Ihan kuin olisin ollut lauantaina töissä, outoa

[ 10:55 ]

Helposti ehdin kaupalle ajoissa. Vaikka ensin pohdinkin, että nyt taitaa mennä tiukaksi.


[ 11:00 ]

asd



[ 11:10 ]

Tulipa ensimmäinen asiakas, tai siis asiakaspariskunta. Katselivat kovin riipputuolia ja -mattoa. Voima-lehtikin lähti mukaan. Kiertelivät pitkin kauppaa ja supisivat keskenään. Hyrrääkin tuli kokeiltua. Teehyllyltä löytyi lopulta miellyttävä maku ja ottivat sieltä paketin. Kahvejakin tuli tutkittua, mutta mikään ei sitten kuitenkaan ilmeisesti huudellut tarpeeksi, että "OSTA MINUT!". Ennen kuin lähtivät, sanoivat, että tulevat varmaan vielä toistamiseen. Näyteikkunan edessä kuulin toisen sanovan: "Katso nyt tota." ja osoittavan riippukeinua. Ilmeisesti se puhutteli, mutta oli edelleen vielä harkinnan alla.



[ 11:45 ]

Tuli iäkkäämpi asiakas ja toi mukanaan meidän yhden nahkalaukun. Sanoi, ettei ole sitä paljoa käyttänyt ja se oli ratkennut saumoistaan. No todella siistiltähän se näytti, ettei todellakaan sitä ole paljoa käytetty. Ja sauma oli selkeästi ratkennut ihan siististi. Kuittia kysyin, muttei asiakas siitä osannut sanoa. Päädyin sitten tuumaamaan, että hänen kannattaisi palata kolmen jälkeen, kun minua osaavampi kollega tulee paikalle, että hän osaa kyllä ratkaista tämän ongelman. Oma ohjeistus kun kuitenkin on, etten saisi tehdä vaihtoa tai ottaa palautusta ilman kuittia.

Asiakas tuumasi, että voisihan sen laukun toki korjatakin, muttei hän aio viedä sitä sille suutarille, minne oli kenkänsä vienyt, että tämä oli kuulemma ne pilannut. Hyvinkin harmillista tuommoinen. Mietin itsekseni, että voisinhan itse sen käsin korjata, mutta tiedä sitten, osaisinko kuitenkaan ihan kaikkea.

Lähes tämän perästä oli tullut toinen asiakas, joka oli tutkimassa olkalaukkuja. Pääsin palvelemaan häntä ja tämä kysyi, että oliko sellaista laukkua, missä olisi kaksi luukkua. Sanoin, ettei näissä pienemmissä ollut ja että jos toisaalta kaipasi nimenomaa pienempää laukkua, niin meillä oli tuolla vielä semmoisia pieniä pussukoita. Ei ne kuitenkaan ajaneet hänen ajattelemaansa asiaa ja tuumasi, että sinne pitäisi mahtua silmälasit ja kännykkä.

Ehdotin sitten, että hän ostaisi silmälaseilleen kotelon ja sen laittaisi sitten sinne olkalaukkuun kännykän kanssa. Asiakas mietti asiaa, muttei ilmeisesti siihenkään ollut aivan tyytyväinen. Tyhjin käsin hän joutui kaupalta lopulta lähtemään.


[ 12:10 ]

Voi kun nyt käy runsaasti asiakkaita. Jälleen tuli yksi ja hän pesupulveria kyseli. Luuli että ollaan lopetettu sen myynti, kun ei saippuahylly löytynyt tutulta paikalta. Näytin missä meidän hylly on ja sanoin, että kyllä vielä täältä löytyy, että ei hätää. Ihmetteli valmista pakettia, että onko vartavasten pulverille ostettu ja sanoin, että on kyllä ihan uusiokäytetty isompi Flora-paketti. Asiakas nauroi, ettei ole nähnyt ennen, niin hämmentyi, mutta että hänestä oli hyvä juttu, että uusiokäytetään. Harmitteli, ettei ollut omaa purkkia ottanut mukaansa.

Teehyllyltä löytyi mustaa irtoteetä ja alempaa suklaalevy. Näillä meinasi pärjätä ja löin kassaan, kun sitten hän keksikin että kortin vielä voisi ostaa, ettei ollutkaan aivan tyytyväinen korttiin, jonka oli aiemmin jo ostanut muualta. Tähän väliin tuli toinen asiakas kaupalle (!!!) ja kävi hakemassa paketin sokeria. Minulla oli siinä edellisen asiakkaan ostokset iskettynä koneeseen ja kysyin, että saisiko hän katsottua kortit ja asiakas sanoi pärjäävänsä. Tarkoitin kyllä, että saisiko nopeasti katsottua, että hän pääsisi maksamaan omansa, mutta asiakas sitten tuumasi, että senkus lyön sinne vielä yhden kortin ja että hän vain valitsee tässä ensin. Noh, sitten löin kassaan, että asiakas olisi maksanut tasarahalla ja otin kuitin odottamaan viereen. Otin taas toisen asiakkaan sokeripaketti ostoksen siihen väliin sitten ja päästin hänet jatkamaan omaa matkaansa.

Sattuipa sitten tämän ensin tulleen asiakkaan kanssa mukavasti, että hänellä sattui olemaan tasaraha ostoksilleen ja ei tarvinnut miettiä sen enempää, paljonko tarvitsisi antaa takaisin tai mitään. Ennen kaikkea, kuitti täsmäsi.

Oikeaoppisesti olisi vain pitänyt peruuttaa kaikki edelliset ostokset, ottaa se sokeri siitä välistä ja iskeä ne ensimmäiset uudelleen sisään. Mutta kävihän se näinkin.


[ 12:40 ]

Aviomies tuli pyörähtämään lenkkinsä oheella. Jee! Pyysi paperia, että voi niistää nenänsä. Juteltiin siinä niitä näitä hetken, ennen kuin lähti jatkamaan matkaansa.


[ 12:45 ]

Tuli asiakas oikein reippaalla tahdilla sisään ja sanoi että hänen nimellään täällä pitäisi olla varattuna sellaisia ja sellaisia kukkasia. Hymyilin leveästi ja osoitin kaupan oikealle puolelle ja sanoin, että hän varmaankin oli matkalla siihen viereiseen liikkeeseen, joka oli varsinainen kukkakauppa. Asiakas naurahti ja sanoi, että näinhän asia on ja kiitti ja kiisi seuraavalle ovelle.


[ 13:00 ]

Jälleen asiakas. Osti kortin ja suklaalevyn. Lahjaksi oli menossa.


[ 13:25 ]

Niin, jos vaikka lounasta koittaisi mutustaa tässä välissä. He he he.


[ 13:50 ]

Tuli jälleen asiakas ja kyseli käsirasvaa. Sanoin, että meillä on vielä niitä hänen kaipaamiaan purkkeja jäljellä. Osti sitten viimeisen laventelin ja toisen sitä appelsiinia. Kuulemma oli todella hyvä.


[ 14:20 ]

Tulipa tuttu asiakas. Nyt kovin nuhainen ja varoitteli ja sanoi, että toivoo, ettei tartuta minua, mutta että kyseessä on luultavasti vain allergiasta johtuvaa vuotoa. Ihmetteli, oliko saippuahylly kadonnut ja näytin, minne olimme sen siirtäneet. Kysyi, oliko sellaista saippuaa, mihin ei olisi merkattu hintaa. Olihan toki ja lopulta vielä sai valittua kaipaamansa tuoksuisen. Sittemmin katsoi korttihyllystä kortin ja sanoi, ettei sittenkään osta sitä saippuaa tällä kertaa, vaan ostaa mielummin sen kortin. Eipä siinä mitään, kyllähän tämä käy. Toivottelin pikaisia parantumisia, ennen kuin poistui omille teilleen. Saippuan vein takaisin hyllyyn ja mielessäni harmittelin niitä hintoja, mitkä on kirjoitettu kuulakärkikynällä, niin ettei niitä saa edes kumitettua pois..


[ 14:35 ]

Tuli asiakas, jonka kaveri ilmeisesti jäi ulos. Oli hieman epäselvää, oliko hän alunperin Hollannista vaiko Briteistä, mutta puhui todella hyvää suomenkieltä kyllä! Kertoi, ettei hänen kaverinsa välitä tulla, kun höpöttää kuulemma ihan liikaa. Nauroin, ettei puheleminen ole lainkaan pahasta. Sanoi, että meidän tuotteet ovat paljon halvempia verrattuna Britanniassa hänen näkemiinsä hintoihin. Päätyi kuitenkin ostamaan levyn suklaata ja kolmet kookosnapit. Pyysi sitten kaverinsakin sisälle ja näytti hänelle jotain. Englanniksi he ainakin keskenään puhuivat ja oli vähintäänkin yhtä virheettömän kuuloista kuin aiemmin puhumansa suomenkieli. (Jänniä havaintoja minulla.) Kyseli myös, oliko hänellä käteistä, jolla voisi maksaa ja kysyivät myös reittiä lähimmälle pankkiautomaatille. Käteistä löytyi kyllä ja jopa ihan omasta takaa, kun eihän ostoksia ollut sinänsä paljoa mitään. Kiittelivät ja lähtivät automaatteja kohden.


[ 14:50 ]

Jos vaikka tähän väliin vielä tiskaisi, ennen kuin karkaan lomille.


[ 15:00 ]

Valmiina karkaamaan heti kun vuoron vaihtaja vain saapuu paikalle. Viikonloppu odottaa! Wohoo!

Piia the kauppias, kuittaa!