Aamu ei todellakaan alkanut hyvin. Päänsärkyä ja panadolia. Edellisenä iltana massiivinen ahdistuskohtaus.
Sain kyydin aviomieheltä töihin ja lupasi tulla hakemaan, kun vuoro loppuu.
[ 10:55 ]
Kävin postilaatikolla, mutta siellä oli tullut postia vain sille yhdelle postinkerryttäjälle lisää. Pitäisi varmaan oikeasti etsiä tämän henkilön yhteystiedot tai jotain, että voisi soittaa...
Äkkiä sisälle, missä heitin tavarat nopeasti paikoilleen ja keräsin vaihtokolikot taskusta ja laitoin kassaan ja kassasta vaihtorahakuppiin saman summan. Pitäisi varmaan rikkoa kassasta se summa pienemmiksi kolikoiksi...
Päästin aviomiehen sisään, kun oli luvannut edellisenä iltana, että tulee vähäksi aikaa tänne kaveriksi.
[ 11:05 ]
Olin niin innokkaasti asentamassa yön yli latautunutta ajuria tulostinta varten, että aviomies huomautti minulle, että eikös kauppa pitäisi avata. Noh, äkkiä avaamaan. Toisaalta, ei siellä kyllä ollut asiakkaitakaan, että ei se onneksi iso synti ollut.
[ 11:10-12:00 ]
Aviomiehen kanssa tutkittiin mm. oven rakoa ja miten sen saisi parhaiten tukittua. Todettiin, että pitäisi kai käydä ostamassa vielä yksi kerros mattoa vain lisää. Tiedä sitten, auttaisiko se kuitenkaan oikeasti. Mutta aina voi kokeilla.
Hän osti t-paidan, banaanilastuja ja huulirasvaa. Mutta sitten kun halusimme maistaa inkiväärikeksejä, niin kysyi, että pystyykö palauttamaan banaanilastut ja ostamaan keksit. En ole ikinä peruuttanut ostosta sillä tavalla. Vaihtokaan ei olisi onnistunut, koska banaanilastut maksoivat enemmän, kuin alennuksessa olevat inkiväärikeksit. Konsultoin siis vanhaa ohjekirjaa ja toimin ohjeiden mukaisesti. Toivon mukaan kaikki nyt meni, niin kuin pitikin. Jos ei, niin minulla on onneksi kuitti olemassa palautuksesta.
Täällä kävi jopa ihan erikseen asiakasasiakas, joka osti pikakahvia neljä pakettia.
Sähköpostia oli tullut kolme kappaletta ja heti kun olin saanut ensimmäisen luettua, tuli yksi posti lisää. Se oli kylläkin roskapostia vain. Ne kolme muuta olivat ihan oikeita posteja.
Sitten aviomies päätti lähteä takaisin kotiin, vaikka olisin niin kovin mielelläni pitänyt häntä vielä täällä. Jos ei muuten, niin jo pelkästään siksi, että voisin hänelle todistaa, että täällä on oikeasti kylmä. Nythän hänellä oli takki päällä, niin eihän siinä nyt kylmä tule. Sama kuin olisi joskus loppusyksystä ulkona.
Naurettiin, että pitää ostaa tänne semmoinen istuttava saunakoppilaatikko, minkä sisällä minä lämmittelen sen aikaa, kunnes tulee asiakas. Melkein yhtä hyvä ajatus, kuin minun tiipii ja nuotio lattialla. Höhö.
[ 12:30 ]
Kylmyys on jotain ihan järkyttävää täällä. Ihan oikeasti. Taidan laittaa kaulahuivin kaulaan ja toivoa että se riittää, koska se on helppo ottaa pois, jos tulee asiakkaita..
Kävin laittamassa lounaankin lämpiämään.
[ 13:40 ]
Asiakas! JEE! Kävi lahjaksi katselemassa jotain ja ostikin sitten pari kolikkokukkaroa.
[ 13:50 ]
Meidän mahdollinen tuleva työssäharjoittelija tuli piipahtamaan ja kysymään, josko tietäisin jo kertoa, että pääseenkö hän tänne vaiko ei. Halusi päästä jo maanantaina ilmoittamaan koululle, onko saanut paikan. Sanoin, että eiköhän häneen olla vielä tänään yhteydessä, että olen antanut hänen yhteystietonsa eteen päin.
[ 14:20 ]
Asiakas tuli kyselemään hiuspuikkoja. Olin kyllä katsellut niitä katalogista, mutta päädyin olemaan tilaamatta. Noh, ilmeisesti niille sittenkin olisi kysyntää. Ainakin yhden ihmisen verran. Daym..
[ 14:30 ]
Oli tullut sähköpostia. Päätin nyt sitten kuitenkin lähettää kopioita eteen päin niistä viesteistä. Kun en minä niihin itse osaa sanoa juuta enkä jaata. Minä menen sillä, mitä on tarjolla ja paremmasta tietämättä, olen tyytyväinen nykyiseenkin.
[ 14:40 ]
Lisää lämmintä kaakaota koneeseen! Ja inkiväärikeksejä! Ja omenaa.
Muuten, inkivääri jää tuoksumaan hengitykseen samalla tavalla kuin mitä valkosipulikin... Ehkä pitäisi vähentää noiden keksien syömistä.. Ihan asiakkaiden takia..
[ 14:50 ]
Jee, kollega tuli! Näytin ja kerroin kaikki asiat, mitä pitää muistaa, eli inkiväärikeksejä lisää sitä mukaa kuin niitä menee, siis kun ne on alessa ja meillä on niitä täällä PALJON. Ja chilisuklaat menee tänään vanhaksi, että päivän päätteeksi ne pitää ottaa esiltä pois. Printterissä ei ole väriä, niin ei voi tulostaa mitään, mutta muuten sen pitäisi nyt toimia.
[ 15:10 ]
Aviomies soitti ja sanoi, että lähtee tulemaan hakemaan! Jee! Minä siis kiskon kipsut ja kampsut kasaan ja karkaan viikonlopun viettoon! WEHEE!
Piia the kauppias, kuittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti