Pitkää päivää pukkaa

Aamulla oli sellainen olo, että puuro tulee ylös. Pelkäsin että edellisenä iltana vaivannut kipu olisi vieläkin jäljellä ja joutuisin pyytämään tuuraajaa. Kumpikaan ei onneksi tapahtunut. Pääsin sittenkin lähtemään kaupalle.


[ 10:50 ]

Postiluukulla odotti kasa kirjeitä. Laskuja ainakin siis tiedossa. Pitää ne käydä läpi ja soittaa varainhoitajalle, että tulee ne hakemaan.


[ 10:55 ]

Lievällä kauhulla katselin jäljelle jäänyttä kasaa, joka pitäisi vielä käydä läpi ja hinnoitella ja asetella esiin. Sitä ennen pitää kyllä oikeasti hoitaa paperihommat alta pois, ettei ne unohdu.


[ 11:00 ]

Ennen kuin alan kuitenkaan mitään riehumaan, olisi varmaan ihan suotavaa, jos avaisin kaupan muillekin. Kävin laittamassa kukkasen pihalle ja kastelin sen siitä heti, vielä kun muistin.


[ 11:10 ]

Nyt, päiväkassatositteet ja pääkassan päivitys.


[ 11:45 ]

Huh huh, sähköpostissa oli melkoisesti posteja. 16, joista 3 oli roskaposteja. Phew!


[ 12:30 ]

Jospa sitä menisi sitten ihmettelemään lounasta. Koreja senkus riittää ja tilaa on melkoisen naftisti.. Mihin minä nämä kaikki oikein laitan esille?!


[ 12:55 ]

Niin no, lounaan kyllä sain haettua nopeasti, mutta melkeipä heti perään tuli asiakas. Onnellisesti kaadoin sitten tietenkin koripinon ja jouduin sitä kasailemaan ensin, ennen kuin sitten pääsin palvelemaan. Toinenkin asiakas tuli perästä ja ilmeisesti keskenään tunsivat hyvin toisensa. Juttu lensi. Perästä tullut kyseli, josko saisi tuoda ET-luokkansa tänne käymään tutustumaan ja sanoin, että kyllähän se passaa, kun ennalta vain sitten sovitaan tänne joku muu kertomaan, kun itse en ihan rehellisesti osaa sanoa juuta enkä jaata paljoakaan mistään. Muutamat jutut jo muistan, mutta suurimmasta osasta en kyllä osaisi kertoa mitään.

Kolmaskin asiakas tuli pyörähtämään sisällä, mutta ei sitten kuitenkaan ostanut mitään ja lähti melkein samalla ovenavauksella pois, kuin oli tullutkin. Sen sijaan ensin tullut osti kolme levyä uutta suklaata, mitä tänne meille oli juuri tullut. Kertoi myös olleensa joskus täällä kaupan hallituksessa mukana. Toisena tullut asiakas osti myös itselleen suklaata yhden levyn. Kovin vielä ihastelivat riipputuolia ja käytiin keskustelua lelukasseista ja joistain lajittelukasseista, joissa oli muovitukset sisällä. Jälkimmäisenä mainittujahan meillä ei kyllä tällä hetkellä ole.


[ 13:10 ]

Karu juttu, kanakeitto, jonka ostin, olikin pahan makuista. Onneksi satuin ottamaan pari leipää ja mignon munan kaveriksi, niin oli sentään jotain syötävää. Ihan rehellisesti ne ei kyllä varmastikaan pidä nälkää kokonaan poissa. Pitäisi kai käydä ostamassa jotain lähikaupalta. En kuitenkaan ollut kauaa poissa, kun kävin hakemassa lounaan.

Sitä ennen pitää kyllä ehkä kuitenkin tehdä vielä tämän tilauksen läpikäymistä ja muuta..


[ 13:15 ]

Kollega tuli pyörähtämään. Sovittiin, että pääsen torstaina livahtamaan jo kahdelta. Se helpottaa kyllä todella paljon lähtöä Pohjois-Karjalaan. Mahtava homma!


[ 14:30 ]

Tuli kaksi asiakasta yhdellä kertaa. Toinen osti suolaa ja toinen kolikkokukkaron. Kovin katselivat kyllä vaikka ja mitä muutakin, mutta nämä olivat lopulta ne, mitä he eniten kaipasivat. Kehtokin sai vaihteeksi kovin paljon kehuja ja olipa ensimmäiset asiakkaat, kun sanoivat, että halpa on. Itse olen kyllä rehellisesti vähän sokea hinnoille ja silloin kun itsellä ei oikein ole varaa, kaikki tuntuu kalliilta.


[ 15:15 ]

Tulipa asiakas, joka pikakahvia kaipasi. Osti oikein kolme pussillista, kun huomasi, että päiväykset menevät seuraavan vuoden puolelle.

Onkohan joku myynyt taas sen esillepanolaatikon niiltä pikakahveilta... Seuraavaan laatikkoon kyllä laitan isolla lapun: "LAATIKKO EI MYYTÄVISSÄ!"


[ 15:45 ]

Kollega humpsahti paikalle ja toi termarit takaisin, mitkä oli lainannut aiemmin. Hetken taas ehdittiin jutella, kun hän taas kiiti jo eteenpäin. Huh huh, energiaa kyllä riittää hänessä!

Jospa sitä taas lattelisi näitä amppeleita esiin ja hinnoittelisi ja tarkistaisi ja huh huh..


[ 17:20 ]

Tuli ihana pieni asiakas perhe käymään (isä, äiti ja lapsi). Pikakahvia ostivat kahdeksan pussillista ja siihen riitti rahat juuri ja juuri sopivasti. Lasta ihastutti kovin liila lasisydän, mutta ikävä kyllä vanhemmilla ei ollut varaa ostaa sellaista hänelle. Sorminuketkin kiehtoivat. Ja hyrrääkin kokeili. Huolinukeistakin kyseli, että mitähän ne mahtoivat olla. Punainen pieni jalkapallokin osui silmään ja anova katse vanhemmille, josko sellaisen saisi. Mutta eipä sellaistakaan tullut ostaneeksi. Seuraavalla kerralla sitten ehkä voisi ostaakin jotain, kun on taas rahaa mukana. Kortilla kun ei pysty ostamaan.


[ 18:10 ]

Niin no, kai sitä kauppaa saa yliaikaakin pitää auki, kun on niin uppoutunut laittamaan asioita paikoilleen ja hinnoittelemaan ja näin päin pois. Jos nyt kuitenkin lopettaisi tältä päivältä. Kävin lykkäämässä oven lukkoon ja jätän loput hommat huomiseksi. Ollut kyllä harvinaisen hankala päivä keskittymisen puolesta. Huomannut tuijottelevan seiniin, kun on pitänyt ottaa seuraavaa tuotetta ja tarkistaa ja tehdä muut hommat. Huh huh. Huomenna sitten varmasti tulee tehtyä loput hommat.

Nyt lasken rahnat kuntoon ja karkaan tuonne sateeseen kävelemään... Byyh..

Piia the kauppias, kuittaa!