Postilaatikolta kurkkasin taas postit ja olihan siellä yksi kirje lisää. Täytyy taas soittaa varainhoitajalle ja ilmoittaa, että kaikenlaista olisi täällä taas maksettavana.
 |
| Tällainen löytyi postilaatikosta eilen jo. En osaa sanoa kenelle se on tarkoitettu, mutta hirmu suloinen silti! |
[ 11:00 ]
Kauppa tavalliseen tapaan auki, valot päälle, kassakone valmiina äksöniin ja kukkanen kisumaton kaverina ulos. Sadetta joutunee taas kyttäämään, ettei rekin tavarat kastuisi, kun laitoin sen nyt kuitenkin tuohon vähän ulommas esiin.
[ 12:00 ]
Nyyh, tietenkin se alkoi satamaan.. Piti siirtää rekki katoksen alle turvaan.
[ 13:50 ]
Kollega tuli pyörähtämään. Kertoi korjauttaneensa laukun, muttei kehtaa laittaa sitä enää kaupalle myyntiin, niin päätti sitten ostaa itselleen. Puheltiin sitten hieman mahdollisesta työkokeilijasta ja työnhakijasta, sekä harjoittelijasta.
[ 14:50 ]
Nyt on kyllä sellainen juttu, että oli pakko alkaa vähän riehumaan ja laittaa tuotteita myyntiin, nyt kun sain niitä hinnoiteltuakin:
 |
| Uusia kisu- ja taloavaimenperiä. Kisuja tuli jopa 7 eri väriä! |
 |
| Kolme uutta väriä kisukolikkokukkaroihin myös. |
 |
| Täysin uudet norsukolikkolippaat! 3 eri väriä. |
[ 15:10 ]
Tulipa ensimmänen ihan oikea asiakas! Kierteli ensin ympäri kauppaa, hyvin tiukka ja jokseenkin kriittinen ilme kasvoillaan. Lopulta kyselee mm. sydämistä, että onko ne kivestä. On. Sitten hyrrästä, onko puuta. On. Sappisaippuan valmistuskohteenkin halusi tietää ja sanoin, etten osaa vastata, ellei sitten paketti tiedä kertoa. Lehmästä. Kysyi vielä, että onko teuraslehmästä. En tiedä. Asiakas ottaa kuitenkin paketin.
Sitten ihastui kivikoruihin. Kysyi sitten, olisiko joku näistä mielestäni sopiva pojalle. Sanoin, että se on niin paljon maku asia, etten osaa oikein vastata, mutta kerroin oman suosikkini, minkä itse luultavasti ostaisin pojalle. Lopulta asiakas on valinnut 5 eri korua. Kassalla kysyi sitten, että käykö kortti. No eihän meillä. Sitten tuumaa, että jos hän tulisi myöhemmin uudestaan hakemaan ostokset, että jos laittaisin ne hänelle jonnekin syrjään. Sopiihan tuo. Samalla sopi myös, että mikäli poika ei pidäkään korusta, niin hän voi tulla vaihtamaan sen. Sanoin, että kuittia vastaan voi.
Asiakkaan lähdettyä tulin ajatelleeksi, että pitänee sitten myös sanoa, ettei korua voi vaihtaa kuitenkaan enää oston jälkeen takaisin rahaksi. Että se on kuitenkin ostos ja vain vaihto on ok.
[ 15:20 ]
Sieltä tuli sitten toinen tuttu vakio asiakas, joka suitsukkeita hakee. Neljä isompaa pakettia lähti sitten hänen mukanansa.
[ 15:40 ]
Tuli asiakaspariskunta, kyseli olisiko raitaolkalaukuissa vetoketjullista. Ikävä kyllä kaikki ovat tarralla kiinni. Löytyi kuitenkin väri, joka miellytti, mutta sitten kuitenkaan olkahihna ei ollut riittävän pitkä asiakkaan tarpeisiin. Kauppa sai taas tuoksukehuja ja kehtokin sai ihailua, vaikka tarvetta ei enää kuulemma olekaan. Kiittivät kovin ja lähtivät jatkamaan matkaansa. Kuulin vielä ohimennen, kuinka tuumasivat täällä olevan edulliset hinnat.
[ 17:15 ]
Sieltähän tämä asiakas tulikin, joka oli varannut ne korut ja sappisaippua aikaisemmin. Toivottavasti niistä nyt sitten kuitenkin pidetään, niin ei tarvitse harrastaa vaihtoa. Toisaalta, juuri tajusin, että unohdin sanoa, ettei voi vaihtaa rahaksi.. No jaa, ihan sama. Saanhan sitten siinä sanottua, kun tulee vaihtamaan.
[ 18:00 ]
Kauppa sulkeutui taas muulta kansakunnalta. Kamppeet sisälle, ovi lukkoon, kassa laskentaan, kuitti tulostumaan, syvä henkäys ja hiljalleen kotia kohden.
Piia the kauppias, kuittaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti