, haluaako sittenkään. Hän huomasi sen meidän pampula amppelin, joka myöskin roikkui ikkunalla. Sanoin, että meillä on siitä vielä toisennäköinen malli, missä on siis harvemmin niitä pampuloita roikkumassa, mutta isoin korikoko oli sama. Asiakas tuumasi että hän ehkä tykkäisi enemmän siitä harvemmasta. Sitten hän tuumasi, että nyt hänen piti kyllä oikeasti pohtia asiaa lisää. Että vaikka hän oli tullut tänne niin selkeän suunnitelman kanssa, niin nyt menikin sittenkin vielä takaisin mietintämyssyn alle.

Kyseli vielä setrikiekoista ja sanoin, että meillähän niitä löytyy hyllystä. Sitten kysyi niinkin vaikean kysymyksen, kuin että: "Kuinka tiheään niitä tarvitsee laittaa ja minkäkokoiseen tilaan?" Lueskelin nopeasti pienen esitelapun, mikä meillä siinä hyllyllä oli ja totesin, että siihen en kyllä nyt ihan rehellisesti osaa vastata. Sitten asiakas kysyi, että kävikö meillä kortti, ja siihenhän osasin sanoa, että käteinen kulkee meillä. Asiakas sitten tuumaili, että tulee siinä tapauksessa takaisin sitten myöhemmin, kun on ensin pohtinut amppelien kohtalon myöskin.

Samaan aikaan tuli vielä lähetys. Oiken lavallinen. Laatikoissa olisi ollut ehkä helpompi varastoida sivuun.. Nyt meillä on keskellä lattiaa lava, missä on tavaraa.. Se on kyllä pakko käydä ensin läpi. Ei niitä voi jättää siihen!


[ 13:15 ]

Jee! Työkokeilija tuli! Ja melkeinpä heti perään tuli kaksi asiakasta. Kiertelivät ja katselivat yhtä sun toista. Kysyivät sitten, että oliko meillä vielä mitään soittimia. Sanoin, että meillä on ne pillit ja sitten meillä on sadekepit. Sadekepeistä toinen sanoi, että hänellä oli juurikin sellainen ja kertoi toiselle siitä englanniksi. Sitten kiinnostuivat riipputuolista ja tutkittiin, painorajaa, paljonko se pystyy suunnilleen kestämään. 110kg löyty lapusta. Hyvä tietää. Sanoivat laittavansa harkintaan ja lähtivät jatkamaan matkaansa.

Me taas jatkettiin laatikoiden purkamista, eli lasketaan, että kaikki tuotteet ovat tulleet ja hinta on ok. Ja jos puuttuu hintalappu, niin tehdään sitten uusi.


[ 13:50 ]

Ensimmäinen satsi käyty läpi. Lopputulos: Yhdet teet puuttuu kokonaan ja yhdet limut ovat tulleet vääränä makuna. Jaa'a, pitänee kirjoittaa sähköpostilla vähän palautetta... Soitin vielä kollegalle ja kysyin, että miten toimitaan.


[ 15:20 ]

Nyt on kuulkaas päivä venähtänyt niin että huiskis vain. Saatiin yksi kuormallinen käytyä läpi, hinnoiteltua ja hyllytettyä. Nyt on aika minun oikeasti karata kohti kotia ja viikonloppua! VAPAUS!

Piia the kauppias, kuittaa!

torstai 17. heinäkuuta 2014

Torstain olisi voinut vaihtaa perjantaiksi - väsymystason puolesta

Kävin kurkkaamassa lounasravintolan tilanteen ja kyllä vain, lomilla ovat vielä ensikuuhun asti. Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että pitää käydä oikeasti jossain muualla ostamassa lounaat koko lopputyöajan.


[ 10:55 ]

Puuhlääh, kiireen vilkkaa töihin. Meni vähän pidempään, kuin olin ajatellut. Mutta ainakin olin ajoissa. Kassa vain kuntoon ja valot päälle. Kukkasetkin keksin kastella jo tähän väliin. On vähän ehkä unohtunut. Kumman sitkeitä kavereita kyllä! Tulee ihan viherpiiperö olo, kun eivät ole ainakaan toistaisesti suuttuneet miun epätasaisesta hoitotyylistä.


[ 11:00 ]

Ja näin, ovet auki kaikelle kansalle! Kukkanen ja kisumatto ulos ja rekki perästä. Aurinko näyttäisi paistavan, niin ei muuta kuin rekki ns. parhaimmalle paikalle. Eli sinne kadun puolelle, oven viereen, missä sillä eniten on näkyvyyttä ja mikä ei niin paljoa piilottele noita meidän näyteikkunoita.


[ 11:10 ]

Noin, paperihommatkin on hoidettu.

Sähköpostissa oli tullut pyytämäni tuoreempi hinnasto. Jee! Sääli että tilauspaketti oli jo ehditty lähettämään. Nyt sitten pitää seuraavalla tilauskerralla vain sitten muistaa tilata sitä mustaa teetä, mikäli sitä nyt tosiaan on siellä hinnastossa. Pitääkin heti tarkistaa asia.


[ 11:40 ]

Huh huh! Ripeää toimintaa. Ensimmäinen satsi tilauksista tulikin jo! Ei muuta kuin läpikäymään näitä sitten.


[ 13:25 ]

Tuli kaksi asiakasta, jotka kiertelivät kauppaa ja toinen päätyi kokeilemaan olkalaukkuja ja toinen kaappaamaan pikakahvia hyllystä. Kovin pieni olkalaukku tuntui olevan sopiva tarpeeseen, mutta lopulta sitten päätti, ettei hän juuri nyt sitä otakaan. Toinen sen sijaan toi kassalle kolmet pussit pikakahvia. Tämä oli hyvä taas vähäksi aikaa.


[ 13:50 ]

Tulipa asiakas ja selkeästi jäi toinen hänen mukanaan tullut ulos. Ehkä parempi niin, kun tupakkia poltteli. Ensin sisään tullut kysyi tummaa teetä, maustamattomana. Sanoin, että meillä on nyt toistaisesti kaikki mustat teet loppuneet, paitsi yksi purutee. Asiakas sitten tuumasi, että nyt on sekin loppu, ja nappasi paketin hyllystä. Kyllä nauratti! Tämä toinen tuli sitten myöskin kauppaan sisään ja kyseli amppelista, joka oli ulkonakin esillä. Näytin sisältä saman ja hän pyysi tuomaan sellaisen. Kysyin vielä, että olisiko hän kaivannut koreja siihen vielä mukaan, niin asiakas tuumaili, että hän koittaa ensin niitä omiansa, mitä on kotona ja jos ne eivät sovi, niin tulee sitten uudelleen tänne.

Kuitista tuuumasi, että saisi olla muste tummempaa, että voisi kaivata vaihtoa. Jaa'a, kenelleköhän minä siitä nyt sitten viestittelen.. Hmm.. Niin ja tulipahan vaihdettua kassanauha, kun sekin oli lopussa. Punaista raitaa tuli puolet asiakkaan kuitista.


[ 14:15 ]

Tuli hieman iäkkäämpi asiakas ja ilmeisesti oli vertailemassa kahvien hintoja, koska kovin niistä kyseli. Kertoi kuitenkin, että luomu on hänelle erityisen tärkeää. Alennuksessa oleva tumma africafe kiinnosti, mutta sanoi olevansa matkalla kirjastoon hieman levähtämään. Superalennuksessa oleva vihreätee Ginkgo kuitenkin osui silmään ja kiinnosti erityisesti. Päätti sitten ostaa sen maistiaisiksi ja kertoi pitävänsä Clipperistä.

Tätä seurasi avautuminen vihreästä teestä, kuinka se ei oikeasti monissakaan tuotteissa ole oikeasti vihreää teetä, mutta että Clipperillä varmasti on. Ja sittemmin, kun hän oli maksanut ostoksensa ja kysyin, että haluaako hän kuitin, niin tuli ainakin 20 minuutin luento siitä, miten ennen hän ei kuiteista niinkään välittänyt, mutta sitten myöhemmin, kun eräällä kassalla toinen asiakas oli hänelle sanonut, että kyllä niitä kuitteja kannattaa ottaa ja hänelle tuli sellainen olo, että kaupat saattavat rahanahneuksissaan harrastaa vilunkipeliä, minkä takia tämä toinen asiakas oli hänelle sanonut, niin siitä asti on aina kuitin ottanut ja että kassojen tulisi ehdottomasti tarjota se kuitti, jotta asiakas voi tarkistaa, että on saanut varmasti vaihtorahan oikein.

En päässyt missään välissä sanomaan, että tähän mennessä olen saanut aina sen verran kuin pitääkin, tai peräti ylimääräistä, jolloin olen antanut takaisin.


[ 15:45 ]

Hii! Tuli kaksi asiakasta, joista toinen kyseli ulkona esitellystä pinkki-sini-valko-raitaisesta laukusta. Otin hyllyltä esiin kyseisen laukun. Asiakas intoutui ja meni sen kanssa peilin eteen. Sitten tuumasi, että käy katsomassa vielä ulkona olevaa laukkua, että olisiko se sittenkin parempi kuin tämä toinen. Kuulemma se ulkona oleva oli suorempi. Hänen mukanaan tullut kaveri sanoi, että kyllä se toinenkin suoristuu käytössä. Asiakas sitten sanoi ostavansa laukun ja oli sillä ikionnellinen.

Jännää, tänään ei taida monikaan shoppailla yksikseen?


[ 16:20 ]

Tuttu asiakashan se sieltä tuli. Kahvia kuulemma piti saada ja ostikin pussin tummaa ja vaaleaa africafea. Sitten kyseli muun jutustelun välistä, että oliko meillä jotain norsuja. No, onhan meillä rahalippaat ja kivestä veistetyt ja seinävaate, niin ja kolikkokukkarona ja avaimenperänä. Sanoi että tulee seuraavana päivänä takaisin niitä valokuvaamaan ja keksi samalla, että oikeastaan hän haluaa ostaa pari kisukolikkokukkaroa. Jutusteltiin vielä siinä melkoisen hyvä tovi, ennen kuin asiakas päätti, että nyt on parasta oikeasti lähteä jo siivoamaan kotia.


[ 16:35 ]

Paitsi että sieltähän se asiakas tulikin takaisin! Tällä kertaa kännykän kanssa, jolla päätti ottaa kuvat niistä eri nosruista tälle kaverilleen. Ja sitten mietti vielä että ehkä ostaisi joku kerta lahjakortinkin tänne, kun tyttärensä tykkää niin kovin kissoista. Sitten taas lähti ja sanoin vain perään, että "Nähdään taas!"


[ 16:45 ]

Varainhoitaja tuli pyörähtämään kaupalla. Olin aamulla soitellut ja sanonut, että täällä olisi lasku ja minun uusi verokortti. Niitähän hän tuli täältä hakemaan. Juteltiin sitten pieni tovi vielä, ennen kuin karkasi jatkamaan matkaansa.


[ 18:00 ]

Ja lopputunti oli taas asiakkaiden puolesta hyvinkin hiljainen. Niin ja puhelin alkoi netin puolesta sekoilemaan.. Ja lopulta kaatui ja käynnisti itsensä uudelleen. Huh huh!

Enpä saanut sitten kuitenkaan käytyä tulleita tilauksiakaan läpi. Paketit sain sentään avattua ja kannettua tänne vähän sivumpaa. Ja paino oli aikas kohdallaan muutaman kohdalla. Ei tämän mahan kanssa niitä ainakaan järkevästi kantanut. Höhö. Mutta huomenna pitäisi kokeilijan olla tulossa, niin päästään sitten hänen kanssaan käymään laatikkoja läpitte.

Kimpsut ja kampsut sisälle, ovi lukkoon, kassa laulelemaan ja kaikki muu ajallaan ja painollaan.

Piia the kauppias, kuittaa!

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Olipas siinä taas päivä kerrassaan

[ 10:55 ]

Ulkopuolella seisoi mies. Kokeili ovea ja oli lähdössä. Tervehdin ja kerroin, että kauppa aukeaa aivan pian. Mies kysyi, oliko uusin Voima-lehti tullut. Sanoin, että tuosta ikkunasta voi kurkata, näyttääkö lehti tutulta. Kuulemma oli uusi ja kovin haluaisi päästä sitä lukemaan. Sanoin, että lehdet voin kyllä antaa tällain vaikka kauppa itse onkin vielä suljettu. Eikä ilmeisesti mies muuta halunnutkaan, kuin molemmat lehdet luettavikseen.

Sisällä sitten laitoin kaupan kassan kuntoon, valot päälle ja kuten viimeaikoina: Kännykästä internetin työpaikan tietokoneelle, koska yksinkertaisesti paljon parempi ja nopeampi yhteys.

Nopeudet kännykällä. Ero aiempaan on huomattava!

Muistutuksena, millä nopeuksilla kitkuttelin kaupan omalla mokkulalla.


[ 11:00 ]

Kaupan ovi auki, kukkanen, kisumatto ja rekki ulos. Säävarauksella tosin, koska pilvet näyttivät melkoisen harmailta ja apeilta.


[ 11:05 ]

Ja jee! Työkokeilija tuli! En osaa kyllä rehellisesti sanoa, kumpi on parempi. Se että hän tulee heti aamusta, vai se, että hän tulee päivästä ja on ihan koko loppupäivän.


[ 11:40 ]

Paperihommat done. Pääkassatosite on kirjattu, nidottu, rei'itetty ja mapitettu. Pääkassa päivitetty.

Noniin, jokohan se päivä olisi sitten ollut tässä. Närästää ja ilma painostaa. Motivaatio pyörii nollan lähettyvillä. Yhyy...


[ 12:05 ]

Ja niin taivaat repesivät ja kaatosade tuli kohdalle. Onneksi on rekki katoksen alla turvassa!


[ 13:10 ]

Lounasta noutamaan lähdettiin sitten molemmat. Asiakkaita ei kuulunut, enkä ihmettele, kun satoi niin kovin vettä. Nyt taas tuli semmoinen hyvä rako, kun ei sada, niin me päästään livistämään kaupan puolelle.


[ 13:30 ]

Huuu, eksyi päivän ensimmäinen asiakaskin paikalle! Jee! Olin itse juuri pesemässä eilisen tiskejä, niin kokeilija meni vastaanottamaan. Lopulta minäkin pääsin kaupan puolelle tarvittaessa palvelemaan. Mitään ei kuitenkaan lopulta ostanut. Laukkuja kyllä katseli.


[ 15:00 ]

Hiiiiiiljaista on...

Mutta, laitoinpa tässä aikaisemmin naamakirjan puolelle vähän kuvia meidän aletuotteista:








[ 15:35 ]

OMG!!! ASIAKAS!!! JEEEEEEEEEE!

*köhköhköh*

Niin, siis, tuli asiakas ja meni katsomaan kivikoruja. Kysyi, oliko meillä viellä Om-merkillä yhtään jäljellä ja sanoin, ettei ole. Sen sijaan sitten asiakas kiinnostui ikuisesta solmusta ja sattui vielä löytämään mieleisellä värillä sopivan korista. Sen lisäksi kävi katselemassa hieman laukkuja ja kertoi, että hänellä on normaalisti työpäivä 10-18:00 ja että hän oli jo pitkään halunnut tulla tänne. Suitsukealusta oli toinen asia, minkä hän halusi ostaa. Myöskin paketillisen suitsukkeita. Näillä oli hyvä mennä.


[ 15:55 ]

Oho! Asiakaspariskunta! Toinen kovin ihasteli punaisia kivisydämiä ja niitä litteämpiäkin tapauksia siitä vierestä. Toinen taas kysyi, että mimmoista kukkaroa hän kaipasi. Näytti yhtä ja toinen totesi, että hänellä on joskus ollut sellainen. Sittemmin hän kuitenkin otti sen ja alkoi testaamaan sitä ja selitti, että on menossa sokealle ihmiselle, niin olisi tärkeää, että se olisi juuri oikeanlainen. No ymmärtäähän sen.

Tuli vielä yksi asiakas samaan syssyyn. Hällä soi puhelin ja kiersi kauppaa samalla, kun oli luurissa kiinni.

Ensin tulleet ostivat tämän valitsemansa kukkaron. Toinen tuli vielä huolinukkeja katsomaan ja sanoi, että ne olivat ihania. Ei kuitenkaan sitten ostanut enää sellaista ja poistuivat. Samoin tämä itsekseen tullut asiakas poistui perästä. Ja samaan syssyyn lähti myös työkokeilija.

Nyyh, taas yksikseni täällä. Naamakirjan satunnaiset "plim plomit" vain indigoivat kevyestä sosiaalisesta tapahtumasta.


[ 18:00 ]

Oikeasti. Ei ketään koko loppupäivänä. Toisaalta, nyt turvottaa ja sattuu niin paljon joka paikkaan, että ehkä ihan hyvä vain, että sain vain chillailla. Kaupan puolesta vain harmittaa, kun jää hiljaiseksi näin muuten päivä..

Rekki, kukkanen ja kisumatto sisään. Ovi lukkoon. Kassa rapsuttamaan ja rahat laskentaan. Ei sentään tullut nollapäivää, vaikka sää sateinen ja epävakaa olikin.

Piia the kauppias, kuittaa!

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Päivä meni ohi, niin että vain humisi!

[ 10:55 ]

Aamutoimet menivät mukavasti ihan rutiinilla. Kassan vain laskin erityisen tarkkaan ja totesin, että kyllä se oli ihan oikein ja että meillä on nyt mystisesti ilmestynyt ylimääräistä rahaa pääkassaan. Pitäisiköhän sitä käydä vähän läpi noita päiväkassatositteita ja verrata pääkassan numeroihin, että pitäväthän ne kaikki kutinsa. Koska se on ainoa asia, mitä enää keksin, että minne on ehkä piiloutunut joku summa. Muussa tapauksessa joku asiakas on saanut nyt vähemmän takaisin tai sitten kassaan on unohdettu iskeä jokin myynti.


[ 11:00 ]

Kauppa auki, kukkanen, kisumatto ja rekki ulos. Ukkosta ja sadetta on povattu, mutta nyt ainakin paistoi aurinko, niin laitoin vain ihan reilusti esille. Sitten jos menee oikein tummaksi sää, niin sitten siirrän rekin sateensuojaan.


[ 11:05 ]

Jee! Työkokeilija tuli!


[ 11:10 ]

Hoidin paperihommat kuntoon.

Alettiin myös sitten kokeilijan kanssa laittamaan tuotteita alennuslaariin, kun niissä on päiväyksiä poksumassa tässä kuussa.

Todettiin, että tummassa africafessa oli sittenkin osassa vielä päiväyksiä ihan hyvin jäljellä. Hämmentävää. Olikohan sitten jäänyt satsillinen merkkaamatta. Pääasia, että kaffetta on!


[ 11:30 ]

Jottei päivä ihan liian helpoksi mene, niin pitäähän sitä sitten hinnastoja taas käydä kurkkimassa ja tehdä tilauksia.


[ 12:00 - 13:30 ]

Niin, tosiaan, tilauksia pari jo lähettelin. Ja jouduinkin molempia korjaamaan vähän. Ja toisen kohdalla tuli suuria mysteerihetkiä, kun en pysty näkemään, miltä tuote näyttää. En ainakaan itse uskalla tilata mysteerituotteita.

Tässä välissä tuli myös asiakas, joka kyseli todella paljon saippuoista. Puuh, toivottavasti osasin vastata kutakuinkin tyydyttävästi. Osti hän sentään kolmen tuoksusaippuan -setin.

Kollegakin tuli pyörähtämään ja osti pikakahvia ja inkiväärikeksejä. Puheltiin korisetistä, jonka me voitaisiin täällä hänelle kasata ja tehtäisiin siitä semmoinen kiva, mikä olisi sitten yhtä kivaa antaa. Eiköhän tämä tosiaan onnistu.

Niin ja minulla on sellainen kutina, että tässä oli vielä joku asiakas ehkä välissä, mutta en ihan rehellisesti enää muista, kun olen säätänyt niin kovin näiden tilausjuttujen kanssa.

NIIN! Ja satoi vettä, niin siirsin rekin turvaan!


[ 15:40 ]

Tuli asiakas, joka halusi ostaa inkiväärilimua, mutta sanoin, että ollaan vasta laitettu tilaukset menemään, niin menee varmaan pari viikkoa, ennen kuin saadaan tänne. Se ei asiakasta surettanut ja sanoi, että tulee sitten silloin uudestaan. Osti sitten kuitenkin parit paperit, lahjapapereiksi.


[ 15:45 ]

Eipä kauaa ehtinyt mennä, kun tuli kaksi asiakasta lisää. Toinen heistä kysyi, eikö me enää myydä shamppoita ja näytin sitten, missä meillä on nykyään ne "piilossa". Jännää, miten ihmiset tulee ihan sokeiksi, kun ei ole enää tutulla paikalla, missä aina ennenkin ollut. Sieltä sitten pyysi tiettyä shamppoota irtona. Onneksi meillä vielä on noita omia pulloja tuolla pöydän alla. Sen kaveriksi osti vielä levyn suklaata. Niin ja sitten tuli jännä paikka, kun asiakas kysyi, että mikä on blackcurrant. Päässä näkyi jo, mistä on kyse, mutta suomeksi en meinannut saada ulos millään. Onneksi kokeilija sitten sanoi sen ääneen: Mustaherukka.


[ 16:00 ]

Juuri kun työkokeilija oli karannut tältä päivältä, niin ei mennyt kauaakaan, kun tuttu vapaaehtoistyöntekijä tuli kahden asiakkaan kassa kaupalle. Kehdosta he kovin juttelivat ja sitten nämä kaksi jäivät kiertelemään vielä kauppaan ja kertoivat käyneensä täällä joskus pidemmän aikaa sitten. Kaupan tuoksu sai taas kovin kehuja.


[ 17:40 ]

Jee! Asiakas! Tuli ostamaan varsinaisesti suitsukkeita (5 pienempää pakettia lähti hänen mukanaan), mutta katseli ja mallaili päälleen useampaakin t-paitaa. Mikään ei sitten kuitenkaan lopulta ilmeisesti iskenyt.


[ 18:15 ]

Niin, jotenkin ihan täysin unohduin lukemaan netistä juttua ja tarkistin sitten kellon ja kävin kiireen vilkkaa laittamassa oven kiinni ja kassan rapsuttamaan. Hupsista heijaa!

Mutta eipä se ole niin justiinsa, kun jossain minun tarvitsee kuitenkin aikaa viettää, että saan sitten kyydin kotia, niinpä no harm done. Asiakkaita olisi kyllä ihan vapaasti saanut tulla, hihi!

Piia the kauppias, kuittaa!

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Normikivapäivä

[ 10:50 ]

Jep jep, olinhan minä ajoissa. Vaan täällä odotti jo ovella ylläri. Ylälukko olikin ollut auki. Ihmettelin vain, kun koitin ovea avata, että missä on vika, kun ei meinaa aueta millään. Sitten tajusin, että olin juuri itse laittanut sen lukkoon, niin kuin sen oli pitänyt olla ennen minun avaimen kääntöä. Noh, ei muuta kuin lukko auki ja sisään.

Valot lykkäsin päälle ja kipittelin kuikkimaan, että onkos jäänyt terveisiä. Lappu löytyi, mutta se liittyi iltatorin kanssaan ja sekin oli ennemmin vain sellainen raportti lähinnä. Tarkistin itse vielä summan ja totesin, että joku iltatorilainen ei ollut sitten osannut ilmeisesti laskea joko oikein, tai sitten oli merkannut kassan sisällön tuotteiden loppusummana. Ei sitä heittoa paljoa ollut, mutta oli kuitenkin. Onneksi kuitenkin kauppaan päin.

Seuraavaksi pääsin laskemaan kassaa. Lopulta löysin sieltä myöskin hämmentävästi ylimääräistä.


[ 11:00 ]

Mutta tähän väliin piti käydä avaamassa kauppa. Selvitellä ehtii sitten myöhemminkin! Laitoin nyt rekin sitten vähän suojaisampaan paikkaan, jos se päättää sittenkin sataa. Aikas painostava ja hiostava ilma ainakin on ja ilmeisesti ukkosta kovin povaa.


[ 11:05 ]

Kollega tuli kaupalle ja nappasi jo africafea hyllystä ja teetä myös. Juteltiin siinä hieman, kun tuli toinen asiakas myös. Hän taas meni suorinta tietä pikakahvihyllylle ja nappasi neljä pussillista sitä. Tiskillä otti vielä kassin ja kysyi Haiti-kahvista, josko se olisi papuina. No eihän se ole, mutta on meillä africafea papuina. Sellainen pussi tuli sitten vielä mukaan.

Kollega maksoi sitten vasta perästä omansa ja pulistiin vielä pikkaisen. Oli hyvä tietää, että se uusi työharjoittelija tuleekin vasta ensiviikolla. Ehdin jo ihmetellä, että eikö hän tulekaan tänään, kun ketään ei ollut aamusta ovella ja ei näkynyt siihen astikaan missään.


[ 13:20 ]

Lounasta hakemaan. Voi voi voi, kun en osaa ajoittaa taas yhtään...


[ 13:50 ]

Paperihommat done. Mutta kun tarkistelin rahoja, niin mysteerisesti meillä on aika paljonkin pääkassassa ylimääräistä. En kyllä yhtään osaa sanoa, että mitähän ihmettä oikein on tapahtunut tässä kohtaa. Onko joku unohtanut antaa asiakkaalle takaisin vai onko jokin tuote jäänyt merkkaamatta ostetuksi vai mitä ihmettä. Päivän päätteeksihän tarkistan kuitenkin kassakoneenkin, joten jos siellä on vajausta, niin moka on tietenkin oma.


[ 15:20 ]

Tuli asiakas, joka hiippaili kauppaan niin hiljaa, etten huomannut, että oli paikalla, ennen kuin hihkaisi hieman. Suitsukkeita kaipaili ja sanoi, ettei yhtään enää muistanut, miltä mikäkin tuoksui ja mistä tykkäsi. Päätti sitten ottaa senkin edestä kaikkia ja 20kpl yhteensä pienempiä paketteja. Kortilla olisi halunnut maksaa, mutta sanoin, että kortilla pääsee ottomaattikierrokselle ja ettei lähimmät ole kovinkaan kaukana.


[ 15:25 ]

Sieltäpä asiakas palasi ja sai suitsukkeensa. Toivottavasti ensikerralla muistaa, mikä oli hyvä ja mikä ei, niin ei tarvitsisi arpapelillä mennä. Hihi!


[ 16:25 ]

Hoo, tulipa tuttu pariskunta! Pikakahvia, pari pienempää makukahvia, parit suklaalevyt ja liekö ollut vielä jotain. Juteltiin siinä samalla ja pyysivät välittämään terveisiä vanhalle kauppiaalle, kun seuraavan kerran satun näkemään.

Samoihin aikoihin tuli varainhoitaja pyörähtämään ja nappasi postit mukaansa. Puhuttiin kanssa vielä vähän veroprosentista, jonka jouduinkin nostamaan. Ja muutenkin yhtä sun toista.


[ 16:35 ]

Asiakas tuli hakemaan pussin sokeria. Meinasi teen vielä ottaa, mutta muuttikin sitten kuitenkin mieltään. Sokeria mansikoille, niin on hyvä. Tämä selvä.


[ 16:40 ]

Tuli asiakas pariskunta, jotka halusivat yleispuhdistusainetta, muttei heillä sattunut olemaan omaa purkkia mukana. Sanoin, että meillä saattaisi vielä olla tiskin alla. Ja olihan siellä litran pönikkä. Vielä kun olisin saanut pumpattua sitä pesuainetta niin, ettei se olisi niin kovin vaahdonnut! Sen pullollisen lisäksi tuli vielä suklaapatukka.


[ 17:35 ]

Sain vihdoinkin paperihommat mapitettua, hahaha! Aloitin tekemään jo aamusta ja sitten unohdin ne tuohon pöydälle.


[ 17:50 ]

Viimehetken asiakas. Onneksi huhuili, kun tuli, kun enhän minä mitään huomaa, kun on molemmat ovet auki. Osti sitten suklaalevyn, pari pussia pikakahvia ja sitten huomasi vielä tummasuklaapatukat alennuksesta, niin kysyi sitten niistä, että onko mistä päin. Takana ainakin luki että Ghanalaista kaakaota on käytetty, mutta Saksassa tuotettu, että sen tarkemmin en kyllä itsekään osannut vastata. Tämä kuitenkin kelpasi ja sekin lähti mukaan.


[ 18:00 ]

Päivä vaihteeksi pulkassa, eikä ollut lainkaan hullumpi päivä. Aamun painostava ja hiostava pilvinen kuumotus meni ohi ja aurinko paistoikin lopun päivää kivasti. Ja täällä oli sopivan viileää sisällä, koska varjopuoli on paras!

Ovi meni kiinni, kun sain otettua rekin, kukkasen ja kisumaton sisään. Kassa tuli napattua, mutten jaksanut alkaa sitä laskemaan nyt tarkemmin. Teen sen taas huomenna. Laskin sen kyllä aamulla ja sen pitäisi täsmätä kyllä ihan oikeasti. Mutta, aamulla tarkistan senkin vielä kunnolla. Kyllä nämä mysteerit vielä selviää.

Piia the kauppias, kuittaa!

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Voi olla kuuma ja sitten voi olla tulikuuma

[ 11:05 ]

WHAT?! Kuvittelin olleeni ajoissa ja kävin katsomassa postinkin ihan kaikessa rauhassa! Enpä näemmä ollutkaan! Puuhlääh! Äkkiä kassa kuntoon, ovi auki ja rekki, kukka ja kisumatto pihalle! VALOT! IIH!


[ 11:10 ]

Paperihommat taas kuosissa, kun on päiväkassatosite tehtynä ja pääkassa päivitetty.


[ 11:20 ]

Kollega tuli kaupalla pyörähtämään. Juteltiin vähän kaupan asioita ja lykkäsin postia mukaan eräälle toiselle kollegalle.


[ 11:35 ]

Postit tulivatkin takaisin. Ne ovatkin menossa varainhoitajalle. Pankissa vain ei tajuta millään, että varainhoitaja on vaihtunut vuosia sitten. Tsot tsot.


[ 12:55 ]

Jee! Työkokeilija tuli!


[ 13:30 ]

Ainiin! Lounasta! Ahihi!


[ 13:40 ]

Ihmettelin, miksi mikro ei sanonut "plim". Siellä se oli onnellisesti jumissa 2min kohdalla, mihin sen olin alun alkaenkin säätänyt. Sammutin mikron ja menin nostamaan kupua. Lopputulos: Sain kuumat höyryt ja kuvun "katossa" olevat kiehuvan kuumat vesitipat sormille. Nyt uitan sitten etu- ja keskisormea viileässä vedessä. Helakan punaiset ne oli, mutta ilmeisesti säästyn rakkuloilta.


[ 13:45 ]

Tuli asiakaspariskunta. Suitsukkeita erityisesti kaipasivat. Kaksi peinempää ja yksi isompi paketti täytti tuoksukriteerit. Toinen asiakkaista huomasi huolinuket ja kysyi, että "Tuleeko neulat mukana". Nauroin ja sanoin, että niillä on kyllä pikkaisen eri käyttötarkoitus oikeasti. Suitsukkeita valinnut asiakas kertoi saaneensa niitä joskus lahjaksi.


[ 14:25 ]

Jee! Asiakas tuli kyselemään konetiskiainetabletteja. Sanoin, ettei meillä juuri nyt ole niitä, mutta tilauksessa on. Osti sitten pussin Cultura-kahvia ja Haiti-kahvin kaveriksi.


[ 14:30 ]

Työkokeilija sai vähän tekemistä, kun pääsi hintalappuja lätkimään muutamiin tuotteisiin. Aika nopeasti se tekeminen kyllä loppui. Ei ollut montaa pussia, mistä hinta puuttui.


[ 15:00 ]

Jaa'a, vaihtovuorolaista ei kuulu.. Olisi ihan kiva päästä viikonlopun viettoon.


[ 15:05 ]

Kollegalle hälyytetty, että nyt on kadoksissa vaihtovuorolainen, enkä saa kiinni puhelimitse. Tulee sitten kun vain pääsee sijaiseksi. Itse laitan nyt pillit pussiin valmiiksi, että pääsen karkaamaan mahdollisimman pian.

Ja toivon todella, TODELLA hartaasti, ettei sakkoyllätys odota ikkunassa..

Piia the kauppias, kuittaa!

torstai 10. heinäkuuta 2014

Miksi niin hiljaista?

[ 10:50 ]

Aaah! Ihanaa olla ajoissa! Postilaatikolla ei ollut mitään uutta. Päästyäni kaupalle, laskin kassan heti alkuunsa kuntoon. Kurkkasin nopeasti torilta tulleet tavarat ja myynnin ja totesin, että vähän on hiljaista sielläkin ollut, vaikka muutamat tuotteet tulikin myytyä.


[ 11:00 ]

Ovi auki, rekki, kukkanen ja kisumatto pihalle. Olin juuri menossa laittamaan valoja päälle, kun työkokeilija tuli kaupalle. Jee! Ei tarvitse koko päivää olla yksin!


[ 11:10 ]

Aloitin tyhjentämään laatikoita, kun kaupalle tulikin asiakas. Kyseli kivestä kaiverretusta korusta, että tarkoittiko sen symboli jotain erityistä. Sen lapun perusteella, mikä meillä tuolla on, niin siinä ei ainakaan sanottu mitään. Asiakas sanoi, että hänellä on kyllä oikeastaan tällä hetkellä kiire, mutta että tulisi vielä joku päivä uudestaan. Ei muuta kuin tervetuloa vain!


[ 11:15 ]

Tehtiinkin sitten työjako. Kokeilija jatkoi tyhjentämistä, kun itse aloin tekemään paperihommia. Tilauksetkin pitäisi saada loppuun. Ehkä se on vain pakko jättää osa tilauksien suunnitteluista siihen hetkeen, kun ylipäänsä tiedetään, ollaanko tekemässä yhteistilausta. Mistä tulikin mieleen, että piti sen tiimoilta kirjoitella sähköpostia.. Kaikkea pitää muistaa tehdä.. Puuhlääh!


[ 12:35 ]

Lounasta hakemaan. Kauppa kiinni siksi aikaa.


[ 14:30 ]

Nyyh, sinne karkasi kokeilija ja näin minä jäin tänne taas yksikseni.

Itseasiassa unohdinkin kirjoittaa että vähän aikaa sitten täällä kävi varainhoitajan apuri hakemassa postit.


[ 14:45 ]

Jee! Asiakas! Tuli ihan kyselemään kisumattoja! Sanoi, että lahjaksi olisi ostamassa. Kokeili, paljonko painaa ja että saisiko kuljetettua. Sitten totesi, ettei ole rahaa mukana, mutta että on iloinen, että niitä mattoja vielä on.

Nyyh.. Ei tule nollapäivää, kun kokeilija osti itselleen suklaata, mutta ihan varsinaisten asiakkaiden toimesta täällä ei kyllä ole ostanut kukaan mitään..


[ 15:05 ]

Tuli tuttu vakioasiakas. Luomumakukahvipussin päätti kokeeksi ottaa, luomupikakahvipussikin lähti mukaan, eikä inkiväärikeksejä voinut jättää hyllylle, vaan otti pari pakettia niitäkin. Vähän hävetti, kun kännykkä soi iloisesti taustalla, mutta asiakasta on palveltava ja silloin kännykkä saa soida taustalla niin paljon kuin lystää. Ehdin aina soittamaan takaisin.


[ 16:20 ]

Tuli vapaaehtoistyöntekijä asiakkaan ominaisuudessa kaupalla käymään. Sanoi, että haluaa yllätyksen ostaa ystävänsä mökille. Noh, ehkä sitten yllätyksen vuoksi jätän mainitsematta, mitä osti. En kuitenkaan tiedä, josko sattuu lukemaan tätä blogia ja pilaankin yllätyksen!


[ 16:35 ]

Tuli asiakas, joka lähinnä katseli vain ja teki vähän suunnitelmia. Oli kuulemma juuri muuttanut uuteen asuntoon ja kaipaili sinne vähän kaikkea kivaa. Suitsukkeita kuulemma ainakin aikoo tulla hakemaan. Ehkä lasin alustoja myös. Palaa taas toisena päivänä.


[ 18:00 ]

Das superlista of tilausness on lähetetty. Kämmättyäni ja unohdettuani ensin lähettää koko listan.

Oli kyllä taas niin hiljainen päivä, että huh huh... Onneksi ei kuitenkaan tälläkään kertaa tullut nollapäivää!

Kamppeet sisään, ovi kiinni, kassa laskentaan, valot kiinni, ovi takalukkoon ja päivä olisi niin kuin taas siinä.

Hyi että, kun on närästänyt melkein koko päivän.. Miksen ottanut Rennietä mukaan.. Nyyh.

Piia the kauppias, kuittaa!

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Sirkat ne vain soittaa joko kuumuuttaan tai hiljaisuutta rikkoakseen

[ 10:55 ]

Postilaatikolla oli kasa kirjeitä. Niistä kolme oli tänne kaupalle osoitettuja. Loput järjestin laatikkoon saajien mukaan, niin ei tarvitse muiden kaivella enää, että oliko joku heille vai kelle. Tietenkin kaikista helpointa olisi, jos kaikilla olisi omat laatikot. Loppuisi se mainoksien ikuinen pyörittäminen laatikossa, kun olisi selkeää, että "kyllä, tämä mainos on sinulle". Ennen kaikkea, ärsyttää ne mainokset, joissa lukee selkeästi, että kenelle se on osoitettu, eikä asianomainen ota sitä mukaansa. Hurrdurr. Vaikka ei kiinnostaisi, niin se on silti juuri sen, kenelle se on osoitettu. Kuuluu asiaan siivota se sieltä pois.

Kaupalla kipitin laittamaan kassaa kuntoon ja näppäsin valot päälle.


[ 11:00 ]

Tässä vaiheessa on pakko vielä mainita, että minulla on hirmuinen ikävä ihanaa työharjoittelijaa, joka viettää tällä hetkellä kesälomaa. Nyyh! Jotenkin aina, kun tulen kaupalle, sellainen hiljainen pieni pettymys korvaisee sisältä, kun ovella ei olekaan ketään odottamassa, että avaan sen ja mennään yhdessä juonimaan päivän ideat.

No jaa, avasin nyt oven, kannoin rekin ulos, kukkanen ja kisumatto perästä. Sisäovi taas kiinni, ettei kuumailma ihan heti tunkisi tänne sisälle. On meinaa ollut kevyesti KUUMA tässä muutaman päivän ajan. Ja ei siinä, lämpö on kivaa silloin, kun sitä pystyy hallita ja paeta. Mutta sitten kun ei pysty, niin... Do not like.


[ 11:15 ]

Lippulappuset ojennukseen, eli päiväkassatositteet ja pääkassan päivitys. Tadaa!


[ 11:30 ]

Oho! Päivän ensimmäinen asiakas! Tiskiainetta tuli hakemaan. Sai hetken aikaa kyllä etsiä pullosta, että paljonko sen sisään oikein mahtuu tavaraa, kun enhän minä voi vain täyttää ja arvuutella, oliko pullo 250ml, 500ml, 750ml vai 1L ja myydä arpapelillä. Ei siinä, tiskiaineen suhteen ei puhuta kovinkaan suurista hinnoista, kun sen litrahinta on kuitenkin 4,80e. Mutta asiakasta kohtaan voisi olla vähän kyseenalaista, jos päättäisin myydä random hinnalla oman visuaalisen arvion perusteella.


[ 11:55 ]

Ja tällä kertaa Ram-Zet - Escape -soittolista hellittelee minun mieltä täällä kaupan hiljaisuuden keskellä.


[ 12 ja jotain ]

Jee, työkokeilija tuli!

Pakattiin loput toritavarat, kun tuli puhelu, jossa varmistettiin, että kaikki on varmasti valmiina. Oltaisiin me kyllä muutenkin pakattu ne, mutta nyt oli vielä helpompi kysyä, että mitä kaikkea olisi kiva sinne saada erityisesti.


[ 14:05 ]

Tuli asiakas, jonka kanssa rupateltiin kaikennäköistä, kun sitten perästä tuli vähän ajan päästä oikein neljän asiakkaan rypäs. Katselivat kovin ja yksi kehui käyneensä täällä aiemminkin. Pöllökolikkokukkaro sai osakseen paljon ihastelua, mutta sinneppä jäi kuitenkin koriin, kun koko kööri meni takaisin jatkamaan matkaansa. Ensin tulleen asiakkaan kanssa jatkettiin sitten kevyttä jutustelua ja lopulta mukaan oli tarttunut vanilijasokeri -purkki, FairBreak -patukka ja  pussillinen cashew -pähkinöitä.


[ 14:30 ]

Työkokeilija joutuikin lähtemään jo kotiinsa, ihan ymmärrettävistä syistä, ja lupasi tulla huomenna tekemään loput tunneista, mitä jäi tältä päivältä vajaaksi.


[ 15:00 ]

Sieltähän saapuivatkin kantojoukot hakemaan torille tavaroita! Jee!


[ 15:05 ]

Tulipa asiakas ja kysyi chilisuklaata. Sääli että se on nyt loppu. (Pitänee lisätä tilauslistalle.. Hmm..) Kyseli sitten ruokosokerista, että onko sama asia kuin intiaanisokeri. Sanoin etten ole kyllä varma, mutta kai se inkkarisokerikin ruokosokeria on. (Pitänee vähän googlettaa, etten höpötä ihan läpiä ihmisten päähän!) Vielä sitten kyseli suolasta, että olisiko meillä karkeampana sitä. Sanoin, että meillä on vain noissa purkeissa, ettei myydä edes pusseissa erikseen. Asiakas sitten lopulta päätti ostaa purkin ja oli sillä tyytyväinen.


[ 15:20 ]

Välillä vähän väsyttää.


[ 17:20 ]

Onkohan kaikki asiakkaat torilla, kun täällä ei taaskaan ketään näy..


[ 18:00 ]

Syvän hiljaisuuden jälkeen (ja syötyäni lihapullia ketsupin kera), tuli se aika päivästä, kun haetaan tavarat ulkoa sisälle turvaan yöksi ja laitetaan ovi kiinni. Tulostetaan päiväkassakuitti ja lasketaan kassa. Lopuksi suljetaan kaupan valot ja lukitaan ovi kunnolla.

Piia the kauppias, kuittaa!

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Mihinkähän se päivä oikeastaan meni?

[ 10:55 ]

Sisäinen ääni motkottaa, että olen "aina myöhässä". Osoitin itselleni kelloa ja tuumasin: "Enpäs! Katso nyt! Ihan ajoissa olin taas!"

Kassa oli helppoa laittaa kuntoon, vaikka taas mietin, että kai pitäisi rikkoa vähän rahaa pienemmäksi, kun en eilen sitä tehnyt. Ehkä noilla nyt kuitenkin pärjätään. Jos vaikka tulisi asiakkaita, jotka maksaa isommilla seteleillä, niin on antaa vähän isompaa seteliä takaisinkin.


[ 11:00 ]

Oh! Työkokeilija oli hiipparoinut ovelle jossain välissä ihan huomaamatta. Tajusin vain, kun olin juuri menossa avaamaan ovea, että siellähän tuo. Hii! Ei tarvitse olla tänään yksin! Jee! Päästin sisään ja laitoin kukkasen, kisumaton ja rekin pihalle.


[ 11:35 ]

Olin hurja ja laitoin kokeilijan käymään pikkuostoksilla ja rikkomassa sitä rahaa. Sillä välin ryhdyin itse jatkamaan sen tilauslistan tekemistä.


[ 12:15 ]

HA! Muistinpas lähteä taas hakemaan lounasta! Kyllä tuo muistutus kännyssä on ihan korvaamattoman tärkeä!


[ 12:45 ]

Tuli tuttu asiakas kahden lapsensa kanssa käymään. Jalkapalloja tutkailivat. Lapset olisivat halunneet hakea pallonsa jostain isommasta marketista, mutta asiakas sanoi, että hän haluaa mielummin täältä jo pelkästään aatteen takia. Lopulta, kun pallon summaa laskettiin, niin jäikin eurosta vajaaksi. Niin ja pallon värin valinta oli kovin tarkkaa kahden sinisen välillä, joista toisessa oli syvempi ja tummempi sävy, joka myös pääsi valituksi. Lupasin pitää pallon heille varattuna tämän päivän.


[ 13:30 ]

Sieltähän he tulivatkin takaisin. Nyt on pallo saanut oikean omistajan.


[ Not sure ]

Niin. Täällä on käynyt välissä vissiin parikin asiakasta. Viimeisin osti tuulikellon ja oli itseasiasta tuosta meidän naapurista, kukkakaupalta.

Niin siis kun tänne tuli käymään ystävä ja hänen kanssaan juteltiin melkoinen tovi. Melkein kaupan sulkemiseen asti. Jopa työkokeilija ehti lähteä välissä kotiin.


[ 18:00 ]

Kamppeet sisään, ovi lukkoon ja kassa laskentaan. Päivä pulkkaan ja synttäreille!

Piia the kauppias, kuittaa!

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Voeh, maanantai

Niin. Maanantai. Lukitsin itseni ulos omasta kotoa, kun kävin testaamassa autoa, että pitääkö se käynnistyessä hirveää meteliä. Kun kaikessa viisaudessani ajattelin, että en tarvitse muita avaimia auton testaamiseen, kuin pelkän auton avaimen. Onneksi olin tajunnut sentään kännykän ottaa mukaan. Anoppi pääsi päästämään minut sisään.


[ 11:10 ]

Puuhlääh! Kaupalla! Kassa piti laskea äkkiä ja totesin, että pitäisi kai käydä rikkomassa rahaa taas, kun on käteiset vähän turhan isoina seteleinä, mutta eipä tässä nyt oikein ole sinänsä aikaa sellaiselle, kun kauppa pitäisi saada äkkiä auki. Ja eihän aamurutiineissa nyt sinänsä kauaa mene, kun tekee vain äkkiä. Ovet auki, kukkanen, kisumatto ja rekki pihalle, valot päälle - Tadaa! Valmista!


[ 11:15 ]

Paperihommat päätin taas hoitaa heti aamusta kuntoon. Kassatosite ja pääkassan päivitys. Kaipa se pitäisi taas jossain kohtaa tarkistaa, että pääkassakin täsmää. Sitä en ole vähään aikaan tehnyt.

Niin ja pöydällä oli ollut lappunen tulevasta tapahtumasta. Ja vaihteeksi minun nimi oltiin kirjoitettu yhdellä i:llä. Miten sellainen voikin nakertaa ihmistä! Pitänee tulostaa semmoinen A4 kokoinen lappu tuohon työpöydän taululle, missä lukoo: "Kauppiaan nimi on Piia ja siihen kuuluu kaksi i:tä."


[ 12:10 ]

Lounasta hakemaan.


[ 12:25 ]

Menipä jännäksi, kun tuttu lounasravintola olikin kiinni. (Jos heidän nettisivunsa vain toimisivat, niin olisin voinut nähdä tämän suoraan netistä, mutta minkäs sille voi, kun siellä ei ylläpitäjät ole hoitaneet hommaansa.) Kävelin sitten S-marketille hakemaan lämpimän lounaan: Kanan rintapala ja kermaperunoita.


[ 12:30 ]

Tulipa asiakaspariskunta. Kiertelivät tovin, mutta mikään ei kuitenkaan tarttunut silmään sillä tavalla. Ehkäpä sitten ensikerralla.


[ 12:45 ]

Ihana perhe tuli kaupalle ostamaan pyykinpesuainetta. Rattaissa istunut kaveri katseli hiljaa ympärilleen, mutta tämä vähän isompi pikkuherra osasi jo kertoa, että pallo oli kiva juttu ja autot myös. Herkkujakin olisi ollut kiva saada, mutta pyykinpesuaine tuli ainoastaan mukaan, kun sitä oltiin tultu hakemaankin. Pallon sai itse palauttaa takaisin paikalleen, kun ei sitä tällä kertaa kuitenkaan ostettu.


[ 13:05 ]

Asiakas tuli kysymään, olisiko meillä pehmeää matonpesuharjaa. Sanoin, että ainoa pehmeä harja on meillä se sellainen ihan pienten lasten tukkaa varten oleva harja. Asiakas kysyi nähdä, minkä kokoisesta oli kyse ja totesi sitten, että kyllä se on tosiaan vähän turhan pieni siihen urakkaan, mihin hän harjaa kaipasi.

Juuri kun oli päässyt ovesta ulos ja ennen kuin ehdin istahtamaan, huomasin jo seuraavan asiakkaan tulevan sisään. Hän taas kyseli sappisaippuaa. (Jännää, aika monet ovat sitä nyt viimeaikoina kyselleet!) Eipä siinä, siellähän meidän saippuahyllyllä sitä piisaa. Asiakas vähän hämmentyi hinnasta ja sanoi, että jotenkin oli kuvitellut sen olevan 1,70e/kpl. Sanoin, että meillä on ollut koko minun aikana samalla hinnalla. Kaksi pakettia hän kuitenkin päätti ostaa. Toisen itselleen ja toisen annettavaksi, jos jollain sattuu tulemaan sellainen tarve. Huisin ystävällisesti ajateltu!


[ 14:25 ]

Tässä taas käynyt läpi näitä tilauslistoja ja hinnastoja. Joutunut osan laskemaan erikseen itse, kun hinnat oli laitettu vähän pöljästi. Kunnes keskeytys:

Ensin tuli yksi asiakas sisään kiertelemään. Ulkona seisoskeli toinen tupakilla. Sääli että tuo ovi vetää niin paljon tuolta alta.. Tuli savun hajut sisään.. Meinasin mennä jo muutenkin sanomaan, että jos ei kuitenkaan tupakoisi siinä meidän rekin vieressä, kun se tupakin savu tarttuu meidän tuotteisiin, jotka ovat esillepanostaan huolimatta myös myynnissä. Enpä sitten kuitenkaan sanonut mitään. Norsukassi sai ihastelua ja testausta osakseen. Muutama sydänkin kävi pyörähtämässä kädessä. Lopulta kuitenkaan mitään ei tarttunut kummankaan mukaan. Ehkäpä ideoita muhimaan?


[ 16:30 ]

Ihana kaveri tuli käymään ja juteltiinkin hyvä tovi. Pari koria osti loppujen lopuksi. Oli jo aiemmin ostanut yhden sellaisen ja nyt meni sitten viimeisetkin. Meinasi että olisi tippiä jättänyt ylijäävästä summasta, mutta kun sain iskettyä hinnan kassaan ja käteisen, niin se olikin tasaraha. Koska oli asiaa muutenkin kaupungille, niin sovittiin, että korit voi jäädä tänne odottelemaan, että saa muut asiansa hoidettua, niin ei tarvitse juosta korit kourassa ympyrää.

Siinä kun oltiin pohdittu, että minkähän takia ei ollut saanut minuun yhteyttä kännyllä, niin selkisi, että oli liittymä vaihtunut, eikä ollutkaan tullut ilmoitusta tekstiviestillä, vaikka olinkin saanut sellaisen viestin, että ilmoitus tulisi.. Jännää. Onneksi huomasi, koska olin vain ihmetellyt, minkä ihmeen takia minulla ei ollut nettiyhteyttä. Kuuluvuustolpat olivat meinaa täydet. (Eipä ollut sen jälkeen, kun yritin soittaa kaverille, jonka kautta tämä ylipäänsä selvisi.)


[ 17:30 ]

Jee! Sieltähän hän palasi. Jatkettiin sitten muuta juttelua, kun kerran aikaa oli ja kaupalla ei anyway ollut ketään. Mikäs sen mukavampaa! Lopulta kuitenkin tuli lähdön aika ja kauppakin pitäisi sulkea vajaan vartin päästä, niin kaikki hyvä loppuu ajallaan.


[ 18:00 ]

Keskittymiskyky 100. Tai sitten ei. Sain minä tilauslistaa taas eteen päin, mutta kuten aina, häiriöt hidastavat hommaa ja pahimmassa tapauksessa katkaisee koko ajatustyön ja toisaalta, jos jään johonkin jumiin, en etene senkään puolesta mihinkään. (Jäin miettimään mustaa teetä ja että mistä sitä sitten oikein tilataan ja mikä on varmasti oikeaa laatua jne.)

Noh, se jäi taas vaiheeseen. Mutta onpahan taas saanut lisää tuotteita kerättyä kasaan. Ehkä saan jopa jo huomenna valmiiksi asti!

Päivä on kuitenkin pulkassa. Kello on tasan. Ei muuta kuin rekki sisään, kukka ja kisu kanssa, ovi lukkoon, kassa laskentaan, valot kiinni ja kotia karkuun.

Piia the kauppias, kuittaa!

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Päivän kohokohta? Lounas!

[ 10:55 ]

Olin sen verran ajoissa taas liikenteessä, että pääsin tutkimaan postilaatikon. Siellä oli yksi kirje lisää. Ja kasa näille muille. Ja se piirustus oli siellä sisällä vieläkin.

Kaupalla lykkäsin valot päälle ja laskin kassan. Kassa koneeseen ja..


[ 11:00 ]

..kaupan ovi auki. Rekki, kukkanen ja kisumatto paikoilleen ja ei muuta kuin viestiä eteen päin kirjeistä.


[ 11:10 ]

Niin ja koska ajattelin olla ahkera jo heti aamusta, hoidin paperihommat alta pois.


[ 11:45 ]

Tuli kaksi asiakasta. Ystävykset ilmeisesti. Kyseli toinen heistä shamppoota, jota oli ostanut joskus aikoinaan täältä. Turveshamppoota. No sitähän meiltä vielä löytyy onneksi hyllystä, niin oli mitä myydä. Toinen olisi hattua kovin tahtonut, mutta olikin liian pieni. Taitaa kyllä loput hatuista olla kaikille muille, paitsi lapsille, liian pieni. Shamppoota kysellyt ihastui ikkunakoriste-kukkasiin ja otti yhden itselleen. Sanoi, että peiliinsä ajatteli laittaa, kun se on kuulemma niin kovin ruma.

Kaupalle tuli vielä yksi asiakas. Katseli kovin kaikkea. Piti vain mennä palvelemaan sitten kuitenkin nämä kaksi ensin tullutta loppuun asti, kun he saivat ostoksensa tehtyä ja tämä samainen, joka oli jo pari muutakin asiaa napannut mukaansa, halusi vielä ottaa alesuklaalevyjä parit kappaleet. Näillä oli hyvä mennä.

Kolmantena kaupalle tullut kyseli sitten, näiden kahden mentyä, että oliko meillä kaakaota. Näytin hyllystä kaksi vaihtoehtoa. Tumma, jota pystyi itse sekoittaa sellaisessa suhteessa kuin tykkäsi ja sitten valmiina sekoituksena, niin ettei tarvitse kuin vesi tai maito lisätä. Asiakas halusi mielummin sen tumman paketin, niin saa sitten itse mitata sokerinsa siihen. Hyvä näin.


[ 12:20 ]

HYI ETTÄ! En tiedä kumpi noista autoista oli se, jonka pakokaasut tuli todella kitkerinä tänne kaupan sisälle asti, mutta YHHH!!!


[ 12:40 ]

Hups, se lounas.. Jos vaikka hakisin sitten kaupasta.


[ 13:00 ]

Stronk lounas me thinks.

[ 14:10 ]

Tuli ihana tuttu pariskunta käymään kaupalla. Ostivat taas hieman pikakahvia, yhden luomun ja yhden tavallisen. Sanoinkin, että nähdään taas, kun kaffe loppuu. Ja että kertovat sitten, mitä mieltä olivat siitä luomusta!

Tähän mennessä on tullut vasta yksi palaute siitä luomusta. Että kuulemma se ei ollut niin hyvää. Olisi todella hyvä kuulla muiltakin. Makuaisteja kun on kuitenkin moneen junaan.


[ 14:45 ]

Vaihtovuorolainen tulikin jo paikalle. No enää ei olekaan kuin vartti ja sitten pääsenkin livistämään viikonlopun viettoon!


[ 15:00 ]

Jotenkin ei yllättänyt, ettei tullut yhtään asiakasta tässä välissä.
Niin ja sotkin sitten minun vaaleat housut mansikalla.. Siinä on kyllä joku juttu, että AINA kun minulla on jotain vaaleaa päällä, onnistun juuri silloin pudottamaan syliini jotain, mikä värjää taatusti.. Lahjakasta toimintaa.

Piia the kauppias, kuittaa!

torstai 3. heinäkuuta 2014

Tajusin, ettei tänään olekaan perjantai

[ 10:50 ]

Ajoissa on hyvä olla. Ei ole kiirettä. Ehtii oikeasti laskemaan kassan kaikessa rauhassa ja hakemaan sen postinkin. Oli siellä yksi mainos ja yksi kirje. Kauppaan valot päälle.

Edellisen iltapäivän tapahtuman laatikot olivat tulleet takaisin kaupalle. Tai ainakin kaksi niistä. Niin ja sen tapahtuman oikea nimi olikin siis Iltatori, eikä Iltalohja, niin kuin olin ensin jotenkin päässäni sen vääntänyt. (Iltalohja lieneekin lehden nimi, hahaha!)


[ 11:00 ]

Olin juuri menossa avaamaan oven, kun huomasin, että työkokeilija olikin ollut siellä odottelemassa! Voi! Olisi koputtanut tai jotain, niin olisin heti päästänyt sisään! Ei siinä, rekki ulos (aurinkoinen sää, niin voi taas laittaa oven viereen!), kukkanen ja kisumatto omille paikoilleen. Käänsin kisumaton ympäri, niin että nyt se katsookin toiseen suuntaan. Hihihi! Niin ja kastelin kukkasen!


[ 11:25 ]

Saatiin lehtilähetys kaupalle. Ihmettelin ensin, että mitä ihmeen lehtiä meille on tänne tullut. Allekirjoituksen jälkeen, kun avasin paketin, huomasin että ne olivatkin tuoreen Voima -lehdet. Tämä selvä.


[ 12:30 ]

LOUNASTA! Laitoin oven lukkoon ja lapun luukulle, kun tällä kertaa työkokeilija jäi kaupalle, kun oli juuri saanut kahvin keitettyä.


[ 12:45 ]

Hihihihihi! Kylläpäs kaikenmoisia jekkuja siellä lounasravintolalla on eräs henkilö keksinyt tehdä, kun hän livistää ilmeisesti huomenna pois omille teilleen. Olisi myynyt minulle hunajameloneitakin, mutta ne ovat kuulemma jo menneet huonoksi, ettei niitä enää kehtaa. Törmäsin myös yhteen keittiötätiin siinä ohimennen. Kertoi olleensa saikulla jo pari viikkoa. Vähän ikävältä se hänen meininki kuulosti. Ihan huolestuttaa. Toivottavasti nyt kuitenkin helpottaisi, hän kun on myöskin raskaana.


[ 13:35 ]

Tuli asiakas, joka sanoi katselevansa. Sanoin tapani mukaan, että kaikessa rauhassa ja mikäs sen mukavampaa. Kovin kaikkea tutkiskeli ja lopulta lompakko tarttui silmään. Samoin pitkän harkinnan jälkeen yksi valokuvakehys pääsi hänen mukaansa. Kassalla sitten huomasin, että edellinen lompakko oli kyllä niin loppuun asti käytetty, ettei mikään ihmekkään, että uudelle alkoi olla jo tarvetta. Kehotin asiakasta ottamaan ihmeessä meidän lehdetkin mukaansa. Kävimme näet lyhyttä keskustelua aiheesta jos toisesta ja ajattelin, että hän saattaisi saada erityisen paljon irti niistä lehdistä. Hän sitten kertoi, että hänellä on kirjeystävä ja että hän voisi lähettää postitse tälle yhden Maailmankauppalehdistä. Sanoin, että ihan vapaasti. Kyseli vielä kollegan perään ja kerroin hänen olevan lomalla ja että hän on yleensä perjantaisin iltapäivävuorossa.


[ 14:30 ]

Tulipa asiakas, joka kyseli heti ensikädeltä sappisaippuaa. Kertoi, että heidän koiransa kirsusta oli tullut matolle verta ja että mikään muu saippua ei ole kotoa tehonnut. Otin saippuan hyllystä ja utelin vähän tarinaa, mikä koiruudella oikein sitten oli. Kuulemma nenäpunkkia epäiltiin ja oli siihen saanut lääkkeet. Ilmeisesti kyseessä on kuitenkin lääkkeiden sivuvaikutus, koska eläinlääkärissä tutkittuna mitään poikkeavaa ei löydetty mistään testeistä. Voi rassua. Toivottavasti menisi ohi ja toivottavasti sappisaippua saa sen tahran irtoamaan.


[ 14:55 ]

Tuli pieni perhe käymään, kiertelivät ja katselivat. Pienin oli sylissä ja kuikuili valtavilla silmillään kaikkea mitä suinkin saattoi. Sainpa pienellä piiloleikillä hyllyntakaa kurkkimisesta puolikkaan hymyn irti. Jännitti ehkä vähän liikaa pikkukaveria. Isännälle löytyi jalkahieroja, kun hieman kehaisin perään, että se on kyllä ollut todella haluttu tuote. Ja makukahvipussi löytyi hyllystä. Näillä oli hyvä mennä.


[ 15:00 ]

KIEKKO!KIEKKO!KIEKKO!!!! Ovi kiinni ja äkkiä sitä kiekkoa pyöräyttämään, ennen kuin tulee taas ylläripylläri lottovoitto.


[ 15:20 ]

Iäkkäämpi asiakas tuli sisään ja käveli suorinta tietä luokseni ja kyseli kukkakimpusta, jonka oli tilannut. Hymyilin lämpimästi ja sanoin, että hän on varmaankin matkalla viereiseen kauppaan, että tämä on Lohjan maailmankauppa ja että ei hätää, tänne eksyy päivittäin muitakin.


[ 15:45 ]

Tuli erään lehden edustaja kysymään, haluttaisiinko me meidän kaupan mainoksen heidän lehteensä. Antoi tarjouksen käyntikortin kokoiseen tilaan ja totesin, että siinä menisi suunnilleen meidän yhden päivän tuotot. Edustajan silmät tippuivat suunnilleen päästä, kun hän kuuli tämän. Nii'in, sellaista se meidän kaupan elämä on. Toivotteli sitten parempia päiviä ja että tulee mahdollisesti syksyllä uudestaan kyselemään.


[ 18:00 ]

Neljän jälkeen, vietin yksinäiset kaksi tuntia. Ei yhtikäs ketään. Työkokeilijakin ehti lopettaa vuoronsa ja karata kotiansa. Tuskaisen yksinäistä. Ahdistavaa. Jonkin verran puhelut mm. äiteen ja aviomiehen kanssa helpotti, muussa tapauksessa tuijotin lähes maanisesti kelloa, että se liikkuisi nopeammin kohti päivän päätöstä.

Tilauslistojen katsomisestakaan ei tullut mitään, kun kaikki tuntui vilisevän vain silmissä, enkä hahmottanut yhtään mitään. Samanaikaisesti takaraivossa nakertaa: "TÄÄ HOMMA PITÄÄ TEHDÄ! SÄ OOT IHAN LUUSERI, KUN ET SAA EDES TÄLLASTA HOMMAA TEHTYÄ!"

Kaupan sulkeminen meni rutiinilla. Rekki, kukka, kisumatto, ovilukkoon. Kassa rapsuttamaan, rahat laskentaan, näpyttelyä tänne. Valot menee vielä kiinni, ennen kuin poistun kotia ja laitan oven takalukkoon.

Piia the kauppias, kuittaa.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Wut? Päivä meni jo?

Aamulla meinasi lääkäriultrassa mennä niin pitkäksi, etten ehdikään avaamaan kauppaa. Olin jo laittanut viestiäkin, että kollega kävisi hoitamassa avaamisen ja tulen heti kun pääsen. Ei sitten ollutkaan onneksi tarvetta, kun kaikki oli ultrassa ok, niin ei tarvinnut sen enempää sitten mitään selvitellä ja päästiin vartissa lähtemään.


[ 10:55 ]

Ehdin juuri menemään kauppaan sisälle, laittamaan valot päälle, laskemaan kassan ja laittamaan sen koneeseen sisään, kun huomasin, että siellä oli jo asiakas odottelemassa.


[ 11:00 ]

Eipä siinä sitten muuta kuin ovea auki ja asiakas sisälle. Vähän joutui tekemään säätämistä, kun rekki oli vielä sisällä ja asiakas oli rattaiden kanssa liikenteessä. Mahtui kuitenkin ja sain vietyä rekin ulos, pois tieltä. Kisumatto ja kukkanen pääsi yhtä nopeasti ulos.

Asiakas kysyi vanulapuista. Sanoin, ettei meillä niitä tällä hetkellä ole, mutta että tilausta ollaan tekemässä ja jos vain varastolla on, niin sitten tilataan, tottakai. Suklaalevy tuli hyllyltä mukaan ja ruokosokeripala-paketti. Rattaissa ollut pikkukaveri lauleli iloisesti omia laulujaan ja sanoinkin asiakkaalle, että on tutkittu, että kun ihminen laulelee, niin silloin se on onnellinen.


[ 11:05 ]

Tuli jo päivän toinen asiakas, joka ei sitten ostanutkaan mitään. Pyörähti, ihmetteli ja poistui.


[ 12:30 ]

Nyt. Sitä lounasta, vielä kun muistan!


[ 12:40 ]

Tulin nopeasti jättämään lounaan odottamaan, kun piti ehtiä Kelassakin pyörähtää, niin sama se on tähän samaan syssyyn sitten hoitaa.


[ 13:15 ]

Siellä olikin ovet kiinni tasaan asti, koska lounastauko. Ehdinpä siinä odotellessa seurata kahta pientä tyttöä, jotka leikkivät merirosvoja. Tappoivat zombeja, etsivät aarteita ja piilottivat ne, seilasivat hurjissa myrskyissä jne. Ihan mahtavaa!

Mutta täällä kaupalla olikin kaikki odottelemassa kiltisti. Lounaskin ehkä jäähtynyt sen verran, että on helpompi syödä.


[ 13:20 ]

Hoh! No niinpä niin, luulin vain pääseväni lounastamaan, kun tulikin asiakas. Kysyi suklaata ja valitsi sitten paria erilaista laatua. Laukutkin kiinnostivat ja lopulta punainen nahkalaukku vei hänen sydämensä. Maksun kohdalla vastaan tuli maksuväline. Meillä kun ei edelleenkään kortti käy. Ei muuta kuin suunnistusta ottomaatille. Lupasin pitää myös hänen kukkasestaan huolen, sillä välin, kun hän käy kipaisemassa.


[ 13:30 ]

Luulin, että asiakas palasi, kun työssäkokeilija tuli vihdoinkin tänne. Kertoi, että bussi oli ollut aivat ääriään myöten täynnä ja myöhässä. Sanoin, ettei se nyt mitään haittaa ja että kiva vain, kun pääsi tulemaan, että ehdin jo ajatella, että hän on sairaana tai jostain muusta syystä jäänyt pois.


[ 13:35 ]

No sieltä se asiakaskin palasi. Sanoipa sitten, että ostaisi vielä kortin lisäksi, kun se hänelle tuli mieleen, kun hän oli kävelemässä takaisin päin ja ohitti Suomalaisen kirjakaupan. Noh, ei muuta kuin suurta valintaa tekemään meidän melko laajasta valikoimasta. Riikinkukot veivät voiton lopulta ja pääsi muiden ostosten mukaan. Nappasin vielä laukun sisältä paperit, että on helpompi pakata mukaan, kun asiakas ei halunnut näyttää kuulemma siltä, että on erehdyksissään ottanut kaksi kassia kotoaan. Kun ne olivat tyyliltänsäkin erilaiset. Tämä hyvä.


[ 13:50 ]

Kokeilija päätti ostaa itselleen suklaata ja pienen hämmennyksen jälkeen kassakoneen kanssa selvisi, että kaikki olikin mennyt ihan hyvin. Oli jäänyt vain välistä iskemättä se oma käteissumma, mutta onneksi meillä on viisas kassakone, niin se tietää kyllä laittaa tasarahan myyntiin, vaikkei se erikseen kuitissa näykään.


[ 14:00 ]

Tuli asiakas, joka sanoi vain katselevansa. Mikäs siinä, katseleminen kannattaa. Lopulta tarkemman tarkastelun jälkeen selvisi asiakkaan toimesta, että takkeja oli eri kokoja ja hän päätti sitten kokeilla päällensä. Todettiin, että sellainen peili, joka olisi vähän ylempänä ja näyttäisi koko vartalon olisi parempi. Vielä kun keksisin, minne sellaisen laittaisin ja miten. Sopiva takki kuitenkin löytyi, mikä miellytti asiakasta ja isompi kerä hamppunaruakin lähti mukaan. Laukkujakin hän kävi katselemassa ja kertoi, että hänellä oli eläinkuosillinen kassi, mitä hän on käyttänyt jo vuosia ja että se alkaa olla jo ajan patinoima.


[ 14:25 ]

Tuli asiakaspariskunta. Katselivat aikansa, kun sitten ihastuivat yhteen albumiin. Kyselivät siinä toisiltansa, oliko toisella käteistä. Ei ollut. Sanoivat sitten, että palaavat pian.

Eikä siinä todellakaan kauaa mennyt, kun he palasivat ja ottivat albumin hyllystä. Toinen kertoi, että oli joskus Helsingissä nähnyt vastaavia pieniä sydämiä myynnissä ja niistä pyydettiin 18 euroa per kappale. Sanoin sitten siihen väliin, että meillä tämä meininki täällä on ehkä pikkaisen reilumpaa. Loppukiertelyn jälkeen mitään muuta ei sitten kuitenkaan tarttunut mukaan.


[ 14:35 ]

Tuttuhan se sieltä tuli kaupalla käymään pikkuisen natiaisensa kanssa. Vinkkasi tutun näköisellä lompakolla, että on hän täällä ennenkin käynyt. Kyseli, mitä kaikkea uutta tänne on tullut ja tuumasin, että vähän yhtä sun toista. FairBreakit kun siinä sopivasti oli esillä, niin niitä tietenkin kehuin kovin. Olenhan itse niitä jo aika monta pakettia, että erillistä patukkaa ostanut. Yhden sitten päätti maistiaisiksi ostaa. Ja muun höpöttelyn ja kiertelyn jälkeen bongasi meidän alepöydältä parit suklaalevyt. Pitihän nekin päästä ostamaan, mutta koska meillä ei kortti käy, joutuipa sitten lähtemään käymään ottomaatilla.


[ 14:45 ]

Ei siellä kauaa mennyt ja tulipahan siinä taas vähän höpöteltyä lisää. Suklaalevyt pääsivät makusteluun ja Voima -lehti, sekä Maailmankauppalehti tarttui mukaan myös. Oli kyllä kaikin puolin mukavaa nähdä kunnolla pitkästä aikaa!


[ 15:20 ]

Kollegahan se sieltä tuli. Olinkin odotellut, koska kampaamolta soitettiin ja kerrottiin, että nyt on hänen kännykkänsä sinne jäänyt ja tarvitsisi varmasti saada takaisin omistajalleen. Mutta sitten kun olin sanomassa asiasta, niin asia olikin jo hoidossa ja ettei ollut hätää. Hyvä näin. Näytin sitten, missä kaikki laatikot on, missä on pakattuna kaikki myytävät valmiiksi.


[ 15:25 ]

Tuli parikin asiakasta. Molemmat kiertelivät ja katselivat, mutta vain toinen jäi sitten todella katselemaan. Tarkastelujen ja kokeilujen jälkeen hyväksi osoittautui kainalolaukku. (Jotain muutakin hän osti, mutta erinäisten häiriöiden ym. takia, unohdin kirjoittaa heti, mitä oli tapahtunut ja tämä jää nyt kaikin puolin vajanaiseksi.)


[ 17:30 ]

Tuli asiakas, tyttärensä kanssa. Kiertelivät ja katselivat. Tytöllä oli useampikin asia, minkä hän olisi tahtonut ostettavan, mutta ne jäivät sinne odottamaan, että hänellä olisi itsellään tarpeeksi omaa rahaa ostaa. Lopulta mukaan lähti cashew-pähkinät. Onnellisesti sähläsin kuitenkin kassan kanssa ja laitoin väärän summan maksetuksi. Ja sen lisäksi sähläsin vielä sen seuraavankin summan. Onneksi sitä ei tarvinnut sen enempää selvitellä, koska asiakas sai itselleen sen verran, kuin kuuluikin saada takaisin ja meidän kassasta löytyy myös oikea summa rahaa.


[ 17:45 ]

Maksoin oman piikkini, joka koostui alesuklaalevystä, FairBreak -patukasta, pillimehusta ja appelsiinisuklaa -patukasta.


[ 18:01 ]

Varainhoitaja tuli ovelle kysymään, jokos mennän. Olin juuri itsekin katsonut kelloa, että pitäisi laittaa pulju kiini. Pikapikaahan me tässä asiat hoidettiin kuntoon ja sama 10min meni, kuin aina ennenkin.

Piia the kauppias, kuittaa!

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Uusi immeinen!

Tänään onkin tiedossa yhtä sun toista ja koitan kovin päättää, että mitä oikein teen ja missä järjestyksessä. Kaupalla on useampi asia hoidettavana ja heti töiden jälkeen on yksi homma kotona.


[ 10:55 ]

Kaupalle pikapikavauhtia, vaikka enpä ollut sittenkään niinkään myöhässä, vaikka lähtö kotoa venähtikin. Sen siitä saa, kun jää juttelemaan puhelimessa ja yrittää samaa aikaa etsiä takkia ja varmistaa, että kaikki on mukana.

Pohjakassan tarkistus, kassa valmiiksi ja valot päälle. Kaikki perushommat suoritettu.

Ja sitten niitä hommia ja muita. Tänään on tulossa työkokeilija. Eiköhän hänen kanssaan homma suju ihan näpsäkästi. Ja sitten pitäisi kerätä tavarat sitä pientä paikallista tapahtumaa varten. Ja pitäisi muistaa käydä lounaalla. Ja pitäisi saada listattua tilaukset. Ja pitäisi käydä Kelassa. Ja pitäisi postittaa tilitoimistolle paperit. Ja pitää ostaa vessapaperia kaupalle - toin oman rullan mukana, kun eilen huomasin, että paperit ovat onnellisesti loppuneet kaupalta. Onneksi siinä oli vielä omiin tarpeisiin tarpeeksi.


[ 11:00 ]

Kaupan ovi auki ja ovella oli heti asiakas odottelemassa. Paitsi että ei ollutkaan asiakas, vaan työkokeilija! Siinä sitten laitoin kisumaton, kukkasen ja rekin ulos, ennen kuin menin kunnolla esittäytymään. (Olisi kai ehkä pitänyt tehdä toisinperin, mutta.. meni jo.)


[ 11:05 ]

Kollega tuli pyörähtämään kaupalle. Käytiin vähän läpi juttuja, koskien työkokeilijaa, mutta myös sitä Ilta-Lohja -tapahtumaa varten pakattavia muitakin juttuja, kuin vain tuotteita.


[ 11:20 ]

Hoidin paperihommat ajantasalle ja tulostin ulos pääkassan edellisen kuukauden osuuden ja tein hienon kirjeen taas postiin vietäväksi. Huomasin, että postimerkkejä oli taas kadonnut täältä. Jaa'a, tarvii taas käydä ensikuussa sitten hakemassa lisää, koska aina menee 2 merkkiä per kirje, koska se painaa sen verran enemmän. Tänne siis oli jätetty 4. Ja isoja kirjekuoriakin pitäisi kai ostaa myös lisää.


[ 11:25 ]

Huu! Päivän ensimmäiset asiakkaat. Pieni perhe siis. Pikkutyttö, joka tuntui olevan kovin ihastunut yhteen sun toiseen asiaan. Erityisesti sellaiseen valkoiseen kisusorminukkeen. Heidän mukaansa meni lopulta sisal-sieni ja iso punainen kivisydän. Annoin kokeilijan testata juuri lukemiaan ohjeita kassan käytöstä ja hoitaa nämä asiakkaat. Olin itse vierellä seuraamassa koko ajan ja varmistin, että kaikki menee niin kuin pitää.

Kisua ei tyttö saanut, vaikka kuinka suloiset anovat silmät pyysivät. Ehkäpä sitten ensikerralla.


[ 12:00 ]

Kesken selityksen tuli jälleen asiakas. Kyseli rytmisiä soittimia ja sanoin, että oikeastaan ainoa, mitä meillä olisi tarjota on meidän sadekepit. Pillit eivät ihan taida sopia siihen käytötarkoitukseen, mihin yleensä rytmisiä soittimia käytetään. Sadekepit eivät kuitenkaan olleet sellaisia, mitä asiakas oli etsimässä. Kiitti ja lähti jakamaan matkaansa. Sääli, ettei meillä ole muutamaa rumpua. Sellaista hän varmaan oli etsimässä. Mutta ei tänne voi oikein ottaa kovinkaan montaa, koska menekki ei lopulta luultavasti ole kovinkaan kummoinen. Saattaa samat rummut istua vuoden päivät hyllyllä, välillä vilkaistuina, mutta kuitenkin lopulta ns. koskemattomina.


[ 12:30 ]

Lounastauko. kokeilija karkasi omaan suuntaan ja minä taas tuttuun lounasravintolaan.


[ 12:45 ]

Tulipa asiakas lähes heti perään, kun olin päässyt itse sisälle ja laskettua juuri lounaan pöydälle. Kierteli pitkin ja poikin, mutta mitään ei kuitenkaan lopulta ostanut.


[ 12:50 ]

Työkokeilija palasi, juuri kun olin tappovälineet saanut haettua takahuoneen puolelta, että saisin lounaani lounastettua.


[ 13:10 ]

Pieni katras lapsia (3kpl) äitinsä kanssa tuli käymään täällä ja kaikkea kovin katselivat, mutta mikään ei lopulta oikein kuitenkaan tarttunut mukaan. Ehkäpä sitten on kuitenkin hyvät ideat sitten mahdollisesti lahjoja varten.


[ 13:30 ]

Tulipa asiakas, joka kovin kasseja katseli ja kyseli yhtä sun toista niistä. Hipsutti ja otti hyllystä ja kävi ihan peilaamassakin. Lopulta ihan perus paperijätekassi oli hänen tarpeisiinsa sopiva ja sellaisen yhden kappaleen hän osti.


[ 13:50 ]

Kauppaan asteli mukava asiakasparivaljakko. Ihan ensimmäiseksi silmä osui koristetyynyliinoihin. Hamppunaruja kuitenkin tarttui mukaan 7 ja kiertelyn ja kaartelun ja muun keskustelun jälkeen oli tarpeeseen tullut avaimenperäkin mukana. Ne aluksi katselemansa tyynynpääliset houkuttivat sittenkin vielä sen verran, että molemmat eri värit tulivat hänen mukaansa myös.

Välistä tuli vielä yksi asiakas, joka kierteli aikansa myös ja kysyi sitten reppua. Ikävä kyllä, meillä ei reppuja tällä hetkellä ollut myynnissä. Kuulemma joskus hänen ystävänsä on täältä repun itselleen ostanut.

Ensin ostoksensa tehnyt asiakas oli mennyt takaisin kiertelemään vielä ja ihasteli ääneen, miten ihania asioita meillä täällä on ja osti vielä maapähkinävoita. Sitten olivat molemmat ilmeisen tyytyväisiä ja lähtivät jatkamaan matkaansa.


[ 14:50 ]

Eeppisen listaamisen, kasaamisen ja keräilyn jälkeen, saimme kokeilijan kanssa tehtyä alkuperäisen 2 laatikon taktiikan jälkeen 3 laatikollista pakattua. Se kolmas oli kyllä muita tyhjempi ja ne kaksi muuta taas niin täynnä, kuin vain supertetris-taidoilla osattiin vain laittaa. Ja ainakaan omaan käteen laatikot eivät painaneet mitenkään ylimaallisen paljon. Varsinkaan se kolmas, joka ei nyt ole kyllä tasapainoitettu ollenkaan niiden kahden muun kanssa keskenään.. Ja hienot listat on mukana ja kaikki muut erikseen pyydetyt pikkujutut. Uskoisin, että saimme kaiken tarvittavan kasattua.


[ 15:30 ]

Ei näy hakijaa missään, vaikka oli vähän puhetta että tasalta olisi tullut kollega hakemaan.. Olenkohan sotkenut päivät? Kapa se sittenkin oli vasta huomenna. Noh, ainakin kaikki on kuitenkin valmiina!

Työkokeilijalle annoin taas huipputehtävän, kun hän kysyi, että olisiko sitä vessapaperia tarvinnut hakea. Jees, kyllä. Erittäin vaikea ja vaarallinen tehtävä siis!


[ 15:20 ]

Tuli asiakas, mutta ei ollutkaan asiakas meidän kauppaan, vaan kukkakauppaan. Nooh, naureskellenhan se meni ja viereiseen kauppaan tie. Kovin taas lupasi täälläkin joskus tulla käymään, että näytti olevan kaikenlaista kivaa täälläkin.


[ 15:45 ]

Tuli asiakas, joka oli hakemassa lähinnä Voima -lehteä. Uutta numeroa ei ollut tullut, joten lähti tyhjin käsin.


[ 16:00 ]

Nyyh, sinne se kokeilija lähti kotia, kun hänen päivänsä tuli jo täyteen. Onneksi tulee huomenna, niin ei tarvitse täällä yksikseen istuskella!


[ 18:00 ]

Loppupäivä? Ei mitään. Ei yhtikäs mitään. Täysin hiljaista. Paitsi että minä kyllä lauleskelin täällä itsekseni. Ja tein pikkuhommia.

Rekki, kisumatto ja kukka sisälle, ovi kiinni, kassa laulamaan ja pian kävelemään kotiin. Toivon niiiiiiiiiin hartaasti, ettei sada. On muutenkin tuollaiselle säälle liian vähän vaatetta päällä...

Piia the kauppias, kuittaa!