[ 10:45 ]
Postilaatikolla ei ollut kaupalle mitään. Toinen firma sen sijaan oli saanut kirjeen. Pitäisiköhän niistä mainoksista jättää lappu, että ne on heidän, vai pitäisikö vain antaa olla ja katsoa, milloin he tajuavat, että kaikki muu katoaa kyllä laatikosta, paitsi ne, että ehkä ne onkin heidän. Dun dun.
[ 10:50 ]
Kaupalla oli oikein mukavaa kaikessa rauhassa laittaa kassa valmiiksi ja tavaroita paikoilleen. Hiljaa hyvä tulee. Pitää vain muistaa tänään sanoa noista patukoista, että menevät vanhaksi, että ne pitää ottaa sitten tuonne takahuoneeseen. Villi veikkaus on, että ne jotenkin mystisesti löytyy edelleen tuosta samasta paikkaa pöydältä maanantaina. Noh, se jää nähtäväksi.
[ 11:00 ]
Ovi auki ja kukkanen pihalle.
Tajusin etten ole vielä esitellut meidän ovikukkasta! Kas tässä:
 |
| Kyllä, minunkin mielestä joku pieni pöytä olisi sille pop. |
[ 11:20 ]
Tosiaan, päiväkassatositteen voisi taas tehdä ja päivittää pääkassa ajantasalle.
[ 11:30 ]
Sähköpostissa tuli tiliote, joka piti tarkistaa. Kaikki oli ihan niin kuin pitääkin.
[ 12:40 ]
Olin juuri menossa lämmittämään lounasta, kun tuli asiakas paikalle. Huisin mukava herrasmies. Sokeri oli kuulemma loppu ja sitä tuli paketillisen hakemaan. Oli melkoisen hämmentävää, kun oli tarkoitus itse toivottaa hyvät päivänjatkot, niin nepä toivotettiinkin minulle. Hih!
Mutta nyt pinaattilettuja ja puolukkahilloa!
[ 13:35 ]
Tulipa asiakas ja kyseli pussukoita. No minäpä reippaana esittelin meidän vaihtoehdot. Sitten kysyi, että olisiko jotain leijona-aiheisia. Jouduin toteamaan, että ei meillä taida olla. Hetken aikaa tutkiskeltuaan, osti sitten norsu-pussukan, pienen punaisen kivisydämen, salaattiottimet, kivestä kaiverretun kaulakorun, valkoisen lahjapussukan ja paperisen ostoskassin. Sitten tuli se hetki, kun kovin koitti korttia tarjota ja jouduin tietenkin toteamaan, että meillä käy ainoastaan käteinen. Sinne se asiakas sitten karkasi automaatille ja sanoi palaavansa aivan pian.
[ 13:40 ]
No sieltähän hän tulikin. Nyt oli käteistä ja tyytyväinen asiakas poistui kaupalta. On se aina mukavaa näin.
[ 14:20 ]
Tuttu asiakashan se sieltä tuli teetä hakemaan. Juteltiin hieman kuulumisia välistä. Koeviikko kuulemma edessä, niin on hyvä valmistautua. Näinhän se menee.
[ 14:45 ]
Sieltähän se kollega tulikin jo. Sanoi, että voin vaikka jo lähteäkin, jos siltä tuntuu. Tuumasin, että paha minun on vielä minnekään lähteä, kun kyyti tulee hakemaan ja pyörähtämään täällä kaupalla.
Mutta, aika pitkälti päivä on kyllä omalta osalta jo pulkassa.
Viikonloppu odottaa jo!
Piia the kauppias, kuittaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti