keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Maanantai? Keskellä viikkoa?

[ 10:55 ]

Kauppa odotteli kaikessa hiljaisuudessaan, että tulisin paikalle ja saisin sinne vähän elämää sisälle. Laskin kassan kuntoon ja totesn, että olin niin tehokas, että ehdin hetken aikaa miettimään, että mitä oikein tänään pitäisi saada aikaiseksi.


[ 11:00 ]

Kukkanen pääsi kisumaton kanssa omille paikoilleen toivottamaan asiakkaita tervetulleiksi. Säävarauksella taas laitoin rekin ikkunan eteen, mutta tarpeeksi lipan alle, ettei sade pääsisi heti tuotteisiin käsiksi.


[ 11:25 ]

Tuttu lehdenjakaja tuli pyörähtämään ja oikein tervehti vielä! Voi että tulin huisin hyvälle tuulelle!


[ 11:45 ]

Tuli asiakaspariskunta, jotka sanoivat tulevansa ihan vain katselemaan. Kehuivat sitten kanssa, miten ihana tuoksu täällä on. Kierreltyään aikansa, tuli kaksi asiakasta lisää. Hekin sanoivat katselevansa. Ensin tulleet tutkivat hieman tuulikelloja, mutta eivät sitten kuitenkaan lopulta kokeneet tarvitsevansa. Vähän sen perästä, kun olivat kiertäneet koko kaupan loppuun, päättivät jatkaa matkaansa.

Kaksi seuraavaksi tullutta tutkivat vaikka ja mitä hekin. Ja kehuja tuli taas kaupalle, kun on niin mukava tuoksu. Kyselivät hieman, että mistähän se mahtaisi tulla, niin sanoin, että varmaan ihan saippuat, suitsukkeet ja kahvit luovat tämän kaupan ominaistuoksun. Ja kahveista puheenollen, toinen asiakkaista päätti ostaa luomumakukahvipussin heti alkuunsa. Suitsukkeita molemmat nuuhkivat niin että hyvä että enää mitään pystyivät nuuhkimaan, kun oli niin monta tuoksua vanhastaan nenässä. Kyllä sieltä sitten lähti yksi pienempi paketti mukaan. Toinen taas ihastui inkiväärikekseihin ja kassalla vielä inkivääri-appelsiini-suklaa nostatti himot ja sellaisen vielä päätti ostaa myös. Kyselivät Lohjan ravintoloista, että missä olisi hyvä käydä ja sanoin, että täällä kyllä niitä riittää, mutta että ehkä oma henkilökohtainen suosikki on tuo kiinalainen, joka tuossa vieressä on.


[ 12:20 ]

Olin juuri suunnitellut karkaavani lounaalle, kun tuli vanhempi herra kaupalle ja kaipasi pikakahvia. Murukahviksi hän sitä kutsui, mutta meni niin reippaasti tutusta paikasta hakemaan, että tajusin sitten, mitä hän tarkoitti. Kerroin sitten, että siinä on vieressä luomuna samaista kaffetta, niin hän päätti ottaa neljän tavallisen kaveriksi yhden luomun vielä maistiaisiksi. Sen perästä kyseli, missähän mahtaa meidän saippuat luurata. Toisella puolella kauppaahan ne nykyään ja sieltä sitten kävi etsimässä itsellensä käsisaippuan, jota on ennenkin kuulemma ostanut. On kuulemma hyvä. Kertoi kanssa, että oli hiekkaa aikoinaan ollut myymässä ja sinne sitten oli tullut herran, napannut hänen saippuakotelonsa, nuuhkinut ja kysynyt, että tässäkös sitä heidän hiekkaansa nyt oli. Hihi!


[ 13:20 ]

Tuttu asiakas ja vapaaehtoismyyjähän se sieltä tuli. Juteltiin siinä hetkinen, kun tuli pari muuta asiakasta. Katselemaan kuulemma tulivat. Pumpattiin sitten tämän tutun asiakkaan kanssa hälle shamppoota ja hoitoainetta. Mukaan lähti myös huolinukkerasia ja sulkaalevy. Näillä kyllä luulisi pärjäävän, kun saa tukan nätiksi, huolet pois ja herkkuja päivään.

Nämä kaksi muuta asiakasta kovin olivat meikkipussia kaivanneet, mutta sopivaa ei oikein löytynyt. Sen sijaan pussillinen luomumakukahvia lähti.

Jännää, miten ensin niitä ei tuntunut menevän ei sitten mitenkään päin ja nyt sitten yhtäkkiä niitä onkin mennyt jo muutama kappale ja saman päivän aikana vielä! Melkoista!

Taloudenhoitajakin tuli pyörähtämään kaupalla, vähän ennen kuin asiakkaat olivat poistuneet. Toi mukanaan yhden pallo takaisin kaupalle myyntiin. Parit laskut sanoin sitten, että löytyy pöydältä. Juteltiin sitten siinä vielä tovi niin kaupan tulevaisuudesta, kuin tulevan viikonlopun suunnitelmista.


[ 14:00 ]

Paperihommat hoidettu taas ajantasalle. Jos sitten yrittäisi jatkaa sen tilauslistan tekemistä. Tässä on kuitenkin vielä useamman paikan tilaukset kirjoittelematta ylös: Mitä, mistä, paljonka kustantaa jne.


[ 14:50 ]

Tulipa huisin mukava asiakas. Ihasteli kovin kaikkea ja tarttui yksi kivikaulakoru mukaan, parin suitsukepaketin ja pienen punaisen sydämen kera. Kuulemma piti äkkiä päästä karkuun, ennen kuin oikeasti ostaa koko kaupan tyhjäksi.


[ 15:15 ]

Asiakas sanoi tulevansa ihan vain katselemaan, kuten monet tänään tuntuivat sanovan. Kelpuuttu sitten kansion, mutta kun maksutapa tuli puheeksi, jäi kansio hyllyyn, koska rahat loppuivat kesken käteisenä ja kuulemma aikaa ei ollut käydä ottomaatilla. Kovin korttikonetta kaipasi ja melko happamasti ilmaisi, että jää monet kaupat tekemättä, kun ei kortilla voi maksaa. Itsekseni siinä tuumailin, että eipä ole kovinkaan monet kaupat jäänyt täällä tekemättä ainakaan omana aikana siksi, että meillä käy vain käteinen. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Kortti tulee ajankohtaisemmaksi ehkä joskus toiste kuitenkin.


[ 16:10 ]

Tulipa asiakas, joka katseli ympärilleen ja kertoi sitten hetken päästä, että on jo pitkään etsinyt tällaista reilua kauppaa ja kyseli, onko liike ollut tässä pitkään. Sanoin, että jossain välissä on ollut eri paikassa, mutta että ilmeisesti tässä varsinaisesti on ollut jo useamman vuoden. Kyseli myös vähän, että onko muualla Suomessa samanlaisia kauppoja ja sanoin, että samalla aatteella on vielä jonkin verran jäljellä, mutta että moni on joutunut lopettamaan. Lyhyen konsultointupuhelun jälkeen päätyi ostamaan lahjaksi kynttilän, teepaketin ja saippuan. Maksuvälineenä pyrki käyttämään korttia, mutta ohjastin käymään ottomaatilla. Tämä ei ollut ongelma ja ei mennyt kauaa kuin asiakas olikin tullut jo takaisin.

Niin että mihin sitä korttimasiinaa tarvitsee, kun ottomaatilla käyminenkin käy niin ripeästi.


[ 16:30 ]

Jopas nyt, asiakas tuli ja kyseli minne ollaan piilotettu saippuat. Näytin sitten kaupan toista kulmaa ja sanoin, että siellähän ne. Pyykinpesunestettä kaipasi pari litraa, tiskiainetta litran ja omiin pulloihin. Meni jännäksi, kun sain ensimmäisen pyykinpesuputilon täyteen, mutta toista en saanut enää kuin hyvä jos puoleen väliin, kun pumppu ei yksinkertaisesti antanut enempää ulos. Kävin sitten säätämässä vähän ja sain laitettua sellaisen täyttölaatikkopussin kuntoon, niin saatiin sitten asiakkaalle purkin täydeltä pyykkinestettä. Tiskiainetta vielä riitti, niin meni kivuttomasti pullojen täytöt. Sillä välin asiakas oli vielä ottanut valkoisille tarkoitettua pyykkipulveria, suolaa ja kantoi vielä perästä shamppoo-pullon, kahdet pienemmät paketit suitsukkeita ja sokeripaketin. (Jos vielä oli jotain, niin en yksinkertaisesti enää muista, haha!) Tuumaili siinä sitten, että nyt on taas kyllä vähäksi aikaa ja seuraavalla kerralla hakee varmaan samanlaisen satsillisen, että mitäs sitä turhia edestakaisin pienten pullojen kanssa ravaamaan. Tarjosin vielä kaupan lehteä mukaan luettavaksi, niin mielellänsä otti ja kertoi että edellisellä kerrallakin oli lehden ottanut ja tykkäsi lukea.


[ 17:45 ]

Tuli melko viimohetkien asiakas. Minttu-makukahvi kiinnosti ja sellaisen osti pussillisen. Toivottavasti tykkää!


[ 18:00 ]

Siis ihan käsittämättömän mitään aikaan saamaton olo, vaikka asiakkaita riitti ja kauppa sai jopa ihan mukavat tulot tältä päivältä (eli ei ahdistanut katsoa kuittia ja ennen kaikkea, ei ollut nollapäivä!). Lista ei tuntunut etenevän mihinkään suuntaan, vaikka lueskelin kuinka tuoreimpia "katalogeja" (eli siis tylsiä listoja, missä ei ollut kuvan kuvaa ja piti nimen perusteella arvuutella, minkähän näköinen tuote oli kyseessä). Onneksi oli tutuilla nimillä löydettävissä ainakin ne oleellisimmat elintarvikkeet. Mutta näistä muista tuotteista olen kyllä jotenkin todella kujalla ja arka tilaamaan yhtään mitään sokkona.

Kauppa kuitenkin meni ihan tasalta kiinni. Kimpsut kampsut pääsi sisälle ja muistin jopa kastella meidän kukkasetkin! Kassasta tosiaan tulostelin kuitin ja laskin rahat. Pitäisi taas käydä rikkomassa käteistä, kun tuli tämmöinen isojen setelien päivä. Kaikki 9 5e seteliäkin meni, eikä ainuttakaan jäänyt jäljelle. Kolikoita onneksi vielä näytti olevan tarpeeksi jokaista sorttia, ettei ihan heti mene sormi suuhun.

Piia the kauppias, kuittaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti