tiistai 11. helmikuuta 2014

Tiistain touhuja




[ 10:55 ]

Postilaatikko oli samassa jamassa kuin edellisenäkin aamuna. Nothing special.

Kaupan puolella lykkäsin eilen ottamani summan pienempinä yksikköinä takaisin kassaan. Vaihtorahaa nääs. Takahuoneen puolella laitoin maksalaatikon odottelemaan, että saan aikaiseksi syötyä. Vähän äklöpöklöttää taas kaikki..


[ 11:00 ]

Orjallisesti kauppa auki ja koneelle valumaan.


[ 12:45 ]

Huu! Asiakas. Teetä kyseli heti alkuunsa ja pienen pohdinnan jälkeen otti mustaa teetä. Kaveriksi tumminta suklaata mitä meidän hyllyiltä löytyy. Lopuksi vielä kävi ihastelemassa meidän uutuuksia ja puheli, että tulisi pyörähtämään vielä uudestaan.


[ 12:55 ]

Oh! Kollega tuli hakemaan kuulemma sokeria vain, mutta niin siinä kävi, että piti ihan ihastella mein uutukaisia tuotteita. Kyllä silti päätti pysyä ihan sokeri + tee linjalla. Paremmilla rahoilla sitten. Mutta kuinkas kävikään, kun kassaan piti lyödä 12,25, niin löin onnellisesti 21,25. Onneksi se oli näppärästi korjattavissa. Ihmettelin vain, kun palautettavissa rahoissa seisoi paljon isompi luku kuin mitä piti alunperin olla!


[ 13:10 ]

Pikainen puhelu omia asioita hoitaakseni, kun soittoaika on 13-14:00. Sen jälkeen näyteikkunoiden kimppuun!


[ 13:30 ]

Asiakashan se sieltä tupsahti kesken näyteikkunan tyhjennyksen. Ei muuta kuin palvelemaan sitten vain! Koria kaipasi kukkaruukulleen, myin sitten amppelista yhden (pitää siihen keksiä tilalle joku toinen). Sen lisäksi mukaan lähti roobios-teetä, pari suklaalevyä, muutama myslipatukka, inkiväärikeksejä ja neljät kivisydämet. Siinä sitten kassan puolella tuli vastaan taas tämä "kortti ei käy"-tapaus. Ei muuta kuin asiakas ottomaatille. Onneksi huomasin oman lyöntivirheen, niin sain peruutettua sieltä yhden sentin myslipatukat ja korjattua takaisin yhden euron myslipatukoiksi. Hih!


[ 13:45 ]

No sieltähän se asiakas sitten palasi. Maksu hoidettiin näppärästi alta pois ja asiakkaan ei tarvinnut edes kassia ostaa, kun kaikki ostokset menivät nätisti korin sisällä.

Takaisin näyteikkunan kimppuun! Ainiin, jossain välissä piti syödäkin... Ehkä käynkin ensin laittamassa ruoan lämpiämään ja sitten menen jatkamaan näyteikkunan parissa.


[ 14:10 ]

Lounastauko! Näyteikkunassa jo kolme sydänhuivia! Kiitos äidin ihanasta vinkistä!


[ 14:20 ]

Ja takaisin näyteikkunan kimppuun! HAIJAH!


[ 14:45 ]

Tulipa sitten kesken hintalappujen näpyttelyn asiakas. Nyt en kyllä kuollaksenikaan muista, ostiko hän jotain vaiko ei, kun hyvä kun ehdin istahtamaan takaisin hintalappujen pariin, kun tuli toinen asiakas. Hän osti pari pientä punaista sydäntä. Asiakkaalta puuttui 10cnt, niin päätin sitten antaa sen verran anteeksi. Menkööt minun kukkarosta sitten vaikka.


[ 15:10 ]

Olen ihminen, jolla alkaa päässä soimaan biisejä avainsanoista. Voitte kuvitella, miten hulluksi alan tulemaan, kun täällä on tuotteita Keniasta. (Tämä on soinut päässäni viimeiset pari päivää: Weebl's Stuff - Kenya)


[ 15:50 ]

Noniin, nyt on taas teidän vuoro päästä ihailemaan miun aikaansaannoksia.

Elikkä, ensimmäisenä tietenkin meidän ovessa roikkuva lappunen:




Näyteikkuna näyttää kutakuinkin tältä:

Sydämet ovat siis huiveja. Ikkunassa roikkuu teipattuna
ikkunakoriste kukkasia med sydänhintalappu. Hihi!
Ja itse kuvaaja näkyy komiasti heijastuksena... Hups!

Ja lopuksi, mutta eipä vähäisimpänä, uudet tuotteet, jotka unohdin eilen näyttää:

Kyllä, ihania kortteja! Bangladeshista, 2,90e/kpl.
Sitäkin ihanampia eläinhahmo naulakoita! Indonesiasta, 6,55e/kpl.

Uusi kolikkokukkaro, pöllö. Intiasta, 4e/kpl.


[ 16:10 ]

Tuli asiakas, joka tuoksui hyvin vahvasti tupakalle ja oli jokseenkin muutenkin suttuinen. Pyysi rikkomaan 20 euron setelin. Sanoin, ettei me voida rikkoa rahaa, kun meillä on niin pieni vaihtorahakassa. Päätyi sitten ostamaan suklaapatukan ja sai vähän pienen kierron kautta rikottua rahansa.


[ 16:25 ]

Tällainen turhamainen sidenote: Minä en normaalisti välitä ulkonäköehosteseikoista oikeastaan tuon taivaallista, mutta välillä tekee mieli maalata kynnet ihan vain siksi, että minun kynnenaluset ovat kakkaimureita ja ne ovat aina sieltä täältä mustina. Blää!


[ 16:30 ]

Koitin hetken aikaa etsiä sorminukkeja, jotta voisin tarkistaa, oliko kaikki tulleet - vaikka ne kyllä olivat merkattu, että kaikki olisi.. Not sure. Puhumattakaan siitä, että olisi kiva laittaa kaikki esille.


[ 16:45 ]

Asiakas! Paahtoi suoraan teeosastolle ja nappasi melko nopeastikin pari pakettia. Sittemmin jutustelun myötä selvisi, että koulun arpajaisiin oli katsomassa jotain kivoja juttuja lahjaksi. En ehtinyt edes kehua lakritsateetä, kun hän paketin hyllystä nappasi. Kerroinkin sitten että se on huisin hyvää ja ei kaipaa edes sokeria tai hunajaa kaveriksi, kun on niin makeaa omasta takaa. Nappasi sitten itsellensäkin yhden paketin. Olen mie hurja myyjä! Niiden kaveriksi lähti vielä parit saippuat.

Olin juuri karkaamassa takaisin sorminukkejen kimppuun (asettelemaan lähinnä esille pyykkipoikien varsiin), niin tulikin takaisin ja meinasi kysyä kelloa, kun huomasi, että meillä olikin tuossa seinällä näkyvillä. Karkasi sitten uudestaan matkoihinsa kovin tyytyväisenä.


[ 17:50 ]

Hii! Asiakas! Tuli hakemaan kirkkokahvia. Oli muuten sellainen henkilö, jolta puuttui osa sormista. Tuli ihan ukki mieleen.. Voi sitä riipaisua sydämen pohjalla.


[ 18:00 ]

Päivä pulkassa. Ovi lukkiutui ja kassa meni laskentaan. En jaksa siivota kyllä tätä vallitsevaa sotkua täällä toimiston puolella. Vien roskat vaikka huomenna. Tänään ei jaksa. Väsy.. Toivottavasti saan kyydin aviomieheltä kotiin.

Piia the kauppias, kuittaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti