torstai 20. helmikuuta 2014

Tämä viikko ei lopu ikinä

Käytiin aviomiehen kanssa ostamassa Subwaystä lounaat. Hän heitti minut Suomalaisen eteen ja lähti parkkeeraamaan autoa, sillä välin kun olin hakemassa tulostuspaperia. Ostinkin sitten kerralla semmoisen ison paketin. Siinä oli joku tarjous. Nyt ei pitäisi paperin loppua ihan heti kesken.


[ 10:50 ]

Päästin aviomiehen kaupan sisälle, vaikka virallisesti kauppa ei olekaan auki. Hän on ammatiltaan vartija, joten sitä suuremmalla syyllä koin, ettei se ole haitaksi, vaikka hän jo etukäteen pääsikin sisään.

Valot päälle, paperit, avaimet ja kännykkä toimiston puolelle. Ulkovaatteet takahuoneeseen. Tajusin, että nyt minulla on taas ylimääräistä lounasta, koska ostettiin ne patongit. Ehkäpä jonkun päiväys riittää maanantaille asti, niin ei tarvitse silloin ihmetellä, että mitä söisi.


[ 10:55 ]

Aviomies tokaisi, että joko on kohta kauppa auki, että hän pääsee ostoksille. Nauroin, että ensin pitäisi laittaa kassa kuntoon ja odottaa, että kello tulee tasan. Tuo meidän sisäkello on vähän jäljessä ja sitä ei kannata katsoa tarkan ajan puolesta.


[ 11:00 ]

Kaupan ovet auki kaikille. Päivä on alkanut.

Me siirryttiin syömään meidän patonkeja sivuun. Hyvin ehtiin syömään, ennen kuin ensimmäistäkään tänne tunkee sisään.


[ 11:10 ]

Miten väärässä olinkaan! Sieltähän tuli asiakas. Onneksi me oltiin jo siinä vaiheessa syöneet meidän aamiaislounaat. Huisin mukava rouva, kun heti alkuunsa sanoi, että ei mitään kiirettä ja että voidaan ottaa ihan rauhassa. Tuli ostamaan luontokuvailtaa varten lipun. Kertoi myös olevansa muutaman kollegani hyvä ystävä.

Halusi vielä katsella ympärillensä, vaikka ei kuulemma luultavasti aio mitään ostaa.

Sitten tulikin meidän taloudenhoitaja. Jee! Sain annettua laskut eteenpäin ja muutaman muunkin lapun, jotka ovat häntä odotelleet. Hän päätti myös avata kirjeen, joka oli osoitettu kollegalle nimellä, mutta niin kuin sanottu: Jos siellä on kauppa mainittu ensin, kirjeen saa avata. Taloudenhoitaja pohti, josko siellä olisi ollut lasku lisää, minkä takia se kirje saattaisi kuitenkin tulla vielä hänelle. Eipä ollut, mutta jotain ylöskirjattavaa siellä kuitenkin oli.

Kirje jää odottelemaan toisen kollegan noutoretkeä.


[ 11:20 ]

Tyhjensin kassan vierellä olevaa roskista, kun saatiin Subway patonkien mukana pienen muovikassin.

Jännittäviä löytöjä osa 1: Tupakan tumppi.

Jännittäviä löytöjä osa 2: Kolmen tuoksusaippuan pussin naru.

Ja tätä jälkimmäistä olenkin miettinyt, että missä sen yhden pussin naru on, koska siitä selkeästi puuttui sellainen. Noh, onneksi löytyi, eikä niin, että se olisi mennyt roskien mukana pois. En voi käsittää, miksi se edes oltiin heitetty pois, kun se on niin helppo korjata!

Kävin kaivelemassa hakaneulan ja pujoitin narun takaisin paikalleen ja solmin kiinni. That simple.


[ 11:40 ]

Nyt kun on sitä paperia, niin voinkin tehdä parit päiväkassatositteet ja päivittää pääkassan.


[ 12:35 ]

Sähköpostissa oli kolme roskapostia. Bleeh..


[ 12:45 ]

Asiakas tuli ostamaan luontokuvailtaan lipun itsellensä.


[ 13:20 ]

Kollega tuli pyörähtämään. Toi mukana vähän postia eteenpäin annettavaksi ja osti lipun itsellensä ja pussin pikakahvia. Katseltiin siinä sitten vielä ihania kuvia Espanjan reissulta ja keskusteltiin "nettikaupan" mahdollisuudesta.

Pitää sitä hieman miettiä, että miten sellaista ylläpitää ja ns. markkinoi.


[ 15:35 ]

Hii! Asiakas! Jeeee!! Kovin yski ikävän kuuloisesti. Kuulemma pari viikkoa ollut kipeänä ja nyt kuulemma on jo helpottamassa. Pienelle tabletilleen tuli katsomaan pussia tai laukkua, mutta totesi, että pitää tulla uudestaan tabletin kanssa kokeilemaan, että mikä on sopivan kokoinen sille. Muuten hän osti ukonhattu-teetä ja ruokosokeria. Ja vaihtorahatkin jätti ystävällisesti kaupan hyväksi.


[ 15:55 ]

Sähköpostin puolella taas yksi roskaposti. Bleeh..


[ 16:40 ]

One of these days.. Olisipa ollut oma läppäri mukana..


[ 17:10 ]

Asiakas!! JEEE! Noh, tuli kuulemma katselemaan. Ei ollut ikinä aikaisemmin käynyt täällä. Lopulta päätyi siihen tulokseen, että voisi tulla hakemaan jatkossa kahvia täältä. Kuulostaa oikein hyvältä suunnitelmalta. Tummasta paahdosta kuulemma pitää erityisesti.


[ 17:20 ]

Ihana asiakaspariskunta tuli käymään kaupalla. Kaikenlaista tutkivat ja ensin ostivat huolinukkeja. Sitten ostivat teesihdin ja pienen hamppunarukerän. Kuiskuttelivat keskenään aina silloin tällöin. Sillä silmällä katselivat riippumattoakin. Lopulta lähtivät kaupalta käsi kädessä. Voi että tuli hyvä mieli!


[ 18:05 ]

Huh hah hei, meni vähän yliajaksi taas kaupan aukiolo, kun jäin lukemaan juttua narkkarista. Mutta nyt on kassa laskettu, kuitit kasassa huomista varten ja ready to go. Kotona odottelee jo ruoka!

Piia the kauppias, kuittaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti