maanantai 19. toukokuuta 2014

Jotenkin olin onnellisesti henkisesti jo keskiviikossa

[ 10:55 ]

Ovella oli asiakas pyrkimässä jo sisään, kun tulin kaupalle. Sanoin, että käyn laittamassa kassan nopeasti kuntoon ja tulen sitten avaamaan oven. Sitten kun palasin, asiakas olikin jo jatkanut matkaansa, vaikka sokeria hän olisi halunnut tulla ostamaan. Liekö ollut informaatio katkos vai mikä lie. Ehkei kuullut, että avaan oven kohta ja luuli pääsevänsä samalla oven avauksella sisään.


[ 11:00 ]

Avasin oven ja sisään tuli toinen asiakas samointein. Kierteli ja katseli ja tuumasi sitten, että eikö meillä sattuisi olemaan puista laatikkoa, niin kuin meillä on noita vihreitä pienempiä. Sanoin, ettei meillä kyllä ole sillä tavalla, että meidän korit ja laatikot ovat kaikki punottuja. Asiakas tuumasi harmissaan, että olisi voinut hyvin kuvitella, että meillä olisi ollut myynnissä juuri hänen kaipaamiaan laatikoitaan. Noh, ei voi mitään..

Kävin laittamassa pihalle telineen koreineen. Laitoin kyllä ne nyt tuonne toisen näyteikkunan eteen, koska en halua peittää tätä toista näyteikkunaa. Amppelit amppeli-ikkunan eteen. Sillä periaatteella. Nyt toki taas sen näyteikkunan tavarat katoavat näkyvistä, mutta minkäs sille mahtaa. Olisihan se kiva, jos meillä roikkuisi koukut katosta ja voitaisiin laittaa teline sinne ylös roikkumaan. Se olisi huomattavasti parempi paikka, vaikka alas ottaminen olisikin vähän työläämpää. Silloin ei peittyisi kumpikaan näyteikkuna.


[ 11:55 ]

No nyt se aamuinen asiakas tuli sitten ostamaan sen sokeripakettinsa. Katseli vielä sitten sen lisäksi kaupassa ympärilleen vähän muutakin ja takeista olisi ollut kiinnostunut, mutta kun niitä on kuitenkin vain yhtä kokoa, niin hän tuumasi, ettei hänen päällensä sitten kyllä se mahdu. Kertoi että omistaa muutamankin käsin tehdyn takin ja että niiden värit ovat jo niin haalistuneet, ettei sen puolesta sitten oikein kehtaa kirkkaalla säällä kulkea, että ilta hämärässä kuulemma sitten tulee välillä käytettyä. Ehdotin pesukoneessa värjäämistä ja hän tuumasi, ettei ole koskaan tehnyt ja että sitten siihen kaipaisi kyllä sitten kanssa mukaan sitten muitakin värjättäviä vaatekappaleita, ettei vain yhtä vaatetta varten laittaisi konetta pyörimään.


[ 12:15 ]

Lounasta olisi varmaan taas ihan hyvä muistaa hakea. Siellä olisi nakkistroganoffia tarjolla. Must get!


[ 13:40 ]

Mies tuli kauppaan sisään. Katseli hämmillään ympärilleen. Tervehdin kyllä ja mies katseli edelleen ympärilleen hyvin pöllämystyneenä. "Tää ei taidakaan olla kukkakauppa?" "Juu, ei, se on tosiaan tuo seuraava ovi."


[ 15:20 ]

Tuli asiakaspariskunta, jotka kyselivät Haiti-kahvia. Onhan meillä sitä ja paketin halusivat ostaa. Katselivat vielä vähän ympärilleen, mutta mikään ei sitten kuitenkaan oikein iskenyt enempää. Löin sitten taas kerran tietenkin väärin ja myin elintarvikkeena.. Pitää tehdä korjausliike ja ostaa jotain 8e edestä..


[ 16:00 ]

Luulin, että kauppaan tuli asiakas. Todellisuudessa ulkona tuulee niin kovaa, että se puhalsi sisäoven auki hieman. Huh huh!


[ 16:30 ]


Mysteerimies. Jätti polkupyörän kaupan eteen, tallusteli vauhdilla kaupan sisään ovelle asti, kääntyi kannoillaan, otti polkupyöränsä ja jatkoi matkaa. Liekö taas ollut kukkakaupalle asiakas..


[ 17:10 ]

Tuli kaksi asiakasta. Hyörivät ja pyörivät, tutkiskelivat hyrrää ja pilliä. Lopulta kuitenkin ostivat kolme suklaalevyä (pari appelsiinia ja yksi merisuola&toffee), pari pussia vaaleaa africafea, paketin Zen again -teetä ja inkiväärijauhetta.


[ 18:05 ]


Olin niin uppoutunut tutkimaan taas asioita, niin menipä kaupan aukiolo aika yli 5 minuutilla. Oh noes! Olisi saanut kyllä tulla asiakkaita, mutta eipä tullutkaan. Höh..

Telineen joutui nappaamaan sisälle, kukkanen ja kisumatto myös. Kassan jätin rupsuttamaan kuittia sillä välin, kun menin itse laskemaan rahoja paikoileen. Pian kauppa on taas valmis huomista varten. Harjoittelija tulee muuten silloin taas tänne! Ihanaa! Juonitaan ja riehutaan!!


Piia the kauppias, kuittaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti