keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Luulin onnellisesti, että on torstai

Jep jep, olin viemässä autoa aviomiehelle, kun en päässytkään ajamaan alas perille, niin kuin normaalisti. Edessä oli auto. Auto paljastui taxiksi. Parkkeerasin oman autoni pienen matkan päähän lähelle ja kävelin autolle. Huomasin, että kaksi miestä seisoi rakennuksen ulko-ovella ja kysyin, että oliko jompikumpi taxin kuski. Toinen sanoi olevansa. Kerroin, että minun tarvitsisi päästä ajamaan hänen tukkimaansa tietä pitkin. Toinen mies vastasi, että he odottelivat näkövammaista asiakasta. Sanoin, että minun tarvitsi ainoastaan päästä ajamaan alas, että jos sen verran väistäisi. Näin päätettiin onneksi tehdä ja sain lopulta auton sinne minne pitikin.

Mutta, myöhästyin töistä...


[ 11:00 ]

Turhauduin punaisissa liikennevaloissa ja katsoin vain tarkkaavaisesti puolin ja toisin ja kun autoja ei tullut, juoksin tien yli, että pääsisin mahdollisimman ripeästi avaamaan kaupan.


[ 11:05 ]

Onneksi homma on nopeasti hoidettu, kun rutiinilla kaikki menee ja edellisenä iltana tulee aina laskettua pohjakassa valmiiksi, niin ei tarvitse sitäkään miettiä. Kassa oli valmis, valot helposti päälle ja ei tarvinnut muuta kuin avata ovi ja laittaa kukkanen ja kisumatto ovesta ulos toivottamaan asiakkaat tervetulleiksi sisään.


[ 11:30 ]

Ensimmäinen asiakas! Mutta eipä sitten ollutkaan, kun hetken ovelta ihmeteltyään tuumasi ääneen, ettei tämä ollutkaan kukkakauppa. Jep, ei ole ei. Sanoin, että se on se seuraava kauppa.


[ 11:35 ]

No nyt! Tuli ihan oikea asiakas. Katseli papereita ja kiersi sitten vähän kauppaa yleisesti ympäri. Jäi hetkeksi katselemaan kansioitakin ja kiersi sitten loppuun asti. Tuumasi, että tuli lähinnä katselemaan, että ei ole vähään aikaan käynyt täällä, niin on kivaa nähdä, mitä kaikkea uutta täällä on. Kyseli sitten papereista, että miten nopeasti ne menee. Sanoin, ettei ne niin tiheään tahtiin mene, että jos siellä on jotain mistä pitää, niin se luultavasti on siinä odottamassa vielä seuraavaa kertaa. Asiakas sanoi, ettei hänellä juuri nyt ollut rahaa, mutta että tulee kyllä varmasti takaisin toiste.


[ 12:25 ]

Lounasta! (Miten ihmeessä tunnun koko aika unohtavan mennä syömään!)


[ 13:50 ]

Hoo! Asiakas! Tuli kauppaan sisään ja heti ensimmäiseksi huudahti: "Ainiin! Teillä ei käynyt kuin vain käteinen, eikö niin!" No näinhän se meillä on juu. Asiakas tuli siitä huolimatta valitsemaan kolme kolikkokukkaroa perheelleen, kun he kuulemma kaikki ihastuivat hänen kukkaroonsa ja halusivat omat. Pyysi laittamaan syrjään ja kyseli, mistä lähimmät ottomaatit löytyikään. Neuvoin lähimmille ja asiakas sanoi palaavansa aivan pian.


[ 13:55 ]

No sieltähän hän tulikin sitten. Raha vaihtoi omistajaa ja samoin kolikkokukkarot. Huisin mukava ja hyväntuulinen asiakas. Ja sanoi taas tulevansa toiste. Tervetuloa vain!


[ 14:25 - 17:05 ]

Tässä välissä on ehtinyt käydä asiakas, joka ei ostanut mitään, tuttava, jonka kanssa juteltiin erittäin mukava tovi ja oli kivaa nähdä pitkästä aikaa, asiakas, joka osti kahta teetä ja jäi juttelemaan melkoisen pitkäksi ajaksi, ennen kuin päätti lähteä kotia ja sitten vielä lähkärit tuli käymään ja pääsin heidänkin kanssaan juttelemaan hyvän tovin, vaikka heillä kiire kuulemma vähän olikin.

Nämä sosiaalisemmat hetket ovat kyllä kultaisia.


[ 18:00 ]

Naapurista raikaa laulu ja pianon pimputtelu. Minä laitoin vain kaupan kiinni, kukkanen ja kisumatto tietenkin sisälle, kassa rapsuttamaan kuittia, samalla kun kävin laskemaan kassaa.

Sen verran vielä loppupäivän pohdintoja, että kun tuo kukkakauppa on tykännyt levittää kukkasensa melko laajalle alueelle ulos, niin tänään kyllä teki vähän mieli mennä murahtamaan, että pitäisivät ne kuitenkin siellä omalla puolellaan. Meinaa nyt oli jo meidän kaupan näyteikkunan edessäkin isompi kukkanen. Ei mikään ihme, jos ihmiset luulee kukkakaupaksi, kun kukkaset alkaa olemaan jo meidänkin puolella. Huomenna, jos tämä toistuu, niin käyn kiltisti huomauttamassa asiasta. Ei niin, että ne minua häiritsisi, mutta se häiritsee kyllä vähän meidän kaupan tilaa ja antia.

Piia the kauppias, kuittaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti