tiistai 6. toukokuuta 2014

Hidas päivä ei ollutkaan niin hidas kuin miltä se tuntui

[ 10:55 ]

Postilaatikolla oli yksi kirje meille. Muut olikin sitten muille. Ja sattui postimies olemaan sopivasti paikalla (kun odottelin hetken, että hän sieltä yläkerrasta pääsee alakerran puolelle) ja sain kysyttyä siitä kuolinpesä -kirjeestä. Hän sitten laittoi kirjeen toisesta luukusta sisään ja sanoi, että nyt sen pitäisi olla kutakuinkin oikeassa paikassa ja pitäisi tarvoittaa oikeat ihmiset.


[ 11:00 ]

Kaupalla valot päälle ja laitoinkin harjoittelijan hoitamaan kassan kuntoon. Siinä meni hetki, ennen kuin pohjakassa oltiin saatu laskettua, mutta saatiinpahan kasaan ja kassakone päälle. Ovi auki, kisu pihalle kukkasen kanssa ja ready to start the day.


[ 11:20 ]

Jos vaikka hoitaisi taas paperihommat kerrankin ajoissa ja laskisi pääkassan ja tarkistaisi että kaikki on ok.


[ 11:35 ]

Tuli päivän ensimmäinen asiakas! Katseli koreja ja amppeleita, kortteja ja sitten sanoi ihan vain katselevansa. Mikäs siinä. Kierteli hetken ympäri ja kehto sai taas kovin kehuja. Sääli että hänen vauvansa oli jo 16 vuotias. Kuulemma karvaiset vauvat, jotka eivät enää kylläkään ole vauvoja, voisivat tykätä, mutta kuitenkin kehto sai jäädä. Sen sijaan kirahvisalaattiottimet kiinnittivät huomion ja asiakas ilmoitti tulevansa pian takaisin, että hakisi vain laukkunsa autosta, jonka oli lähelle parkkeeranut.


[ 11:40 ]

Asiakas palasikin hyvin sukkelaan ja valitsi kahdesta mallista mieleisensä kirahvit. Kuulemma on jo itsellensä ostanut, mutta tyttärellensä ajatteli nyt ostaa, kun ovat sen verran kivat. Näin hyvä.


[ 11:55 ]

Sieltä pamahti postimies paikalle ja toi nivaskan uusia Voima -lehtiä. Täältä kyllä irtoaisi takkaan hyvää sytykettä, kun vanhat Voima-lehdet siirtyy paperiroskikseen.. Pitänee kysyä kotopuolesta, että onko kiinnostusta ilmaiselle sytykkeelle.


[ 12:30 ]

Päätin vihdoinkin kipittää hakemaan lounasta. Onneksi on työharjoittelija! Pystyn jättämään kaupan hänen huomaansa sillä välin, kun kävin pöperöitäväni hakemassa. Ajattelin myös ninjailla niin, että jos tuloo asiakas sillä välin, kun yritän saada lounasta alas kurkusta, niin voin usuttaa harjoittelijan tämän kimppuun. HUE HUE HUE!


[ 12:55 ]

Huu, tuli asiakas ja minä innoissani tuumasin harjoittelijalle, että jätän hänet hänen heiniksi, mutta olipa hakemassa vain Voima -lehden. Kylläpä näillä lehden hakijoilla on tarkka hajuaisti, kun aistivat että on taas uudet lehdet tulleet.


[ 13:00 ]

Yllytin riehumaan äitienpäivän kunniaksi vähän näyteikkunaa uusiksi. Eipä siinä, olen senkin suhteen vain yli viikon myöhässä... Huoh.. AIVOT, MIKSI ETTE VOISI TOIMIA KUNNOLLA?!


[ 13:45 ]

Näyteikkuna on nyt taas vähän uusittu ja laitettu ja vautsi vau! Saa harjoittelijakin laittaa tehtäviinsä puumerkin, kun on päässyt laittamaan vähän esille tavaraa.

Vasemmalta reunalta

Oikealta reunalta


Siinä kun kuvia nappasin, niin kollega sattui tulemaan samalla oven avauksella sisään. Tuli hakemaan vaaleaa africafea. Kerroin siinä sitten meidän murheenkryynistä, kun meillä on hirveän iso kasa suklaata, mitä pitäisi kuun loppuun mennessä myytyä pois.

Kuvassa näkyvät suklaat ovat puolet siitä
paljonko niitä todellisuudessa on vielä jäljellä..


[ 14:00 ]

Päästin harjoittelijan mutustelemaan omia eväitään. (Toki olisi aiemminkin päässyt!)


[ 14:05 ]

Tuli asiakas, joka ovesta sisään astuttuaan huudahti ääneen: "Voi, teille ei ilmeisesti käy muu kuin käteinen!" No, totesin että näinhän se asia on, mutta että ottomaatti löytyy kyllä ihan tuosta läheltä, että ei muuta kuin rauhassa vain katselee ja sitten on helpompi arvioida, paljonko tarvitsee käydä mahdollisesti nostamassa. Asiakas sitten hetken katseli ja sitten kysyi, ettei meillä olisi naamioita myynnissä. Tämä on jo toinen kerta kun niistä kysellään. Totesin, että meillä on ainoastaan sellaisia seinälle ripustettavia. Sitten asiakas nappasi Voima -lehden ja tuumasi, että hän siellä ottomaatilla nyt käy, että turha hänen rahattomana on pyöriä ja poistui omille teilleen.

Jaa'a, saa nähdä tuleeko sitten kuitenkaan takaisin.


[ 15:30 ]

Käväisi asiakas, joka oli etsimässä tietynlaista kassia. Kuulemma vanha oli purkautunut hieman ja hän sitten muuton yhteydessä oli heittänyt sen pois ja harmituspäissään sitten tuli nyt etsimään uutta samanlaista. Ikävä kyllä vastaavaa ei täältä löytynyt, mutta hyvä ehdokas, jonka sanoi laittavansa korvan taakse.


[ 15:55 ]

Tulipa jälleen asiakas, joka oli tietynlaista etsimässä, nimittäin päiväpeittoa, jota oli aiemmin katsellut. Pienen kyselyn jälkeen selvisi, että hän olisi halunnut sellaisen vaalean päiväpeiton, jonka jokunen aika sitten myin viimeisen kappaleen. Ruskeana sitä samaa olisi vielä kaksi kappaletta. Noh, tämä ei lannistanut asiakasta täysin, sillä ruokosokeria halusi paketillisen. No sitähän meiltä kyllä vielä reippaasti onneksi löytyy.


[ 16:00 ]

Kylläpä asiakkaita ravaa! Tuli kyselemään vanulappuja, mutta ikävä kyllä olin viimeiset hänelle itselleen myynyt. Valitettavasti en tiedä itse, mistä niitä saisi tilattua lisää, mutta lupasin ottaa selvää. Varmaankin kollega osaa sanoa.


[ 17:10 ]

Tuli tuttu asiakas. Kyseli vähäsokerisen suklaan perään. Sanoin, ettei meillä semmoista oikein ole. Sanoi, kun tarviisi semmoista, kun olisi sellainen ihminen, jolle ei oikein tavallinen sokeri mene. Tuumasin, että meillä pitäisi olla ruokosokerista ainakin osa suklaista, että mahdollisesti ne taas voisivat sopia, koska ne taas ei ole sitä täysin köyhäksi puhdistettua valkoista sokeria. Noh, loppujen lopuksi olikin jo viidet suklaalevyt kourassa. Divine oli ainoa, millä ei ollutkaan ruokosokerista tehty suklaa, niin vaihtoehtoja sitten riittikin. Kyllä nyt kelpaa.

Siinä vähän ennen kuin suklaat oli maksettu, tuli toinen asiakas, joka ei varsinaisesti ollutkaan asiakas, vaan toi esitteen Haiti -koulukamppaniaa varten pidettävästä tapahtumasta. Maanantaina pitää vain sitten päivän päätteeksi nyhtää esite pois ikkunasta.


[ 18:00 ]

Eipä tullut viimehetken asiakkaita, vaikka kovin koitettiin harjoittelijan kanssa houkutella asiakkaita ajatusten voimalla. Ovi jälleen kerran tältä päivältä säppiin, kisumatto ja kukkanen sisään. Kassa rapsuttamaan ja rahat laskentaan. Johan tässä on taas ollut päivää kerrakseen.

Piia the kauppias, kuittaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti